Diabetestyötä kehitetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen peruspalveluissa
Tyypin 2 diabetes on yleinen sairaus, ja Pohjois-Savon hyvinvointialueella sen esiintyvyys on diabetesrekisterin mukaan koko maan kolmanneksi suurin. Sairauden puhkeamiseen vaikuttaa perinnöllisyyden lisäksi elintavat. Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan yhä nuorempana, ja nuorena alkaneen taudinkuvan on havaittu etenevän nopeammin kuin myöhäisemmällä iällä puhjennut diabetes.
Diabeteksen hoito
Tyypin 2 diabeteksen tärkein hoitomuoto on elintapahoito, eli terveelliset ruokailutottumukset, säännöllinen liikunta, riittävä lepo ja yöuni sekä päihteettömyys. Lisäksi lääkehoito on usein tarpeellinen sokeritasapainon saavuttamiseksi. Pitkäaikaisesti koholla oleva verensokeri voi aiheuttaa sekä akuutteja, että pitkäaikaisia komplikaatioita, joita pyritään ennaltaehkäisemään hyvällä hoidolla. Insuliinihoitoa tarvitaan, mikäli diabetekseen liittyy insuliininpuutos, tai muilla lääkityksillä ei saada verensokeria tavoitetasolle. Insuliinina käytetään kerran päivässä pistettävää perusinsuliinia ja vaikeutuneessa taudinkuvassa myös aterian yhteydessä pistettävää pikainsuliinia, jolloin kyseessä on monipistosinsuliinihoito.
Tyypin 2 diabeteksen käypä hoito -suositus ohjaa, että monipistosinsuliinihoitoa käyttäville potilaille tulee mahdollistaa glukoosisensorin käyttö. Glukoosisensori on ihoon kiinnitettävä ihonalaista kudossokeria mittaava hoitoväline, jonka avulla sormenpäänäytteiden ottamista voidaan merkittävästi vähentää. Pohjois-Savon hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun jakelukriteerit päivittyivät vuonna 2023, ja sen myötä monipistosinsuliinihoitoa käyttävät potilaat ovat olleet oikeutettuja pysyvään glukoosisensoriin diabetestyypistä riippumatta.
Diabeteksen hoidon kehittäminen
Monipistoshoitoisten tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito on ollut Pohjois-Savon hyvinvointialueella hajanainen, ja hoitotiimeillä ei ole ollut riittävää osaamista tai toimivia käytäntöjä glukoosisensoroinnin järjestämiseksi. Hoidon laadun parantamiseksi tehtiin ylemmän AMK:n opinnäytetyönä kehittämistyö, jossa koulutus- ja kehittämispäivän avulla lisättiin Kuopion hoitotiimien osaamista ja pohdittiin yhteisiä hoitokäytäntöjä. Kehittämispäivän ja kirjallisuuden pohjalta luotiin työ- ja potilasohje monipistoshoidon aloittamisesta ammattilaisten työn tueksi. Kehittämistyön avulla saatiin pysyvän glukoosisensoroinnin käyttö osaksi hoitotiimien palveluita monipistosinsuliinihoitoa käyttäville asiakkaille.
Glukoosisensoroinnin järjestämisen lisäksi diabetesta sairastavien palveluita on muutoinkin kehitetty Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Kuopion SOTE-keskuksessa on aloitettu uusien tyypin 2 diabetesta sairastavien ryhmäohjaukset, mikä mahdollistaa jatkossa nopeamman ohjaukseen pääsyn ja vapauttaa aikoja pidempään sairastavien kontrollien järjestämiseksi. Myös sähköiset palvelut ovat lisääntyneet, ja diabetesta sairastaville on mahdollistunut digihoitopolun käyttö, jonka kautta saa tietoa diabeteksesta sekä yhteydenottokanavan sairaanhoitajalle diabetesasioissa. Kaikilla näillä uudistuksilla pyritään takaamaan monipuoliset, saavutettavat ja näyttöön perustuvat palvelut diabetesta sairastavien terveyden edistämisen tueksi.
Kirjoittaja:
Lotta Tolvanen
Sairaanhoitaja AMK, Pohjois-Savon hyvinvointialue
YAMK-opiskelija, Turku AMK
ADA 2024. Standards of Care in Diabetes - 2024. Diabetes Care. Vol. 47, No 1, S1-S322. Viitattu 20.1.2025. https://diabetesjournals.org/care/issue/47/Supplement_1
THL 2025. Diabetesrekisterin tulosraportti. Laaturekisterit. Viitattu 20.1.2025. https://www.thl.fi/kansallisten-laaturekisterien-raportit/diabetesrekisteri/
Tyypin 2 diabetes: Käypä hoito -suositus 2024. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 20.1.2025. www.kaypahoito.fi