Merkittävimmät kustannusvaikutukset saavutetaan turvaamalla henkilöstön riittävyys ja uudistamalla palvelutoimintaa

Tarkasteltaessa hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisohjelmassa esitettyjä eri skenaarioita, eli vaihtoehtoisia tulevaisuusmalleja (1=laaja, 2=maltillinen ja 3=tiivis malli), ei eri skenaarioiden välillä löytynyt merkittäviä kustannuseroja. Vastaanottotoiminnan kustannuserot jäivät hyvinkin pieniksi, sen sijaan osastotoiminnan osalta erot olivat suurempia.  

Tilakustannuksissa ei eri skenaarioissa ole merkittäviä eroja, ja kokonaissäästö on arvoilta noin 6,6–7,8 miljoona euroa. Sen sijaan hyödyt eri skenaarioiden välille muodostuvat sote-henkilöstön riittävyyden turvaamisesta tulevaisuudessa kuin suorista vuokrakustannuksista.

Tilahallinnan ja investointien kannalta onkin tärkeää, että uusista investoinneista voidaan merkittäviltä osin luopua nostamalla tilatehokkuutta ja hyödyntämällä nykyisiä hyvinvointialueen omia tiloja. On myös hyödyllistä tarkastella muun muassa osastotoiminnasta vapautuvien tilojen uusiokäyttöä ja muunneltavuutta muihin tarpeisiin. 

Vastaanottotoiminnassa keskeistä oman toiminnan vahvistaminen ja resurssien kohdistaminen palvelutarpeen mukaisesti

Kustannusvertailussa tämä näkyy esimerkiksi vastaanottotoiminnan vuokratyövoiman vähentämisenä ja vastaavasti oman toiminnan vahvistamisena, mikä on noin puolet edullisempaa. 

Voidaan todeta, että hyvinvointialuetasolla lääkäreitä olisi riittävästi, mikäli lääkäreiden sijainti koko alueella jakautuisi tasaisemmin. Joissakin toimipisteissä ei ole lääkäreitä lainkaan. Henkilöstön saatavuushaasteet ovatkin jo vaikuttaneet hyvinvointialueen palveluiden saatavuuteen ja ohjanneet palveluverkkoa. Koska asukkaiden palvelutarve on erilainen hyvinvointialueen eri osissa, on resurssien ohjaus suunniteltava alueellisen palvelutarpeen mukaan. 

Vastaanottopalveluissa toimipisteiden palveluvalikoima ei ole yhtenäinen ja asiakkaat eivät saa yhdenvertaisia palveluja. Palveluiden uudistamisessa keskeistä onkin yhtenäistää sekä toimintamallit että sisällöt ja kehittää digi- ja etäpalveluita. Huomionarvoista on, että digi- ja etäpalveluilla voidaan saavuttaa suurempiakin kustannussäästöjä, kuin mitä vertailussa on esitetty.

Osastotoiminnan toimipisteverkon tiivistämisellä ja hoitojaksojen lyhentämisellä saavutettaisiin merkittäviä säästöjä  

Osastopalveluissa osastojen profiilit ja toimintamallit ovat erilaisia ja asiakkaiden hoitojaksojen pituus vaihtelee suuresti alle kuudesta vuorokaudesta yli 30 vuorokauteen. Yleisesti perustason osastohoidon hoitojakson pituus pyritään pitämään alle viikon mittaisena. 

Eri skenaarioiden välinen kustannusero ei muodostu kovin suureksi, koska lisäpanostukset sekä liikkuvaan sairaalan että kotiutusyksikköön ovat resursoinniltaan merkittäviä skenaarioissa 2 (maltillinen) ja 3 (tiivis) muutos turvaten. Resurssoinnin tasoa voidaan arvioida osana toimeenpanoa, ja hyödyt voivat muodostua täten suuremmiksikin.

Erityisen tärkeää on huomioida Harjulan osastotoiminnan toimintamallin luominen Kuopion yliopistollisen sairaalan osastotoiminnan yhteyteen siten, että kustannustaso ei nouse perusterveydenhuollon osastotoiminnan tasosta.  Integraatiolla kuitenkin saavutetaan merkittäviä hyötyjä sekä asiakkaan kokonaishoidon että kustannusten kannalta.  Jonojen purkamisella saavutetaan merkittävää taloushyötyä ja jatkossa tulee prosessit rakentaa niin, että jonoja ei synny vaan palveluketju kokonaisuudessaan toimii sujuvasti. 

Lisäksi digitaalisten ja liikkuvien palveluiden uudistamisella voidaan turvata palvelujen tasapuolinen saatavuus nykyistä paremmin. Samalla nämä palvelut mahdollistavat rakenteellisen muutoksen, joka on välttämätön talouden tasapainon saavuttamiseksi ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. 

Loppujen lopuksi asiakas ratkaisee 

Asiakkaiden valinnanvapaus tulee muokkaamaan lopullista palveluverkkoa asiakkaiden näkemyksen ja valintojen noustessa keskeiseksi.

Tutustu vastaanottotoiminnan ja osastotoiminnan kustannusvertailuun tästä.

Leila Pekkanen
muutosjohtaja