Hyödyt, resurssit ja yhteen hiileen puhaltaminen puhututtivat hoidon jatkuvuuden seminaarissa
Hoidon jatkuvuus Pohjois-Savossa – OTSO-hankkeen päätösseminaari järjestettiin 6.11.2025. Seminaari kokosi joukon huippuasiantuntijoita yhteen keskustelemaan hoidon jatkuvuudesta ja sen tulevaisuudesta Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja koko Suomessa. Hoidon jatkuvuudella tarkoitetaan potilaan ja hoitohenkilökunnan välisen suhteen, hoidon järjestämisen sekä hoitoon liittyvän tiedonkulun jatkuvuutta.
Seminaarin avasi Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujohtaja Pertti Lipposen katsauksella hoidon jatkuvuuden arvostukseen ja historiaan Pohjois-Savossa.
Puheenvuoroissa ja yleisön kanssa käydyssä keskustelussa näkyi yhteisiä teemoja, kuten selkeä näyttö hoidon jatkuvuuden tuomista hyödyistä, resurssien tarve ja pitkäaikainen, yhteiseen tavoitteeseen tähtääminen.
– Hoidon jatkuvuuden edistäminen ei ole pikajuoksumatka vaan maraton, tiivisti seminaarin puheenvuoroja yleislääketieteen ylilääkäri Sonja Soininen.
– Hoidon jatkuvuus pitkällä aikavälillä parantaa saatavuuttakin. Tärkeintä on, että on olemassa ja luotu yhteinen tavoitetila, jota kohti mennään määrätietoisesti.
Tarkemmin yksittäisistä seminaarin puheenvuoroista voit lukea alta.
Puheenvuoroja hoidon jatkuvuuden historiasta tulevaisuuteen
Aloituspuheenvuoron jälkeen seminaariosallistujat pääsivät sukeltamaan syvemmälle hoidon jatkuvuuden ilmiöön koulutusylilääkäri Nina Tusan ja terveyskeskuslääkäri Ulla Mikkosen puheenvuoron kautta. Kaksikon esityksessä käsiteltiin mm. sitä, mitä on hoidon jatkuvuus, mitkä ovat sen hyödyt ja miten hoidon jatkuvuus on kehittynyt Suomessa. Esitykseen kootut tutkimukset antoivat selkeää näyttöä hoidon jatkuvuuden hyödyistä, kuten paremmasta pitkäaikaissairauksien hoitotasapainosta ja potilastyytyväisyydestä, vähäisemmästä päivystyksen ja sairaalahoidon käytöstä sekä yleislääkäreiden työtyytyväisyydestä.
Johtamisen ja organisaatiokehittämisen asiantuntuja Hermanni Hyytiälän esitys käsitteli häiriökysyntää, eli tilannetta, jossa asiakas hakeutuu uudelleen palvelujen piiriin, koska hän ei ole aiemmalla yhteydenotolla saanut tarvitsemaansa palvelua tai kenties ollenkaan palvelua. Hoidon jatkuvuus, asiakkaan kokonaisvaltainen huomiointi sekä monialaisuuden ja ammattilaisten osaamisen vahvistaminen nähtiin tärkeinä häiriökysynnän vähentämisen keinoina perusterveydenhuollossa.
Aamupäivän päätti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ylilääkäri Emil Heinäahon puheenvuoro ammatinharjoittajamallista. Heinäaho esitteli Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kehitettyä ja testattua mallia, jossa hoidon jatkuvuutta edistetään työparimallin ja kuuden yrittäjäpohjaisesti toimivan omalääkärin kautta. Ammatinharjoittajamallissa lääkärien palkkiomalli perustuu siihen, miten suurta väestöä lääkäri hoiti, mikä väestön ikä oli ja miten korkea hoidon jatkuvuuden SLICC-indeksi oli. Mallista on saatu positiivisia tuloksia, mutta myös avoimia kysymyksiä ja esimerkiksi mallin laajamittaisen käyttöönottoon liittyviä teknisen toteutuksen haasteita riittää.
Seminaarin iltapäivän avasi ylilääkäri Tapani Hämäläinen Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Puheenvuoro käsitteli hoidon jatkuvuuden kansallista kehityssuuntaa ja omalääkäriohjelmaa. Ministeriön omalääkäriohjelma painottaa erityisesti henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuuden parantamista perusterveydenhuollossa. Ydinyksikkönä mallissa on omalääkäri-omahoitaja-työpari, ja mallin kehityksen arvellaan jatkuvan seuraavalla hallituskaudella.
Hämäläisen esityksessä käsiteltiin myös pitkin seminaaria puhuttanutta aihetta, hoidon jatkuvuuden kehittämisen resursseja. RRP-rahoituksen päättyessä vuoteen 2025 on hoidon jatkuvuuden kehittämisen jatkuttava hyvinvointialueiden talouden puitteissa. On arvioitu, että tämä olisi mahdollista kohdentamalla korkeintaan 1 % hyvinvointialueiden budjetista hoidon jatkuvuuden edistämiseen.
Seuraavaksi OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hankkeen projektipäällikkö Mari Kiema valotti hankkeen taustoja ja sitä, mitä muutoksen johtaminen vaatii. Yhtenä menestystekijänä hoidon jatkuvuuden edistämiseen Pohjois-Savon hyvinvointialueella hän listasi systeemisyyden ymmärtämisen. Hyvinvointialue on monimutkainen systeemi, jossa on paljon muutoksia, ja hoidon jatkuvuuden edistämiseksi on oleellista ymmärtää näiden muutosten vaikutus oman hankkeen etenemiseen. Muiksi menestystekijöiksi hankkeessa Kiema mainitsi valmentavan työotteen ja monialaisen, professiokeskeisyydestä ”siilojen yli” tähtäävän toiminnan johtamisen.
Pohjois-Savon hoidon jatkuvuus esittelyssä
Seminaarin lopuksi syvennyttiin OmaTiimi-Pohjois-Savossa (OTSO) -hankkeessa kehitettyihin hoidon jatkuvuuden ratkaisuihin. Projektiasiantuntija Katja Soininen esitteli seminaariyleisölle Pohjois-Savon hyvinvointialueen OmaTiimi-mallin, jossa sote-keskuksen työntekijät muodostavat moniammatillisia omatiimejä, joissa potilaan hoidon tukena on nimetty omalääkäri ja/tai omahoitaja sekä moniammatillinen tiimi. Malli edistää hoitosuhteen jatkuvuutta, hoidon koordinointia sekä tiedon jatkuvuutta yhdessä projektikoordinaattori Päivi Siuron esittelemien digiratkaisujen, kuten terveys- ja hoitosuunnitelman kanssa.
Hoidon jatkuvuuden osaamista ja OmaTiimi-mallin juurtumista tukee Opetusvastaanotto 2.0 -toimintamalli, jonka pohjalta käynnistettiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusvastaanotto Osmo. Syksyllä 2025 toteutettua opetusvastaanoton pilottia sekä tulevaisuuden suunnitelmia esittelivät projektipäällikkö Jutta Kakkinen, projektiasiantuntija Janne Rautiainen sekä yleislääketieteen ylilääkäri Sonja Soininen. Akateemisena terveyskeskuksena toimivan opetusvastanotto Osmon tavoitteena on vuosiin 2029-2030 mennessä saavuttaa 50 000 asiakaskohtaamista vuosittain hyvinvointialueen pysyvänä toimintana.
Hankkeen ja projektien lopulliset tulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.
OmaTiimi- ja Opetusvastaanotto 2.0 -projektit ovat osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus ottaa käyttöön hoidon jatkuvuutta edistävä OmaTiimi-malli, sekä pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta.