Taideasiantuntija Henna Hietaisen työ edistää hyvinvointia
Henna Hietainen työskentelee Pohjois-Savon hyvinvointialueella taideasiantuntijana. Hän tiesi jo nuorena, että haluaa työskennellä tavalla tai toisella taiteen parissa. Yläkoulussa ja lukiossakaan hän ei vielä tiennyt muita vaihtoehtoja kuin kuvaamataidonopettajan. Kuvataiteilijan ammattiin hän ei ole koskaan kokenut tarpeeksi sisäistä paloa. Hän haki opiskelemaan alaa kahdesti, mutta putosi kolmivaiheisen hakuprosessin toisessa vaiheessa.
Välivuosina hän opiskeli kuva-artesaanin tutkinnon, jossa sai koulutuksen erilaisiin kuvataiteen tekniikoihin. Tuolloin Henna tutustui ensimmäisen kerran myös taidehistoriaan. Hän oli aina pitänyt historian opiskelusta, joten pian hän huomasikin taidehistorian yhdistävän kaksi intohimon kohdettaan. Kuvaamataidonopettajahaave vaihtui taidehistoriaan.
Oma innostus jakoon
Polku taidehistorian pariin oli kivikkoinen. Henna kertoo aina kärsineensä jonkinasteisesta koetilanteiden pelosta, vaikka olikin nauttinut opiskelusta. Tämän vuoksi koe- ja kurssinumerot eivät peruskoulussa olleet kovin kummoisia, vaikka hän koki ymmärtävänsä oppimansa asiat. Henna haki opiskelemaan taidehistoriaa Jyväskylän yliopistoon, ja pääsikin kolmannella yrittämällä sisään. Opiskelemaan otettiin tuolloin vain kahdeksan opiskelijaa. Välivuosina hän työskenteli määräaikaisissa tehtävissä museokentällä.
Taidehistorian opinnot alkoivat syksyllä 2010. Henna oli motivoinut ja utelias oppimaan kaikkea, koska oli tehnyt paljon töitä opiskelupaikan saavuttamisen eteen. Sisäinen palo ja innostus oli niin voimakasta, että hänelle tuli tarve purkaa innostustaan jotenkin. Innostuksesta syntyi blogi, jossa hän pystyi purkamaan innostuksensa tunteita.
Ammattitaito kasvaa
Henna on kirjoittanut taide- ja kulttuuripainotteista Hurmioitunut-blogia opiskeluajoista alkaen. Teksteissä kerrotaan pääasiassa näyttelykokemuksista, mutta mukana kulkee myös opiskeluihin ja työhön liittyvät taideasiat. Henna on halunnut tehdä kulttuurikenttää näkyväksi ja helpommin lähestyttäväksi. Hurmioitunut-blogi on toiminut ajoittain myös hyvänä CV:n lisänä ja mahdollistanut erilaisia pienempiä työprojekteja.
Filosofian maisteriksi Henna valmistui Jyväskylän yliopistosta 2015. Hän pääsi suoraan töihin, mikä ei ole kulttuurialan ammattilaiselle itsestään selvää. Hän työskenteli amanuenssina Riisassa - Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa, jossa pääsi tekemään monipuolisesti erilaisia museoalan tehtäviä kuten näyttelysuunnittelua ja -ripustusta, asiantuntijalausuntoja, tutkimustyötä, artikkelien kirjottamista ja yleisötyötä.
Museosta sote-kentälle
Syksyllä 2020 Henna huomasi avoimen työpaikan, jossa etsittiin taideasiantuntijaa Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Hän ei ollut aiemmin tiennyt, että sairaaloissa on taidekokoelmia, saati niistä vastaavaa asiantuntijaa. Myöhemmin hänelle selvisi, että kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa on taidekokoelma. Työnkuva kuulosti mielenkiintoiselta ja monipuoliselta, joten hän päätti hakea työpaikkaa.
Taideasiantuntijan työt Hennalla alkoivat joulukuussa 2020 kiinteistöhallinnon alaisuudessa. Tehtävänkuvaan kuuluu muun muassa hyvinvointialueen omasta taidekokoelmasta vastaaminen. Tähän sisältyy esimerkiksi taiteen vakuutusarvojen määritteleminen, sijoituspaikkatietojen ylläpito ja kuntokartoitusten tekeminen.
Tällä hetkellä tähän kokoelmaan kuuluu hieman yli 1300 taideteosta, joista suurin osa on sijoitettuna eri puolille hyvinvointialuetta. Museokokoelmista poiketen, hyvinvointialueen taidekokoelmaa ei ole tarkoitus säilöä varastossa, vaan saattaa se mahdollisimman kattavasti esille. Tämä tukee myös kiinteistöhallinnon strategiaan määriteltyä taloudellista kiinteistönpitoa, kun turhasta varastoinnista luovutaan. Taiteen sijoituspaikat on valittu siten, että teoksista on iloa mahdollisimman monille, sekä henkilöstölle että asiakkaille. Tällaisia ovat esimerkiksi odotustilat ja käytävät.
Mitä taideasiantuntija tekee?
Ulospäin näkyvin työtehtävä on Kuopion yliopistollisen sairaalan vaihtuvien näyttelyiden koordinointi. Näyttelyt vaihtuvat kolmen kuukauden välein ja ne ovat olleet todella suosittuja. Toive käytävänäyttelyistä tuli henkilöstöltä jo edellisen taideasiantuntijan aikana. Kaikista näyttelyistä laaditaan sopimus, jossa sovitaan näytteilleasettajan kanssa näyttelyehdoista. Mitään ei ripusteta esille tuosta vain.
Eniten Hennaa työllistävät tällä hetkellä hyvinvointialueen tilamuutoksiin sisältyvät muutot, joissa liikutellaan myös taidetta. Kaikissa tapauksissa taidetta ei omista hyvinvointialue vaan vuokrakohteissa esimerkiksi kunta tai kaupunki. Omistussuhde tulee tietää, jotta taidemuutoista osataan sopia oikeiden tahojen kanssa. Rakennushankkeisiin sisältyvät taidehankinnat ovat myös iso kokonaisuus.
Hyvinvointialueen kokoelmaan tarjotaan taideteoksia myös lahjoituksena. Kokoelmaan liitetään vain sellaiset teokset, jotka tuovat jo olemassa olevalle kokoelmalle lisäarvoa, kuten taidehistoriallista tai alueellista merkittävyyttä. Passiivisesta taidelahjoitusten vastaanottamisesta pyritään luopumaan. Lahjoituksesta laaditaan lahjakirja, jossa kerrotaan kuka teoksen lahjoittaa ja miksi, mikä on teoksen taustahistoria ja vakuutusarvo. Tiedot viedään sähköiseen taidekokoelman hallintaohjelmaan, jotta tiedetään mitä hyvinvointialue omistaa.
Muiden töiden ohessa Henna koordinoi hyvinvointialueella eri yksiköille lahjoitusvaroin toteutettavia taidehankintoja ja -projekteja. Näissä yksikkö voi itse määritellä, mitä he haluavat ja Henna auttaa toteuttamaan vision. Taideasiantuntijan työpanos vähentää yksiköiden perustyön kuormittavuutta, koska Henna auttaa suunnittelussa, tekee kilpailutukset, valmistelee sopimukset, toimii yhteyshenkilönä yksikön ja taiteilijan välillä, aikatauluttaa kokoukset, huomioi tilankäyttöön sekä materiaaleihin ja turvallisuuteen liittyvät reunaehdot. Tällainen tehtävä oli esimerkiksi lasten ja nuorten osastolle toteutettu Kamala luonto -sarjakuvan kuvituskokonaisuus.
Tavoitteena laadukas taidekokoelma
Taide on aina makukysymys. Mielipiteitä on niin monta kuin on taiteen katsojiakin. Henna tehtävänä on nähdä pelkkien makumieltymysten taakse ja luoda hyvinvointialueen taidekokoelmasta sellainen omaisuus, josta organisaatio voi olla ylpeä. Tämä tarkoittaa sitä, että taiteeseen esimerkiksi rakennushankkeiden myötä sijoitetut eurot säilyttävät arvonsa. Taidekokoelmaan on hankittu teoksia aina 1950-luvun rakennushankkeista alkaen ja mukana on taidehistoriallisesti merkittävien taiteilijoiden töitä. Oikeanlaisella taiteen sijoittelulla ja käsittelyllä teokset säilyvät hyvänä vuosikymmenestä toiseen.
Hyvä yhteishenki auttaa jaksamaan
Taideasiantuntojan työ on kiireistä ja monia projekteja on käynnissä yhtä aikaa. Oman työn johtaminen on välillä koetuksella. Kiinteistöhallinto on asiantuntijayksikkö, jossa monilla on varmasti samanlaisia haasteita. Työssä jaksamisessa auttaa kiinteistöhallinnon hyvä yhteishenki, avoin kommunikointi, huumori, toistemme tukeminen ja toisten ammattitaidon arvostaminen. Kukaan ei aseta itseään toisen yläpuolelle.
Kiire voi aiheuttaa työyhteisöön ongelma- ja ristiriitatilanteita, joita Henna pyrkii omalla esimerkillään ottamaan esille. Avoin kommunikointi auttaa siinä, ettei asia jää vaivaamaan mieltä ja kasva tarpeettoman suureksi. Usein Henna huomaakin, että orastavat haasteet johtuvat kommunikaatioeroista, mikä on täysin inhimillistä. Pientenkin asioiden käsittely auttaa siihen, ettei isoja ongelmia pääse syntymään, kun mieli ei kuormitu ja kerää ikäviä tilanteita turhaan.
Henna kokee työnsä arvokkaana, koska hän saa taiteen kautta työstä paljon hyvää palautetta ja näen sen vaikutukset henkilöstöön ja asiakkaisiin. Henna on määrätietoisesti halunnut tehdä sairaalataiteesta näkyvämpää ja hän haluaa kehittyä tehtävässään edelleen. Hän on pitänyt myös luentoja sairaalataiteen merkityksestä sote-ympäristölle.
Taide edistää hyvinvointia
Henna ei ole sote-kentän ammattilainen, mutta Pohjois-Savon hyvinvointialue on näyttäytynyt oman työn kautta ihanteellisena toimintaympäristönä. Hän kokee taiteen merkityksen sote-kentällä vahvempana kuin museokentällä, koska täällä taide on tasa-arvoisesti kaikkia varten. Ei tarvitse ostaa lippua nähdäkseen taidetta, vaan taide on osa toimintaympäristön arkea ja tulee vastaan ikään kuin sattumalta.
Hennalle taide on aina ollut sekä työtä että vapaa-aikaa. Hän nauttii siitä, mitä tekee ja taide tuo hänelle henkistä hyvinvointia. Taideasiantuntijan työn rinnalla Henna käy museoissa, teattereissa, elokuvissa, musiikkikonserteissa ja lukee kirjoja. Henna uskoo taiteen hyvinvointia edistäviin vaikutuksiin, jotka tutkimuksetkin ovat osoittaneet. Henna haluaa omalla työllään edistää sen saavutettavuutta myös hyvinvointialueella.