Mitkä tekijät tukevat kuntoutuksen ammattihenkilöiden toteuttamaa etävastaanottoa?
Vuoden vaihteessa 2024–25 selvitettiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuntoutuksen henkilöstön kokemuksia asiakas- ja potilastietojärjestelmistä sekä digitaalisista palveluista osana Digikunto-tutkimushanketta.
Osana kyselyä haluttiin tarkentaa, millaista tukea kuntouksen ammattihenkilöt kokivat tarvitsevansa digitaalisin työvälinein toteutetun etävastaanoton tueksi. Avoimeen kysymykseen tuli vastauksia pääsääntöisesti fysioterapeuteilta, puheterapeuteilta ja toimintaterapeuteilta. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tarkemmin tutkimuksen aineistoon voi perehtyä Karikummun ja kollegoiden tuoreessa FinJeHeW-julkaisun artikkelissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/156693
Kuntoutuksen ammattihenkilöiden vastauksissa tuli esiin kolme teemaa, joiden vastaajat kokivat tukevan digitaalisten työvälineiden avulla toteutettua etävastaanottoa.
Teemat olivat:
- etävastaanottoa tukeva ympäristö
- käytännön tuki etävastaanottoon ja
- yhtenäiset toimintamallit.
Teema 1: Etävastaanottoa tukeva ympäristö
Etävastaanottoa tukevalla ympäristöllä kuntoutuksen ammattihenkilöt tarkoittavat etävastaanoton mahdollistavaa välineistöä, tekniikan riittävyyttä ja ympäristöä. Vastauksissa tuli esiin, ettei työyksiköissä välttämättä ole riittävästi esimerkiksi soveltuvia kameroita tai muita teknisiä laitteita, jotta etävastaanottoa voidaan toteuttaa. Käytössä olevien erilaisten laitteiden ja ohjelmien tulisi myös olla helposti käytettäviä ja toimintavarmoja, jotta vastaanotto ei keskeydy. Vastauksissa toivottiin myös nopeaa apua esimerkiksi teknisissä ongelmissa. Lisäksi työympäristön, jossa etävastaanottoa toteutetaan, toivotaan olevan rauhallinen.
Kuva: Pixabay
Teema 2: Käytännön tuki etävastaanottoon
Käytännön tuki etävastaanottoon tarkoittaa kuntoutuksen ammattihenkilöiden vastauksissa sekä etävastaanoton toteutumisen että sen sisällön tukemista. Toteutumisen tukena nousi esiin riittävä laitteiden ja ohjelmien teknisen tuen ja ohjauksen sekä perehdytyksen ja harjoittelun merkitys, jotta etävastaanottoa olisi mahdollista toteuttaa. Tällaisen kokonaisuuden rakentaminen on tärkeää etävastaanottotoiminnan aloittamisen yhteydessä. Etävastaanoton sisällön kehittämisen on toiveena saada koulutusta etäterapian suunnitteluun ja toteutukseen sisällöllisistä ja vuorovaikutuksellisista näkökulmista. Lisäksi toivottiin ohjausta etäterapiaan soveltuvien asiakkaiden valintaan. Eri terapeuttien etävastaanoton sisältö voi poiketa huomattavasti muiden ammattiryhmien toteuttamista vastaanotoista, esimerkiksi tarpeena nähdä asiakkaan koko keho motorisen harjoituksen aikana.
Kuva: Pixabay
Teema 3: Yhtenäiset toimintamallit
Kuntoutuksen ammattihenkilöille yhtenäiset toimintamallit merkitsevät yhdessä sovittuja käytänteitä ja asiakasryhmiä etävastaanottoon soveltuviksi. Työyhteisöihin toivotaan etävastaanottoihin selkeitä ja yhtenäisiä toimintatapoja ja -ohjeita, jotta niiden toteuttaminen olisi helppoa ja ne olisivat sisällöltään yhteneväisiä.
Kuntoutuksen ammattihenkilöiden toteuttama etävastaanotto saattaa asettaa erilaisia vaatimuksia esimerkiksi kameroille ja muille laitteille, koska se voi vaatia ihmisen koko kehon havainnointia ja vuorovaikutusta hyvin erilaisten asiakasryhmien kanssa. Tämä voi olla yhtenä tekijänä vastauksissa esiin nousseissa toiveissa saada riittävää koulutusta ja ohjausta terapian toteuttamiseen sekä asiakasryhmistä, joiden kohdalla terapian toteuttaminen etänä katsotaan olevan toimivaa ja tarkoituksenmukaista. Kuntoutuksen ammattihenkilöiden kokemukset ja näkemykset oman ammattiryhmänsä erikoispiirteistä tulee huomioida, kun suunnitellaan terapioiden toteuttamista etänä.
Lisää tietoa kuntoutuksen ammattihenkilöiden kokemuksista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä sekä digitaalisista palveluista työn tukena löydät DigiKunto-hankkeen loppuraportista: DigiKunto - Kuntoutuksen ammattihenkilöiden kokemukset asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja digitaalisista palveluista työn tukena 2025 : Tutkimushankkeen loppuraportti
Minna Pitkänen
TtM-opiskelija, Fysioterapeutti (AMK)
Jyväskylän yliopisto
DigiKunto-hankkeen tutkimusryhmä: Venla Karikumpu, Mari Kansanen, Tuulikki Vehko, Marja Äijö, Ulla-Mari Kinnunen, Virpi Jylhä.