Kansallinen terveysindeksi 2021–2023: Pohjois-Savo on edelleen sairainta aluetta – työkyvyttömyys yleisintä naisilla, tapaturmia vähemmän kuin muualla Suomessa

Kansallinen terveysindeksi on jälleen julkaistu. Tiedot perustuvat vuosien 2021-2023 rekisteritietoihin ja kuvaavat laajasti sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla, jatkossa tiedot päivittyvät vuosittain.  

Pohjois-Savossa sairastavuus on koko maan tasoon verrattuna yleisintä. Työkyvyttömyysindeksi on korkein pohjoissavolaisilla naisilla ja kainuulaisilla miehillä. Pohjois-Savo on edelleen sairainta aluetta varsinkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden osalta, kuten myös aiemmassa 2019-2021 tilanneraportissa todettiin. Matalin indeksiluku eli Suomen paras tulos meillä on tapaturmissa. Lue lisää: Kansallinen terveysindeksi 2021–2023 : Sairastavuus ja työkyvyttömyys edelleen yleisintä Itä ja Pohjois-Suomessa  

Terveysindeksin luvut kuvaavat hyvinvointialueiden väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on. Mitä pienempi luku on, sitä terveempiä olemme ja jos luku on alle 100, olemme sen sairauden osalta muuta maata terveempiä.  


Kuva 1: Lähde: THL Tilastoraportti 26/2025 Kansallinen terveysindeksi 2021-2023  

Vaikka tilanne näyttää kurjalta näin pohjoissavolaisen silmin katsottuna, niin muutosta parempaankin on tapahtunut. Indekseistä ”vain” työkyvyttömyys-, mielenterveys- ja diabetesindeksi ovat nousseet, kaikissa muissa on tapahtunut laskua. Numeroiden takana lienee monia vaikuttavia tekijöitä. Tilastoraportissa todetaan sekä hyvän että huonon kehityksen syiksi esimerkiksi elintapamme, työttömyys tai työllisyys, taloudellinen tilanne ja koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus sekä kulttuuriset ja geneettiset tekijät (THL 2025). 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedot (koko maan keskiarvo kaikissa 100) 



Kuva 2: Lähde: Tulostaulukko - Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi  

Tiedämme, että useimpia sairauksia pystytään ehkäisemään elintavoilla. On tutkittu, että Suomessa noin 18 % kuolemista liittyy ravitsemukseen. Paikallaan oloa hieman vähentämällä saadaan hyvinvointialueellamme jopa 17 miljoonan euron säästöt kansansairauksien hoidossa. Yhden kaatumisen seurauksena tulleen lonkkamurtuman hoito maksaa n. 30 000 euroa ja 70-80% keuhkosyövistä johtuu tupakoinnista. Näihin kaikkiin liittyy vielä inhimillisen kärsimyksen välttäminen, jolle ei hintalappua voida asettaa. On siis tärkeää samanaikaisesti pyrkiä ehkäisemään sairauksia ja kehittämään niiden hoitoa hyvinvoinnin edistämiseksi.  

Laajassa hyvinvointikertomuksessa  2021-2025 kuvataan pohjoissavolaisten hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvointia edistävä työ on kantanut hedelmää ja yhdessä tekemällä hyvä suunta varmasti jatkuu. Hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö koordinoi hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä Pohjois-Savossa. Työskentelemme yhdessä hyvinvointialueen palvelujen, kuntien ja eri toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi eli pyrimme osaltamme vähentämään palvelujamme tarvitsevien asiakkaiden määrää.  

Uutta hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2029 työstetään parhaillaan satojen pohjoissavolaisten toimijoiden kanssa. Suunnitelmaa tehdään ja toteutetaan mm. hyvinvointialueen palvelujen, kuntien, järjestöjen ja yhdistysten, oppilaitosten, poliisin, aluehallintoviraston, yritysten, seurakuntien ja asukkaiden kanssa.  Suunnitelmassa kuvataan ja sovitaan yhdessä toteutettavaksi keinoja, joilla voidaan esimerkiksi vähentää työkyvyttömyyttä tai mielenterveyden haasteita. Pyrimme löytämään juurisyyt ja vaikuttamaan niihin yhdessä arkeen sopivilla keinoilla.   

Hyvinvoinnin edistäminen ja siten sairastavuuden ja työkyvyttömyyden ehkäisy tapahtuu meidän kaikkien arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi laadukkaan kouluruuan syömistä, arkiliikuntaa, ammattilaisten taitoa ottaa puheeksi asioita, kohtaamispaikkoja eri ikäisille yksinäisyyden ehkäisemiseksi, ihmisen kokonaisuuden huomioivia hoitopolkuja, kulkureittien liukkauden ehkäisyä, istumisen tauottamista, kuulumisten kysymistä ja monia muita pieniltäkin tuntuvia asioita, joita emme aina edes huomaa. Meillä jokaisella on vastuu huolehtia itsestämme ja läheisistämme voimavarojemme mukaisesti niin vapaa-ajalla kuin työssämmekin.  

 

Hyvinvoinnin edistämisen ei tarvitse olla jokin erityinen palvelu tai erityinen tehtävä. Kuten viimeksikin tätä asiaa kirjoittaessa, kysymme, että saisimmeko kanavoitua savolaisen leppoisuuden myös hyvinvointiimme ja ajattelisimme hyvinvointimme edistämistä mukavana arjen touhuna ja itsensä hyvänä pitämisenä? 

 

Terveysindeksiä pohti 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuus palveluyksiköstä

hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti  

HYTE- ja osallisuuspäällikkö Säde Rytkönen 

 

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025. Kansallinen terveysindeksi 2021-2023. Julkaistu 7.5.2025. THL Tilastoraportti 26/2025 Kansallinen terveysindeksi 2021-2023 .