Navigointivalikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

27.2.2023 Uutinen

Lapsen ja nuoren pitkittyneeseen kipuun saa apua KYSin kiputiimistä

Aiempaa useampi lapsi ja nuori kokee pitkittynyttä kipua, joka pahimmillaan haittaa elämää merkittävästi. Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) lasten ja nuorten kiputiimi on erikoistunut pitkittyneen kivun hoitoon. Työtä tehdään valtakunnallisen kivunhoidon ammattilaisverkoston tuella nyt myös ennaltaehkäisevästi.

– Noin neljäsosa lapsista ja nuorista kärsii pitkittyneestä kivusta jossain vaiheessa, ja tämä on kasvava ilmiö. Iän myötä pitkittyneen kivun esiintyminen lisääntyy ja eniten sitä on teini-ikäisillä. Tytöillä pitkittynyttä kipua on enemmän kuin pojilla, kertoo erikoislääkäri Eija Piippo-Savolainen KYSin lasten ja nuorten osaamiskeskuksesta.

Piippo-Savolainen toimii vastuulääkärinä KYSin kiputiimissä, johon lapset ja nuoret tulevat lääkärin lähetteellä tai KYSissä oma hoitava lääkäri tuo potilaan asiat kiputiimiin.

Lapsella on takanaan usein jo paljon tutkimuksia, sillä ennen kiputiimiin lähettämistä tulisi olla selvitettynä mahdolliset elimelliset syyt kivulle. Pitkittyneen kivun syyt ovat moninaisia ja usein epäselviä.

– Pitkittyneen kivun taustalla voi olla psyykkisiä tekijöitä, stressiä tai vaikea elämäntilanne. Osalla lapsista ja nuorista pitkittynyttä kipua edeltää toimenpide tai sairaus, joka on hallinnassa, mutta silti kivut jatkuvat, Piippo-Savolainen mainitsee.

Lasta hoitava lääkäri osallistuu moniammatillisen kiputiimin tapaamiseen, jossa aluksi kartoitetaan lapsen elämäntilanne ja toimintakyky. Kivun hoito lähtee liikkeelle tavallisen arjen asioista, kuten riittävästä unen saamisesta, ravitsemuksesta, liikunnasta ja koulunkäynnistä.

– Lasten pitkittyneen kivun hoidossa lääkkeillä ei niinkään ole merkitystä, sillä tavalliset tulehduskipulääkkeet tai parasetamoli eivät auta. Unen laatua parantavia lääkkeitä saatetaan käyttää, mutta lääkkeet eivät ole keskiössä, toisin kuin aikuisten kivunhoidossa, Piippo-Savolainen kertoo.

– Teemme jokaiselle lapselle ja nuorelle henkilökohtaisen omahoitosuunnitelman. Tavoitteena on saada kivulle herkistyneet aivot uusille raiteille kipuedukaatiolla. Tässä käytämme apuna esimerkiksi toimintaterapeutin, psykoterapeutin tai fysioterapeutin ammattitaitoa.

Osaamista on useista eri ammattiryhmistä ja erikoisaloilta. Kiputiimissä edustettuna ovat lastenkirurgia, lastentaudit, lasten reumatologia, fysiatria, lasten- ja nuorisopsykiatria, psykologia, toimintaterapia, fysioterapia ja sosiaalityö.

Kiputiimissä hoidetut lapset ja nuoret ovat olleet 9–18-vuotiaita, mutta pitkittynyttä kipua voi olla hyvin pienelläkin lapsella. – Yleensä sitten yli 16-vuotiaat siirtyvät lastentautien erikoisalalta hoitoon aikuispuolelle, mutta kipuasioissa olemme tarvittaessa tässä joustaneet, Piippo-Savolainen mainitsee.

Lasten ja nuorten kiputiimi tiivistää yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa

Lasten ja nuorten moniammatillinen kiputiimi on toiminut KYSillä vuodesta 2018. Nyt toimintansa on aloittanut lasten ja nuorten kipupoliklinikka, jossa kivunhoitoon perehtynyt sairaanhoitaja on helposti perheiden ja eri ammattilaisten tavoitettavissa.

Kipupoliklinikan sairaanhoitajan vastuulla on hoidon koordinoiminen ja yhteistyön tekeminen perheiden, koulujen ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Toimenkuvaan kuuluvat myös moniammatilliset yhteisvastaanotot lastentautien poliklinikalla.

Kiputiimin sairaanhoitaja tapaa tarvittaessa myös isoon leikkaukseen tulevat lapset ja nuoret ennen toimenpidettä. Osastolla hoitaja osallistuu akuutin kivun hoitoon osaston oman henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä kivun pitkittyminen.

– Psykologin käyntiä tarjotaan, jos lapsen tai nuoren taustalla on pitkittyneelle kivulle altistavia tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi aiemmin koettu kova fyysinen kipu, henkinen kuormitus ja stressi. Tiedetään, että myös vanhemman krooninen kipu tai fyysinen vamma altistaa lapsen pitkittyneelle kivulle, toteaa sairaanhoitaja Veera Eskelinen.

Kiputiimin yhtenä tavoitteena on lisätä Pohjois-Savon hyvinvointialueella koulu- ja opiskeluhuollossa työskentelevien valmiuksia tunnistaa lapsen kipu ja ohjata saamaan apua varhaisessa vaiheessa.

– Kouluterveydenhuolto, koulupsykologit, erityisopettajat ja kuraattorit voivat olla meihin suoraan yhteydessä. Toivomme, että he kysyvät kipuasioissa neuvoa matalalla kynnyksellä. Mahdollista on myös anonyymisti tapahtuva konsultaatio, jossa potilas ei ole tunnistettavissa, Eskelinen vinkkaa.

Kivun hoitoon perehtyneet ammattilaiset kouluttautuvat säännöllisesti. Joka kuukausi on kokous muiden yliopistosairaaloiden lastenklinikoiden asiantuntijoiden kanssa. Vuosittain kokoonnutaan kehittämään lasten ja nuorten pitkittyneen kivun hoitoa koko maassa. Valtakunnallisesti toimintaa koordinoi HUSin Uusi lastensairaala.

KYS on saanut Uuden lastensairaalan tukisäätiön myöntämää Silta-rahoitusta lääkärin ja kivunhoitoon perehtyneen sairaanhoitajan yhteisvastaanoton eli niin sanotun kipupoliklinikan käynnistämiseen.

Silta-rahoituksella tehdään parhaillaan lasten pitkittyneen kivun digihoitopolkua. Digihoitopolut ovat vastaanottokäyntejä täydentäviä palveluja, jotka mahdollistavat sähköisen asioinnin asiakkaan ja hoitopaikan välillä.

– Tavoitteena on tehdä digihoitopolulle jokaiselle yksilöllinen omahoitosuunnitelma, joka tukee kuntoutumista, kertoo sairaanhoitaja Tiina-Kaisa Korhonen.

Pitkittynyt kipu lapsilla ja nuorilla

  • Pitkittyneeksi sanotaan kipua, joka on kestänyt yli kolme kuukautta tai kudosten odotettua paranemisaikaa pidempään.
     
  • Pitkittyessään kipu aiheuttaa aivojen kipua käsittelevissä hermoverkoissa muutoksia. Tämän vuoksi kipu voi jatkua, vaikka kivun laukaissut kudosvaurio olisi parantunut.
     
  • Lasten ja nuorten pitkittynyt kipu on tavallisesti päänsärkyä, vatsakipuja ja tukirankaperäistä kipua. Kipu saattaa myös vaihtaa paikkaa niin, että se tuntuu eri aikoina eri puolilla kehoa.
     
  • Pahimmillaan kipu alkaa haitata lapsen tai nuoren koulunkäyntiä, harrastuksia ja ystävyyssuhteita, kun osallistuminen normaaliin arjen toimintaan ei onnistu.
     
  • Moniammatillisen kivun hoitoon perehtyneen työryhmän arvioon tulisi hakeutua hyvissä ajoin, jos kipu ilman muita oireita pitkittyy ja sen syytä ei tiedetä.