IPC-menetelmästä saatu hyviä tuloksia nuorten mielenterveysongelmien hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn
Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet nuorilla, ja arviolta noin kymmenen prosenttia heistä ohjautuu erikoissairaanhoitoon juuri mielenterveysongelmien vuoksi. Mielenterveyshäiriöistä suurin osa puhkeaa nuoruusiässä, ja siksi ongelmiin pitää puuttua ajoissa. Pohjois-Savonkin hyvinvointialueella apuna käytetään IPC – ja CoolKids-menetelmiä, kohdentuen masennus- ja ahdistusoireiluun. Koulutuksia ja juurtumista koordinoi KYS nuorisopsykiatrian NMOK-tiimi, jonka toiminta käynnistyi kaksi vuotta sitten tulevaisuuden SOTE-rahoituksen avulla.
Pohjois-Savossa, kuten muualla Suomessakin mielenterveysongelmat näyttelevät suurta osaa nuorten arjessa. Itä-Suomen yhteistyöalueella 13-18-vuotiaiden nuorten mielenterveysongelmissa on parin vuoden ajan käytetty apuna IPC-menetelmää, jossa nuorten mielialaoireita pyritään helpottamaan ohjaus -ja neuvontamenetelmän kautta.
-Olemme saaneet IPC:stä etupäässä hyviä tuloksia. Nuorten ja työntekijöiden palaute on ollut hyvää. Koulutuksen menetelmään on saanut yli 500 työntekijää ja tähän mennessä yli tuhat nuorta on saanut apua mielenterveysongelmiinsa menetelmän kautta, projektikoordinaattori Saara Udd kertoo.
IPC:n tavoitteena on nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, ja se että heitä autetaan tarpeeksi varhain. Menetelmä voidaan ottaa käyttöön matalalla kynnyksellä ja se sopii hyvin sinne missä nuoret liikkuvat eli kouluille ja oppilaitoksiin. IPC on saanut myös kiitosta siitä, että siinä nuorta kuunnellaan, ja rakennetaan toimiva, tutkiva yhteistyösuhde.
Jatko vielä epäselvä
IPC-koulutusta on tarjolla esimerkiksi terveydenhoitajille, kuraattorille, koulupsykologeille, lääkäreille ja sairaanhoitajille. Varsinainen IPC-koulutus kestää kaksi päivää, ja sen jälkeen menetelmäohjaus vuoden ajan. NMOK-tiimi tukee myös vahvasti menetelmän juurtumista arkityöhön vahvistaen esimiesten tietoa ja tukea siihen, että löytyy aika ja paikka tarjota nuorelle tätä apua.
-Tällä hetkellä olemme saaneet rahoituksen varmistettua vuoden 2023 loppuun saakka. Näkisin hyvin tärkeänä, että sitä jatkettaisiin pitkään tulevilla hyvinvointialueilla, koska nuorten mielenterveysongelmiin pitää puuttua, ja tämä menetelmä on yksi hyvä ja toimiva kokonaisuus, monen muun toimivan mallin ohella, projektipäällikkö Tarja Koskinen painottaa.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tarja Koskinen tarja.koskinen@kuh.fi
Projektikoordinaattori Saara Udd saara.udd@kuh.fi
Projektikoordinaattori Suvi Vasiljev suvi.vasiljev@kuh.fi