Miltä elintapaohjaus näyttää Pohjois-Savossa?

Tuore Pohjois-Savon alueen ammattilaisille suunnattu kysely osoittaa, että elintapaohjauksen merkitys ymmärretään laajasti, mutta sen toteutus on alueella edelleen hajanaista. Kysely toteutettiin osana Elintavoilla elämänlaatua Pohjois-Savoon -hanketta, jota rahoitetaan kansallisista Terveydeksi- ja Suomi Liikkeelle -ohjelmista.

Tavoitteena oli tuottaa ajantasaista tietoa Pohjois-Savossa toteutettavasta elintapaohjauksesta: käytössä olevista menetelmistä, ammattilaisten osaamisesta sekä yhteistyön ja yhdyspintatyön tilasta.

Elintapaohjauksella tarkoitetaan ohjausta ja neuvontaa, jolla asiakasta tuetaan tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapamuutoksia. Keskeisiä teemoja ovat liikunta, ravitsemus, ruokakasvatus, uniterveys ja palautuminen sekä päihteet.

Ketkä vastasivat kyselyyn?

Kysely suunnattiin ammattilaisille, joiden asiakastyöhön sisältyy elintapaohjausta. Vastaajat edustivat hyvinvointialuetta, kuntia, järjestöjä sekä muita toimijoita.

Vastauksia saatiin yhteensä 148 ammattilaiselta, joista 84 prosenttia työskenteli hyvinvointialueella, 10 prosenttia kunnissa ja 6 prosenttia kolmannella sektorilla. Vastaukset kattoivat kaikki 19 Pohjois-Savon kunta-aluetta. Eniten vastauksia saatiin Kuopiota koskien, joita kertyi 60 vastauksen muodossa. Vastaajista 52 prosenttia työskenteli työikäisten (18–64 -vuotiaat) asiakkaiden palveluissa, 37 prosenttia ikääntyneiden (yli 64 -vuotiaat) ja 11 prosenttia lasten ja nuorten palveluissa.

Hajanaiset käytänteet haastavat elintapaohjausta

Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia tunnisti Pohjois-Savossa olevan haasteita elintapaohjauksen käytänteissä ja toimintatavoissa. Vastausten perusteella elintapaohjauksen merkittävimmiksi haasteiksi nousivat tiedonkulkuun ja tiedon löydettävyyteen liittyvät pulmat, resurssien riittämättömyys sekä yhtenäisten toimintatapojen ja yhteistyön puute. Ainoastaan alle kymmenen prosenttia vastaajista arvioi, että elintapaohjaukselle on maakunnassamme sovittu yhteiset käytänteet ja toimintamallit.

”Ei ole selkeää mallia elintapaohjaukseen, jokainen tekee vähän tavallaan. Ohjauksen lisäksi ihmiset tarvitsevat tukea toteutukseen, mistä tähän enemmän apua ja tukea?”

”Periaatteessa kaikki elintapaohjaus kuuluu kaikille, mutta käytännössä voitaisiin esimerkiksi jakaa painopistealueita eri toimijoille? Haasteena voi olla asiakkaan kohtaamiseen käytettävissä oleva aika - elintapaohjaus vaatii myös aikaa ja kohtaamisia.”

Osa vastaajista koki, ettei elintapaohjaukseen ole arjessa riittävästi aikaa ja asiakkaiden jatkopolut jäävät liian usein yksittäisen työntekijän oman osaamisen, jaksamisen tai paikallistuntemuksen varaan. Myös palveluihin ohjautumisen koettiin olevan monin paikoin epäselvää.

Toimivia käytäntöjä on jo olemassa

Haasteiden rinnalla kysely nosti esiin myös toimivia elintapaohjauksen käytäntöjä. Hyvinä toimintamuotoina mainittiin erityisesti vastaanottokäynteihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, ryhmätoiminta (esimerkiksi Verkkopuntari) sekä kuntien tarjoama liikuntaneuvonta.

”Pitkäaikaissairaiden säännöllisten kontrollien organisointi hoitajan toimesta. Pääpaino kontrolleissa elintavoissa. Toki tulee myös lääkelistat tarkastaa ja pitää ajan tasalla, mutta hoidollinen osaaminen on parhaimmillaan elintapaohjauksessa.”

”Ei ole yhteisiä toimintatapoja, mutta omalla vastaanotolla usein tulee otettua puheeksi liikunta ja sen lisääminen arkeen. Usein ohjaan ihmisiä liikunnanohjaajien palveluihin.”

Kuntien liikuntaneuvonnan osalta osa vastaajista kuitenkin koki, ettei kuntien ja hyvinvointialueen välistä yhteistyöpotentiaalia hyödynnetä vielä täysimääräisesti.

Ammattilaisten osaaminen vahvaa, mutta lisäkoulutusta tarvitaan

Ammattilaiset arvioivat oman elintapaohjausosaamisensa pääsääntöisesti hyväksi. Vahvimmaksi osaaminen tunnistettiin ravitsemusohjauksessa ja -neuvonnassa, uniterveyteen ja palautumiseen liittyvässä ohjauksessa sekä liikuntaneuvonnassa.

Tästä huolimatta 67 prosenttia kyselyyn vastanneista koki tarvitsevansa osaamisensa vahvistamista elintapaohjauksen osalta. Suurimmat lisäkoulutustarpeet nousivat esiin ravitsemukseen ja päihteisiin liittyvissä teemoissa. Erityistä huomiota herättää se, että ravitsemusohjaus nousi useimmin esiin lisäkoulutustarpeena, vaikka samalla se koettiin vastaajien keskuudessa vahvimmaksi osaamisalueeksi.

Yhteinen suunta ja yhteistyö avainasemassa

Kyselyn kokonaisviesti on selkeä: Elintapaohjauksen yhdyspintatyötä on tarve vahvistaa. Pohjois-Savoon tarvitaan yhdessä sovittuja selkeitä toimintatapoja sekä tiiviimpää yhteistyötä toimijoiden välille.

Elintapaohjaukseen ja itsehoidon tukemiseen panostaminen on merkityksellistä sekä yksilön terveyden ja hyvinvoinnin että yhteiskunnallisten kustannusten näkökulmasta. UKK-instituutin (Kolu ym.) mukaan jo pienikin parannus työikäisten fyysisessä toimintakyvyssä voisi tuoda yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä.

Laskelmien mukaan fyysiseltä toimintakyvyltään heikoimman kolmanneksen toimintakyvyn paraneminen toisi arviolta noin 566 miljoonan euron vuotuiset säästöt pelkästään tyypin 2 diabetekseen liittyvissä kustannuksissa. Kun mukaan lasketaan myös iskeemiset sydänsairaudet, aivoverenkiertohäiriöt ja selkäkipu, säästöjä syntyisi vuosittain yhteensä lähes 660 miljoonaa euroa. Tästä summasta terveyspalveluiden käytön säästöpotentiaalin arvioidaan olevan noin kolmannes, eli 219 miljoonaa euroa.

(Lue lisää: Jo pienellä fyysisen toimintakyvyn nousulla säästöä - UKK-instituutti)

Potentiaali on olemassa – nyt tarvitaan yhteisiä tekoja

Vastausten perusteella elintapaohjauksen potentiaali Pohjois-Savossa on vahva. Ammattilaisilla on osaamista ja motivaatiota elintapaohjaukseen, mutta yksittäiset hyvät käytännöt tarvitsevat tuekseen rakenteita ja yhteistä suuntaa. Yhteistyötä vahvistamalla voidaan varmistaa, että hyvä työ näkyy entistä tasalaatuisempina sekä ennaltaehkäisevinä palveluina Pohjois-Savon asukkaille.

Kalle Onnela

Projektipäällikkö
Elintavoilla elämänlaatua Pohjois-Savoon -hanke
(Terveydeksi - kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma)

Elintavoilla elämänlaatua Pohjois-Savoon -hankkeessa kehitetään alueellemme vaikuttavaa ja yhtenäisempää elintapaohjausta.

Hankkeen pilotoinnit kohdentuvat kahteen asiakasryhmään:

työttömiin työikäisiin sekä
alaraajan tekonivelleikkausta jonottaviin henkilöihin

Pilotointien ohella hankkeessa vahvistetaan alueen toimijoiden välistä yhteistyötä sekä ammattilaisten osaamista. Tavoitteena on edistää elintapaohjauksellista työotetta ja vahvistaa sen roolia osana ammattilaisten työskentelyä.

Lisätietoa:

Elintavoilla elämänlaatua - HYTE - Pohjois-Savo

Kehittämistoiminnan kuulumisia julkaistaan kuukausittain ilmestyvässä Pohjois-Savon HYTE-uutiskirjeessä.  Tilaa uutiskirje tästä.