Lisää työkaluja perusterveydenhuollon työhön yleislääkäreille

Uusi yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen loppuvaiheessa oleville lääkäreille suunnattu Syvyyttä yleislääkärin työhön systeemiajattelun avulla -koulutus (SYTY) alkoi Itä-Suomen yhteistyöalueella maaliskuussa ja ensimmäiset alueelliset pienryhmäpäivät järjestettiin toukokuun alussa hyvinvointialueilla. Lähes kaksivuotiseen koulutukseen osallistuu kolmekymmentä lääkäriä. Osallistujia on kaikilta YTA-alueen hyvinvointialueilta. Myös kouluttajia on jokaiselta hyvinvointialueelta. 

Systeemiajattelu tarjoaa ymmärtämisen apuvälineitä, joiden avulla pyritään hahmottamaan kokonaisuuksia ja niiden osasten vaikutuksia toisiinsa. Koulutuksen tavoitteena on tarjota erikoislääkäreille työkaluja potilaiden pärjäämisen tukemiseen heidän omassa elinympäristössään ja vahvistaa potilaan rinnalla kulkemisen taitoja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa monialaisen verkoston hyödyntämistä potilaiden hoidon tukena. Koulutuksessa käydään läpi myös lääkärin oman taustan merkitystä työlle ja työssä jaksamiselle ja näin ollen pyrimme vahvistamaan heidän kokemaansa työn mielekkyyttä. Näköalan laajentuessa hoidon jatkuvuuden ja pitkien potilas-lääkärisuhteiden merkitys niin potilaalle kuin lääkärillekin vahvistuu.

Lähes kaksivuotinen prosessi myös verkostoi ammattilaisia
 

Itä-Suomessa on pitkät perinteet yhteistyöstä YTA-tasoisesti yleislääketieteen koulutuksissa ja prosessikoulutuksia on järjestetty kouluttajalääkäreille, mutta tämä on ensimmäinen erikoistumisen loppuvaiheessa oleville lääkäreille suunnattu prosessikoulutus. Mukana on myös muutama jo valmis erikoislääkäri. Koulutuksessa kaikki osallistujat tapaavat yhteisten kaksipäiväisten lähitapaamisten yhteydessä koulutuksen alussa, puolivälissä ja lopussa ja näiden yhteisten tapaamisten välissä on hyvinvointialueittain toteutettuja päivän mittaisia pienryhmätapaamisia eri teemojen ympärillä. Koulutuksen aikana käymme läpi elämänkaaren syntymästä kuolemaan, perehdymme tarkemmin mm. seksuaalisuuteen, neurokehityksellisiin häiriöihin, mielialaongelmiin, kipuun, päihdehäiriöihin ja psykosomatiikkaan sekä pohdimme ilmiöitä, kuten väkivaltaa, myös yhteiskunnallisena ilmiönä. Vuorovaikutustaidot ja potilaan kunnioittava kohtaaminen kulkevat teemana läpi koko koulutuksen. 

Tavoitteena on paitsi verkostoida yleislääkäreitä yhteistyöalueella myös mahdollistaa alueellisiin erityistyöntekijöihin ja hoitoketjuihin tutustuminen, mikä helpottaa yhteistyötä ja toivottavasti myös sitouttaa lääkäreitä alueelle erikoistumisen jälkeen. Meillä on Itä-Suomessa vahvaa osaamista perusterveydenhuollossa ja haluamme pitää kiinni lääkäreistämme ja vahvistaa heidän erikoislääkärin identiteettiä. 

Kouluttajat syventyivät systeemiajatteluun vuoden ajan omassa koulutuksessaan
 

”Ennen koulutuksen alkua koulutimme jokaiselta hyvinvointialueelta kaksi yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajaa systeemiajatteluun yhteistyössä Sisä-Suomen YTAn kanssa ja täytyy sanoa, että olen valtavan ylpeä näistä pioneerikollegoista, jotka lähtivät kanssani rakentamaan tätä uutta prosessia”, toteaa koulutusylilääkäri Nina Tusa Itä-Suomen yleislääketieteen YTA-keskuksesta. ”Olemme vasta matkan alussa, liikkeelle on päästy uteliaan innostuneesti”, jatkaa Nina.

Mukana alueellisina kouluttajina ovat mm. tiimijohtajalääkäri Jukka Tiihonen Lapinlahden terveyskeskuksesta, Pohjois-Savon alueellinen koulutusylilääkäri Tiiu Kukkasjärvi Siilinjärven terveyskeskuksesta sekä Savonlinnan alueen ylilääkäri Eeva Björkstedt Eloisasta. Jukka kertoo, että hän lähti mukaan kouluttajaksi koska häntä kiinnostaa suuresti inhimillinen kasvu ja kehitys ihmisenä ja lääkärinä. ”Uskon että ajattelun laajentaminen, itsetuntemuksen kehittäminen ja systeemiajattelu voivat avata väyliä potilaiden parempaan ymmärtämiseen, lisätä keinoja heidän auttamisekseen, auttaa työssä kuormittumisen säätelyssä ja kokea yleislääkärin työssä suurempaa merkityksellisyyttä”, hän sanoo. ”Prosessissa olen tähän mennessä kehittynyt kouluttajalääkärinä ja saanut uskoa itseeni sekä tavannut upeita uusia kouluttajalääkärikollegoita sekä kurssille osallistuvia erikoistuvia kollegoita”, lisää Jukka.

Tiiu jatkaa: ”Nuorempien kollegoiden kouluttaminen on lähellä sydäntäni. Lisäksi tämän koulutuksen sisältö on yleislääketieteen erikoisalan ja perusterveydenhuollossa toimivien lääkäreiden kannalta keskeinen, sillä koulutus mm. vahvistaa osaamista potilaan kohtaamisessa ja auttaa etsimään laajempaa näkökulmaa potilaan kokonaistilanteen hahmottamiseen. Näiden myötä koulutus auttaa myös syventämään potilas-lääkärisuhdetta ja kokonaisvaltaista potilaan jatkohoidon suunnittelua. Systeemiajattelu ja perhelähtöinen näkökulma ja työskentely ovat oleellisia myös kliinisessä työssäni kouluterveydenhuollossa ja lastenneuvolassa ja näin ollen saan tästä näkökulmia myös omaan työhöni”.

”Aikanaan kouluttajapolulle lähteminen ei täysin tapahtunut omasta halusta, mutta vuosien aikana nuorten lääkäreiden kouluttamisesta on muodostunut tärkeä osa omaa työtäni”, täydentää Eeva.” On aina hienoa saada seurata nuorten lääkäreiden kehittymistä taitaviksi ja ymmärtäviksi yleislääkäreiksi ja parasta ovat olleet ne hienot keskustelut, joihin pitkien koulutustaipaleiden aikana on päästy. Ajatteluprosessin laajeneminen johtaa parempaan potilaiden kohtaamiseen ja hoitotuloksin ja tuo toivottavasti myös armollisuutta sekä potilaita, että meitä lääkäreitä itseään kohtaan”, pohtii Eeva. 

Jukka, Tiiu ja Eeva toteavat kuin yhdestä suusta, että erikoistumisen loppuvaiheessa olevien yleislääkäreiden osaamisen ja identiteetin vahvistaminen perusterveydenhuollossa on erittäin merkittävää, sillä se vahvistaa heidän kokemustaan asiantuntijuudesta, lisää työn mielekkyyttä ja tuo työhön uusia, potilas-lääkärisuhdetta syventäviä näkökulmia. Yhdessä toivomme koulutuksen lisäävän myös yleislääketieteen erikoislääkäriksi valmistuvien halukkuutta jatkaa työtään perusterveydenhuollossa vielä erikoistumisen jälkeenkin.

Lopuksi Tiiu summaa vielä, että edeltänyt kouluttajakoulutus vahvisti hänen osaamistaan ja tarjosi hänelle uusia työkaluja potilaan kokonaisvaltaisessa huomioinnissa osana systeemiään. Lisäksi se auttoi minua edelleen kehittymään kouluttajana ja paremmin ymmärtämään oman taustan merkityksen lääkärin työssä. Nyt keväällä alkanut prosessi kouluttajana on antanut minulle jo paljon. Olen edelleen kehittynyt kouluttajana ja saanut vertaistukea kouluttamiseen. Koulutettaviemme ja kouluttajiemme porukka on aivan huikea, ja olen tutustunut uusiin kollegoihin ja päässyt osalliseksi monenlaisiin mielenkiintoisiin pohdintoihin ja keskusteluihin, jotka ovat edelleen avanneet uusia näkökulmia koulutuksen aiheisiin. Myös oma osaamiseni systeemiajattelun osalta on edelleen vahvistunut. Odotan ilolla prosessin etenemistä ja sitä, mitä kaikkea se meille vielä antaakaan!

Jukan, Tiiun ja Eevan lisäksi kouluttajina toimivat yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajat Katri Räsänen ja Outi Höhn Siun Sotesta ja Hanna Vehniäinen ja Tanja Laitinen Keski-Suomen hyvinvointialueelta. Koulutusprosessia on ollut rakentamassa myös psykiatrian kliininen opettaja Maarit Pakarinen.

Monipuolinen koulutus houkutteli erikoistuvia
 

Koulutuksessa mukana olevat yleislääketieteeseen erikoistuvat lääkärit Emmiina Laanisen Nurmeksen terveysasemalta, Jukka Siimeksen Mikkelin hyvinvointiasemalta, Viktor Reinikaisen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta ja Hanna Vehmaksen Vaajakoskelta, Sampoharjun terveysasemalta houkutteli mukaan laaja-alainen ja monipuolinen koulutuksen sisältö. Viktor kertoo kiinnostuneensa systeemiajattelusta ja sen tuomista mahdollisuuksista yleislääkärin työhön. Hanna kertoo, että ideana koulutuksen nimi "syvyyttä yleislääkärin työhön" kuulosti myös mielenkiintoiselta: mitä uutta tällä koulutuksella voisi olla minulle annettavana, voisinko oppia lisää, kuinka kohdata potilaita ja tehdä tätä työtä pintaa syvemmällä otteella kaikkien arjen kiireiden paineessa, voisinko saada uusia oivalluksia ja ajatuksia myös vapaa-ajalle. Vertaiskohtaamisten lisäksi Emmiina odottaa koulutuksen tuovan myös syvempää itsetuntemusta lääkärinä työskentelyyn. 


Jukka Siimes, Eloisa

 

Hanna Vehmas, Hyvaks

Jo erikoislääkäriksi lähes kymmenen vuotta sitten valmistunut Kirsi Räsänen Siun Soten Kontiolahden terveysasemalta pohtii, että ei varmaan olisi pystynyt aivan uran alkuvaiheessa omaksumaan kunnolla systeemiajattelun taitoja, koska tuolloin oppimisen tarpeet olivat lähinnä kliinisiin taitoihin liittyviä. ”Tässä vaiheessa työuraa pystyy jo suuntautumaan muuhunkin. Ikä ja elämänkokemus tuovat näkyväksi ihmiselämän haavoittuvuuden, elämän vastoinkäymiset ja lähiyhteisön merkityksen ihmisen tukena, turvana tai traumatisoijana. Siksi tämä koulutuskokonaisuus tuntuu ajankohtaiselta ja hyödylliseltä juuri tässä työuran vaiheessa. Toivon, että koulutuksen myötä osaan jatkossa työssäni ottaa paremmin huomioon potilaan lähiyhteisön, hänen sukutaustansa ja muutenkin katsoa potilastyötä systeemiajattelun kautta. Toivon myös koulutuksen lisäävän ymmärrystäni oman taustani, arvojeni ja elämänhistoriani vaikutuksesta siihen, millainen ihminen olen ja miten teen työtäni”, summaa Kirsi.

Koulutuksen lämmin ja luottavainen ilmapiiri luo turvaa
 

Vaikka takana on vasta kolme yhteistä koulutuspäivää, kertoo Emmiina olleen ilahduttavaa tavata kollegoita ja kuulla eri elämäntarinoita siitä, kuinka muut osallistujat ovat kasvaneet ja päätyneet lääkäreiksi. ”Koulutuksissa on ollut lämmin ja luottavainen ilmapiiri”, lisää Emmiina. Victor on huomannut käyttäneensä systeemiajattelua työssään tietämättä siitä vielä syvemmin ennen koulutusta.

Hanna toteaa, että vaikka hän on jo ennen tätä koulutusta pyrkinyt huomioimaan potilaan elämäntilanteen ja oman viitekehyksen arvomaailmoineen, hän on tämän koulutuksen alun myötä saanut vahvistusta omalle ajattelulleen ja huomannut näkökulmiensa vähän laajentuneen. ”Perhelääkärinäkökulma on alkanut syventyä omassa ajattelussani, vaikka työn tekemisen todellisuus ei ole tätä aina tue. Ehkä tulevaisuudessa omalääkärimalleja uudelleen kehitettäessä tätä (perhelääkäriyttä) kohden mennään taas?”, toivoo Hanna.

Kirsi täydentää, että jo tässä vaiheessa, kahden tapaamiskerran jälkeen, koulutuskokonaisuus tuntuu hyvältä. ”Meillä on hyvä porukka ja turvallinen ilmapiiri käsitellä hyvinkin herkkiä aiheita. Olen saanut hyvän johdannon systeemiajattelun pyörteisiin, oppinut paljon uutta esim. seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista, osaan jatkossa kohdata potilaan paremmin näissä asioissa. Olen saanut uusia työkaluja haastavien potilaiden hoitoon ja heidän käytösmalliensa ymmärtämiseen. Esim. sukupuutyöskentely on ollut itselleni silmiä avaavaa ja aion käyttää sitä jatkossa myös valikoitujen potilaiden kanssa”, toteaa Kirsi.

”Kurssi on jo nyt kahden ensimmäisen tapaamisen jälkeen ylittänyt kaikki odotukseni, joten odotan innolla tulevaa. Toiveena olisi kurssin jälkeen olla yleislääkäri, joka osaa kohdata ja hoitaa potilastaan mahdollisimman hyvin huomioiden hänen taustallansa vaikuttavan systeeminsä”, kertoo erikoistumisen loppuvaiheessa oleva Sanna Ranta-Pere Pohjois-Savon hyvinvointialueen Koillisesta tiimistä Kuopion pääterveysasemalta.

 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen koko koulutusryhmä

 

Yleislääkäriydelle vahva suositus
 

"Yleislääkärin työssä parasta on sen laaja ja vaihteleva työnkuva, jota voi pitkälti muokata omien kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien mukaan. Näin työ joustaa erilaisiin elämäntilanteisiin ja niiden muutoksiin. Vahva suositus!" toteaa Jukka Siimes.

"Yleislääkärin työssä parasta on kaikki – pitkät potilassuhteet, monipuolinen ja mielenkiintoinen ala, sekä ihminen itse. Potilaiden rinnalla kulkeminen on merkityksellistä", jatkaa Emmiina.

"Ja työkaverit", täydentää Victor.

"Erilaisten ihmisten kohtaaminen, heidän haasteensa ja ratkaisujen etsiminen yhdessä", lisää Hanna.

Tätä näkemystä vahvistaa myös pitkään erikoislääkärinä toiminut Kirsi:
"Parasta yleislääkärin työssä on monipuolisuus – yksikään päivä ei ole samanlainen. Yksi työn parhaista puolista ovat pitkät potilas-lääkärisuhteet, parhaimmillaan useassa sukupolvessa."

"Työ ei ole ikinä tylsää!" tiivistää Sanna.

Lisätietoja: Koulutusylilääkäri, Itä-Suomen yleislääketieteen YTA-keskus Nina Tusa, nina.tusa@pshyvinvointialue.fi