Hyvinvointialue valmistelee yhteistoimintaneuvotteluesitystä osana vuoden 2025 talousarviota
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen käsiteltäväksi valmistellaan yhteistoimintaneuvottelun käynnistämistä osana talousarvion 2025 valmistelua. Hyvinvointialuejohtajan päätösesitys yhteistoimintaneuvottelusta on tällä hetkellä viranhaltijavalmistelussa. Aluehallitus päättää mahdollisesta yhteistoimintaneuvottelun käynnistämisestä ja siihen sisältyvistä toimenpiteistä kokouksessaan 16. syyskuuta. Yhteistoimintaneuvottelun taustalla ovat muun muassa palvelujärjestelmäuudistukseen liittyvät henkilöstöä koskettavat muutokset ja mittavat taloudelliset säästöpaineet.
Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 4. syyskuuta vuoden 2025 talousarvion raamin. Suunnitteluvaiheen talousarvioraami ensi vuodelle on 57 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite kattaa alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä.
- Hyvinvointialueen talouden näkymä on kriittinen. Vaikka ensi vuoden budjettia valmistellaan alijäämäiseksi, tavoitteemme on, että vuoden 2025 lopussa toteuma olisi huomattavasti tämän hetken näkymiä parempi, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen.
Jotta tavoitteeseen päästään, hyvinvointialueen toimintatapoja on muutettava ja niissä on panostettava rohkeasti uusiin menetelmiin, kuten digitalisaatioon, joka tuo lisää tehokkuutta.
- Tässä tilanteessa hyvinvointialueen on arvioitava jatkuvasti työn tuottavuutta ja sen kohdistumista. Meidän on myös kyettävä luopumaan asioista, jotka eivät ole perustavoitteemme ja lakisääteisten tehtäviemme kannalta ensisijaisia, Raatikainen toteaa.
Palvelujärjestelmäuudistuksen toimeenpano vaatii yhteistoimintaneuvottelun käynnistämisen
Yhteistoimintaneuvottelun ajankohtaa määrittää ensi vuoden talousarvion valmistelu ja käynnissä oleva palvelujärjestelmäuudistus. Uudistuksen tavoitteena on paitsi luoda tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut, myös saada aikaan noin 50 miljoonan pysyvät säästöt ja näin tasapainottaa hyvinvointialueen taloutta pitkällä tähtäimellä.
Palvelujärjestelmäuudistuksen toimeenpano käynnistyy syksyllä 2024 ja jatkuu ensi vuonna. Aluevaltuusto päätti kesäkuussa esimerkiksi sulkea Kangaslammin, Riistaveden ja Vuorelan terveysasemat sekä Kaavin, Karttulan, Lapinlahden, Leppävirran, Pielaveden ja Tuusniemen vuodeosastot. Uudistuksen myötä monen hyvinvointialueen työntekijän tehtävänkuva tai työntekopaikka muuttuu. Tällaiset muutokset tulee aina neuvotella henkilöstön kanssa yhteistoimintaneuvottelussa. Vuoden 2025 talousarviota ei myöskään voida vahvistaa ennen kuin henkilöstöä koskevat toimenpiteet on käyty läpi yhteistoimintaneuvottelussa.
- Talousarviovalmistelussa ennakoidaan palvelujärjestelmäuudistuksen vaatimia muutoksia ensi vuonna. Tämä edellyttää lakisääteistä yhteistoimintamenettelyä talousarviossa henkilöstöön liittyvistä mahdollisista toimenpiteistä, sanoo hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Mari Antikainen.
Osana yhteistoimintamenettelyä arvioidaan edelleen myös esihenkilö- ja asiantuntijarakennetta sekä työyksiköiden henkilöstörakenteita.
- Viranhaltijaesitys aluehallitukselle on, että yhteistoimintaneuvottelu koskettaisi koko henkilöstöä. Neuvotteluesitykseen otetaan siten mukaan myös mahdolliset irtisanomiset sellaisten tehtävien kohdalla, joita ei esimerkiksi palvelujärjestelmäuudistuksen taio digitalisaation tai toiminnallisten muutosten myötä enää tarvita. Mahdolliset irtisanomiset ovat kuitenkin aina se viimeinen vaihtoehto, jota pyrimme luonnollisesti välttämään, kertoo Antikainen.
Koska yhteistoimintaneuvottelun suunnittelussa on mukana kaikki vaihtoehdot henkilöstövähennyksiin, myös mahdolliset henkilöstön irtisanomiset, asetetaan hyvinvointialueella välitön rekrytointikielto 6. syyskuuta alkaen.
Rekrytointikielto on voimassa ensin aluehallituksen kokoukseen 16.9. asti, ja virallisen päätöksenteon jälkeen aloitetaan tarkempi määräaikainen rekrytointikielto. Rajaukset tähän rekrytointikieltoon ovat mahdollisia.
- Taloustilanne on ollut jo tänä vuonna vaikea, joten haluan kiittää henkilöstöämme vuonna 2024 toteutuneista vapaaehtoisista säästötoimenpiteistä. Olemme esimerkiksi hyödyntäneet oman yliopistollisen hyvinvointialueemme henkilöstömme vahvaa asiantuntijaosaamista koulutuksissa ja tämän johdosta on säästymässä 1,5-2 miljoonaa euroa. Vapaaehtoiset lomarahavapaat ja virka- ja työvapaat ovat tuoneet säästöä 1,3 miljoonaa euroa tänä vuonna, Antikainen lisää.
Lisäsäästöjä haetaan hankinnoista, tukipalveluista ja logistiikasta
Yhteistoimintaneuvottelun lisäksi hyvinvointialueella haetaan lisäsäästöjä hankinnoista, tukipalveluista ja logistiikasta. Sisäisesti otetaan käyttöön entistäkin tiukemmat linjaukset esimerkiksi maksu- ja luottokorttiostoihin ja maksukorttien määrää vähennetään. Vuokratyövoiman käyttöä ja palvelujen ostoja pyritään edelleen karsimaan vain välttämättömiin.
Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa siirtyivät sille kuntien kanssa tehdyt sote-kiinteistöjen vuokrasopimukset. Nämä vuokrasopimukset päättyvät vuoden 2025 lopussa ja myös niiden ehtoja tarkastellaan osana muita säästötoimenpiteitä.