Aluehallituksen puheenjohtajan blogi: Hyvinvointialueen satsaukset oikeisiin asioihin
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti maanantaina 17. kesäkuuta palvelujärjestelmänsä uudistuksen ensimmäisestä vaiheesta. Puolentoista vuoden siirtymävaihe on ohi, ja on aika astua eteenpäin.
Valtuuston ratkaisut vaikuttavat näkyvimmin perusterveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Laajan kuulemis- ja lausuntokierroksen jälkeen esitys on, että nykyisten terveysasemien verkosto säilyisi toistaiseksi lähes ennallaan.
Palveluvalikoimaa ja aukioloaikoja säädettäisiin niin, että työvoiman riittävyydestä ja hoidon jatkuvuudesta voidaan huolehtia aiempaa paremmin koko maakunnassa.
Kasvokkain tapahtuvan hoidon rinnalle kehitetään nopeasti etäpalveluita. Vaikka moni niitä vastustaa, todellisuudessa digitaaliset palvelut auttavat eniten sellaisia, jotka eivät voi tai halua niitä itse käyttää. Mitä useampi hoitaa asioitaan omatoimisesti verkossa, sitä enemmän ammattilaisten aikaa ja käsiä riittää henkilökohtaista apua tarvitsevien tueksi.
Vuodeosastojen määrään on tulossa vastaanottoja suurempi muutos. Sänkyjen vähentäminen ei merkitse sairaiden hoidosta luopumista, vaan mallia, jonka mukaan sairaalassa viivytään vain se aika kuin on hoidon kannalta välttämätöntä. Tämän jälkeen toipuminen ja paraneminen jatkuvat kotona.
Muutos edellyttää kotisairaalatoiminnan ja kuntoutuksen nopeaa vahvistamista. Myös elämän loppuvaiheen hoito on kyettävä järjestämään kaikille turvallisesti ja kivuttomasti joko kotona, sairaalassa tai kodin lähellä sijaitsevassa hoivakodissa.
Vaikka aluehallituksen esitystä on haastettu, tahto palvelujen turvaamiseen yhdistää kaikkia poliittisia ryhmiä. Toimintojen rankka keskittäminen olisi myös nykyisen hallitusohjelman vastaista. Sehän ”kiinnittää erityistä huomiota perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuteen”.
Niukkuus tarkoittaa valintoja
Kun puhumme peruspalveluista, puhumme sekä inhimillisyydestä että rahasta. Helposti ja oikeaan aikaan löytyvä, todellisia tarpeita vastaava apu on ainoa keino välttää sosiaalisten tai terveyteen liittyvien ongelmien kasautumista.
Jos mielen tai ruumiin vaiva äityy pahaksi, se ei yleensä selviä puhumalla. Silloin tarvitaan raskaita toimenpiteitä ja pitkiä hoitojaksoja. Niukkuuden aikana ne pitäisi säästää tilanteisiin, joihin ei ole muuta apua, ja joita ei voi ennalta ehkäistä.
Niukkuus yhdistää kaikkia Suomen hyvinvointialueita. Kustannusten nousun taittaminen oli, ja sen pitää edelleen olla, yksi uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista. Tavoitetta ei koskaan saavuteta, ellei toiminta muutu.
Aluevaltuuston päätettäväksi esitetyt muutokset voivat onnistuessaan keventää Pohjois-Savon hyvinvointialueen kustannuksia lähes 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Se on suhteessa oikean kokoinen siivu palveluiden uudistamisen kokonaistavoitteesta, joka asettuu noin 50 miljoonan euron tasolle.
Jäljelle jäävästä 30 miljoonan euron ohjelmasta päätetään ensi syksynä. Suurin osa siitä kohdistuu erikoissairaanhoitoon, mutta myös perhe- ja vammaispalvelut on kyettävä jatkossa järjestämään selvästi nykyistä tehokkaammin.
Vaikka summat kuulostavat suurilta, ne eivät ole mahdottomia. Olennaista on, että uskallamme keskittyä oikeisiin asioihin, panostaa tärkeiden prosessien kehittämiseen ja luopua rohkeasti kaikesta, mistä ei ole todellista hyötyä.
Jos jokin tuntuu mahdottomalta, se on taistelu aikaa vastaan. Hyvinvointialueille asetettu velvoite kattaa talouden alijäämät kolmen vuoden sisällä vaikutti järkevältä vuonna 2021, kun rahoituslaki säädettiin. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon.
Uudessa tilanteessa alijäämien kattamisesta on tullut köysi, joka uhkaa kuristaa kuoliaaksi kaikki sote-uudistuksen hyvät tavoitteet.
On selvää, että ellei alijäämien kattamiselle anneta lisää aikaa, Suomen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi voivat nujertua muutamassa vuodessa. Toivottavasti se ei ole kenenkään tavoite.
Niukkuus tarkoittaa valintoja. Jokainen meistä tarvitsee hyvinvointialueen palveluita, mutta toiset tarvitsevat niitä enemmän kuin toiset. Vahvojen vastuulla on huolehtia, että välttämättömän avun ja turvan järjestämisessä kuullaan myös heiveröisimpien ääntä.
Jos saisin itse valita, panostaisin erityisen paljon voimavaroja lapsiperheiden ja ikäihmisten auttamiseen. Tulevaisuus on tämän päivän lasten ja nuorten varassa. Mitä terveempinä he saavat kasvaa, ja mitä paremmin perheet voivat, sitä valoisampi on Suomen huomen.
Nykyisen vaurauden ovat kuitenkin rakentaneet ne, jotka tänään ikääntyvät, haurastuvat ja tarvitsevat apua. He ovat pitäneet meistä huolta.
Meidän velvollisuutemme ja kunniatehtävämme on huolehtia heistä niin, että kenenkään ei tarvitse pelätä omien voimiensa heikkenemistä.
Riitta Raatikainen, aluehallituksen puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu alunperin Savon Sanomissa 16.6.2024.