Fysioterapian rooli on kasvanut alaselkäkivun hoidossa
Kansainvälistä fysioterapiapäivää vietetään sunnuntaina 8.9. Tämän vuoden teemana on alaselkäkipu. Alaselkäkipu on hyvin tavallinen vaiva, josta kärsii elämänsä aikana kahdeksan kymmenestä aikuisesta. Hoidoksi ei enää nykyään suositella vuodelepoa, vaan kevyttä liikuntaa ja mahdollisimman normaalin arjen elämistä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella työskentelevät fysioterapeutit Katja Lassila, Minna Siitari ja Jaana Tervo kertovat, millaista alaselkäkipuisen kuntoutus on tänä päivänä.
Fysioterapiaan pääsee eri reittejä pitkin
Fysioterapeutti Katja Lassila on työskennellyt Juankosken terveyskeskuksella valmistumisestaan saakka eli yli 25 vuotta. Hän tekee pääsääntöisesti polikliinista vastaanottotyötä, jossa asiakkaat ohjautuvat hänen vastaanotolleen lääkärissä käynnin jälkeen.
Nykyään fysioterapian merkitys on korostunut erilaisissa tuki- ja liikuntaelinvaivoissa ja fysioterapian vastaanotolle pääsyä on helpotettu ja nopeutettu. Katjan vastaanotolle pääsee myös uuden OmaOlo-palvelun arvioinnin kautta tai hoitajan hoidon tarpeen arvion kautta. Näissä tapauksissa asiakkaan on arvioitu hyötyvän ensisijaisesti fysioterapeutin palveluista, eikä lääkärikäynnistä.
Suurin osa Katjan asiakkaista kärsii kivuista joko alaselässä, olkapäissä tai polvissa. Selkäkivuista kärsivillä kivut ovat voineet jatkua jo pidempään tai sitten ne ovat alkaneet äkillisesti. Katja on huomannut työssään, että nykyajan passiivinen elämäntyyli ja liikkumattomuus selittää osan hänenkin asiakkaidensa kivuista.
– Olen huomannut, että ihmisten yleiskunto ja lihasvoima on laskenut. Omasta kunnosta ei pidetä huolta ympäri vuoden. Sitten keväällä puutarhatöiden alkaessa tai syksyllä haravoidessa ja marjastaessa iskevät kivut alaselkään ja muihin niveliin. Ja näitä vaivoja olen huomannut entistä nuoremmilla, Katja kertoo.
Fysioterapeutti Katja Lassila.
Fysiatrian poliklinikan asiakkaista suurin osa on alaselkäkipuisia
Minna Siitari ja Jaana Tervo työskentelevät fysiatrian poliklinikalla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Lääkintävoimistelijoiksi noin 40 vuotta sitten valmistuneet Minna ja Jaana kuntouttavat pääasiassa pitkäaikaisesta selkäkivusta kärsiviä asiakkaita.
Suurimmalla osalla fysiatrian poliklinikan asiakkaista on pitkittynyt selkäkipu, jota on yritetty kuntouttaa yhdellä tai useammalla fysioterapiajaksolla ennen lähetettä poliklinikalle. Asiakkaat ohjautuvat fysiatrian poliklinikan fysioterapiaan pääasiassa fysiatrian- tai kipuosaston ja kuntoutustutkimuspoliklinikan lääkäreiden lähettäminä.
– Asiakkaan kokonaisvaltainen huomiointi on tärkeää kuntoutuksessa. Meillä kuntoutusta ja hoitoa suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä lääkäreiden, fysioterapeuttien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kesken, kertovat Minna ja Jaana.
Keskiössä aktiivinen kuntoutus
Fysioterapian hoitokäytännöt ovat muuttuneet merkittävästi viimeisen 20–30 vuoden aikana. Siinä missä aiemmin korostettiin passiivisia hoitomuotoja, kuten hierontaa ja laitehoitoja, on painopiste nykyään asiakkaan oman aktiivisuuden lisäämisessä. Enää ei myöskään odoteta, että asiakas on kivuton, ennen kuin harjoittelu voidaan aloittaa. Muutos on tapahtunut tiedon lisääntymisen seurauksena.
Katja, Minna ja Jaana ovat kaikki olleet mukana fysioterapian hoitokäytänteiden muutoksessa. Asiakkaiden opastus ja motivointi liikkumiseen sekä itse tehtävien harjoitteiden ohjaus ovat nykyään keskeisessä asemassa kuntoutusta suunniteltaessa. Pitkittyneen selkäkivun hoidossa on oleellista kivun lievittyminen, asiakkaan toimintakyvyn kohentuminen ja elämänlaadun paraneminen.
– Nykyään leikkaushoito sekä röntgen- ja magneettikuvien ottaminen ei ole enää automaatio selkäkipuisilla asiakkailla. On huomattu, että aktiivisella fysioterapialla saadaan samoja tai jopa parempia tuloksia aikaiseksi. Tämä on mielestäni oikea kehityssuunta, sillä kivun syytä ei suurimmassa osassa tapauksia voida edes varmentaa kuvien avulla, pohtii Katja.
Sekä Katja että Minna ja Jaana tapaavat asiakkaitaan keskimäärin 3–5 kertaa. Asiakkaat saavat tapaamiskerroilla yksilöllisiä ja heidän tavoitteitaan tukevia harjoitteita ja niiden vastetta arvioidaan noin kuukauden välein. Näin fysioterapiajakso on kestoltaan pidempi ja asiakkaan kehittymistä pystytään seuraamaan kauemmin.
– Korostamme fysioterapiassa asiakkaan omaa aktiivisuutta ja hänen omia mahdollisuuksiansa harjoittelulle. Olisi tärkeää, että jokainen asiakas löytää itselle merkityksellisen tavoitteen, mikä motivoi harjoittelemaan. Mielestämme on myös tärkeää löytää asiakkaalle sopiva ja mieleinen liikuntaharrastus, joka tukee aktiivista elämää fysioterapiajaksonkin jälkeen, kertovat Minna ja Jaana.
Fysioterapeutit Jaana Tervo ja Minna Siitari.
Tutustu Omaoloon ja Terveyskylään
Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Omaolo tukee oma- ja itsehoitoa sekä auttaa tarvittaessa saamaan yhteyden julkisen terveydenhuollon ammattilaisiin.
Voit täyttää Omaolon kautta arviointilomakkeen muun muassa alaselkä-, polvi- tai olkapääkipuihin liittyen. Arvion perusteella voit saada joko itsehoito-ohjeita tai sinua opastetaan ottamaan yhteyttä jatkohoitopaikkaan.
Terveyskylä on Suomen yliopistosairaaloiden kehittämä ja ylläpitämä sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu. Sieltä löytää luotettavaa terveystietoa muun muassa kuntoutumis- ja kivunhallintatalosta.
https://www.terveyskylä.fi
Tutustu myös rankapotilaan hoitoketjuun
Rankapotilaan hoitoketju on laadittu aikuisten niska- ja selkäoireiden diagnostiikan ja hoidon toteutuksen tueksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Hoitoketjuun on liitetty itsehoito-ohjeita selkäkipuihin liittyen.
Rankapotilaan hoitoketju: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/shp01389