Navigointivalikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

28.11.2024 Uutinen

Hyvinvointialuejohtajan esitys perhe- ja vammaispalveluiden uudistamiseksi: tavoitteena saavutettavat ja asiakaslähtöiset palvelut

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen tuo perhe- ja vammaispalveluiden uudistamisesityksen Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen käsiteltäväksi maanantaina 2. joulukuuta. Esityksessä on otettu huomioon lausuntojen, kyselyiden sekä asukas- ja sidosryhmätilaisuuksien kautta saatu palaute ja vaikutustenarviointi.

Uudistuksella tähdätään palvelurakenteen keventämiseen, oman palvelutuotannon vahvistamiseen sekä ostopalveluiden vähentämiseen. Tavoitteena on palvelujen entistä vahvempi integraatio ja toimintamallien yhtenäistäminen. Tavoitteena on myös tarjota entistä varhaisempaa tukea lapsille ja perheille sekä yksilöllisempiin tarpeisiin perustuvia palveluja vammaisille henkilöille. 

Perheiden palveluja järjestetään jokaisessa Pohjois-Savon kunnassa

Perhekeskuspalveluja tuotetaan lähipalveluina, jalkautuvina palveluina sekä etä- ja digipalveluina. Palvelut järjestetään kolmen tasoisissa toimipisteissä:
1.    laajat perhekeskukset (5)
2.    perustason perhekeskukset (11)
3.    perhekeskusten palvelupaikat (11)

Laaja perhekeskus tuottaa palveluja jalkautuvina palveluina perustason perhekeskuksiin ja perhekeskuksen palvelupaikkoihin. Perustason perhekeskuksen ja perhekeskuksen palvelupaikan aukiolo ja palveluvalikoima muotoutuvat paikallisen palvelutarpeen ja asiakasmäärien perusteella. 

– Uudistuksen valmisteluvaiheessa olemme kuulleet runsaasti palautetta alueen asukkailta, kunnilta ja muilta hyvinvointialueen yhteistyökumppaneilta lähipalveluiden ja ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuudesta, erityisesti äitiysneuvoloiden osalta. Me jaamme tämän huolen, ja siksi emme esitä muutoksia nykymuotoisten äitiysneuvolapalveluiden järjestämiseen, kertoo hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen

– On tärkeää, että nämä palvelut säilyvät lähellä pohjoissavolaisia perheitä, ja siksi olemme päättäneet varmistaa niiden jatkuvuuden ja saatavuuden, toteaa Korhonen.

Perhekeskusten palveluvalikoima tarkentuu toimeenpanovaiheessa ja palveluverkkosuunnitelmaa tarkastellaan vuosittain.

– Äitiysneuvolapalveluissa on tärkeää säilyttää THL:n suosituksen mukainen riittävä asiakasmäärä, jotta terveydenhoitajien ammattitaito pysyy ajan tasalla ja asiakasturvallisuus taataan. Tämä meidän tulee ottaa huomioon toimeenpanossa palvelujen toteuttamistapaa suunniteltaessa, muistuttaa perhe- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Kati Kantanen.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykososiaalinen opiskeluhuollon palveluihin ei esitetä muutoksia. Palveluja tarjotaan kouluilla ja oppilaitoksilla tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Lastensuojelussa ja vammaispalveluissa vahvistetaan perhehoitoa ja omaa asumistuotantoa

Lastensuojelussa tavoitteena on avohuollon vahvistaminen ja kodin ulkopuolisten sijoitusten vähentäminen. Lastensuojelun sijaishuollossa tavoitellaan laitoshoidon vähentämistä sekä hyvinvointialueen oman tuotannon ja perhehoidon vahvistamista. 

Vammaispalveluiden uudistuksen tavoitteena on asiakaslähtöisempi palvelurakenne, jolloin jokaiselle asiakkaalle asuminen järjestetään yksiköllisen toimintakyvyn ja palvelutarpeen perusteella. Asumispalveluissa vähennetään ostopalveluiden käyttöä ja vahvistetaan omaa tuotantoa. Ympärivuorokautista palveluasumista sekä laitoshuoltoa vähennetään ja lisätään yhteisöllistä asumista sekä tuettua kotona asumista.

Taloudelliset tavoitteet saavutettavissa

Aluehallitus on asettanut perhe- ja vammaispalveluiden uudistukselle 5–10 miljoonan euron vuosittaisen kustannussäästötavoitteen, mikä on arvioiden mukaan nyt esitettävillä toimenpiteillä saavutettavissa. Uudistus on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen laajempaa palvelujärjestelmän uudistusta, jonka kustannusvaikutustavoite on yhteensä 50 miljoonaa euroa.

Aluehallitus käsittelee esitystä kokouksessaan 2. joulukuuta ja tekee oman esityksensä aluevaltuustolle. Lopullisen päätöksen uudistuksesta tekee aluevaltuusto 16. joulukuuta.

Muutokset toteutetaan vaiheittain vuosina 2025–2028, mikä vähentää riskejä ja varmistaa sujuvan siirtymän uusien toimintamallien käyttöön.