Tehohoidon osasto
Voit olla yhteydessä osastoon puhelimitse. Vierailuajat päivittäin klo 13–14 ja klo 16–18.
Murupolku
Ptv Service Display
Tehohoidon palvelut
Tehohoidon tehtävänä on valvoa, tukea ja tarvittaessa korvata vakavasti sairastuneen potilaan pettäviä elintoimintoja sekä hoitaa häiriöiden taustalla olevia syitä. Tehohoitoa tarvitaan, kun potilaalla on hengissä pysymistä vaarantava elintoimintahäiriö tai sellaisen uhka, mutta hänellä arvioidaan olevan mahdollisuudet hyvään toipumiseen. Tehohoidon päämääränä on tilapäiseksi arvioidun hengenvaaran torjunta ja vakavasta sairaudesta tai vammasta toipuminen.
Tehohoidon osastolla hoidamme myös sydän- ja verisuoni- sekä neurokirurgisia potilaita, jotka tarvitsevat leikkauksen jälkeistä tehohoitoa. Tehovalvonnan potilailla on yhden peruselintoiminnon äkillinen häiriö tai sen uhka. Potilaita voidaan siirtää joustavasti tehohoidon osaston ja tehovalvonnan välillä, riippuen heidän tarvitsemansa hoidon vaativuudesta.
MET-toiminta
Tehohoidon osaston vastuualueeseen kuuluu sairaalan elvytys- ja traumatiimitoiminnan lisäksi MET-toiminta (Medical Emergency Team). MET-ryhmän muodostavat teho-osaston lääkäri ja sairaanhoitaja ja ryhmä voidaan hälyttää sairaalan eri osastoille potilaan voinnin heikentyessä äkillisesti. Tavoitteena on tunnistaa potilaan voinnin äkillinen huonontuminen ja nopeuttaa tukihoitojen aloittamista.
Maksullisuuden tiedot
Hoitopäivämaksu.
Puhelin
Palveluajat
Avoinna ympäri vuorokauden.
Kunnat
Iisalmi, Joroinen, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä
Kuopion yliopistollinen sairaala
Kuopion yliopistollinen sairaala tarjoaa korkeatasoista hoitoa kaikilla lääketieteen erikoisaloilla, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa tulevaisuuden huippuosaajia.
Sairaalan tärkein tehtävä on antaa potilaille parasta mahdollista hoitoa. Ennen kaikkea KYS onkin sairaala, jonka potilaat ovat mielipidetiedustelujen mukaan erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon.
Sairaalan potilaaksi pääset kiireettömissä tilanteissa lääkärin lähetteellä esimerkiksi terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, toisesta sairaalasta tai yksityislääkäriasemalta. Tutkimuksia ja hoitoja tehdään sekä poliklinikoilla että vuodeosastoilla. Kiireellisiä päivystystilanteita varten sairaala toimii ympäri vuorokauden.
Kuopion yliopistollinen sairaala huolehtii Pohjois-Savon hyvinvointialueen asukkaiden erikoissairaanhoidosta ja lisäksi Itä-Suomen yhteistyöalueen (Etelä-Savon hyvinvointialue, Keski-Suomen hyvinvointialue, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue) erityistason erikoissairaanhoidosta.
Osoite
Puijonlaaksontie 2 70210 KUOPIO
Lisätiedot
Puijon sairaala, Kaarisairaala, K, 2. kerros.
Vierailuajat päivittäin klo 13–14 ja klo 16–18.
Kunnat
Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski
Iisalmi, Joroinen, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä
Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi
Enonkoski, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava
Elinluovutustoiminta, tehohoidon palvelut
Elinluovutustoiminta
Elinsiirrolla voidaan kohentaa potilaan elämänlaatua ja helpottaa sairauden hoitoa. Vaikeissa sydämen, keuhkojen ja maksan sairauksissa elinsiirto on ainoa mahdollinen henkeä pelastava hoito. Munuaissiirto on kustannustehokas ja inhimillinen hoito loppuvaiheen munuaissairauden hoidossa.
Elinluovutustoiminta on jo vuosia ollut osa KYSin toimintaa. Toimintaa säätelee Suomen ja Euroopan Unionin lait ja asetukset, esimerkiksi Laki ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä.
Mikäli vainaja ei ole elinaikanaan vastustanut elin- ja kudosluovutusta, voidaan hänen elimiään ja kudoksiaan irrottaa toisen ihmisen hoitoa varten. Potilas, jolla on vakava päänvamma ja jota ei voida enää hoidolla parantaa, eikä ennustetta ole, on mahdollinen elinluovuttaja ja hänet siirretään tehohoidon osastolle arvioitavaksi.
Suomessa suurin osa elinsiirroista tehdään aivokuolleilta vainajilta saaduilla elimillä. Ihminen on kuollut, kun kaikki hänen aivotoimintansa on pysyvästi loppunut, vaikka sydän vielä sykkisi. Aivokuoleman toteaa yleensä kaksi lääkäriä: neurokirurgi tai neurologi toteaa aivotoiminnan loppumisen ja teho-osaston lääkäri tai anestesialääkäri spontaanin hengitystoiminnan loppumisen.
Aivokuolleiden elinluovuttajien määrä ei riitä kattamaan tarvittavien elinsiirteiden määrää, minkä vuoksi Suomessa on otettu käyttöön DCD-toiminta, eli elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen. Sydämen pysähtymisen jälkeen verenkierto ja hengitys loppuvat, jolloin myös aivotoiminta loppuu.
Elinluovutuksen esteitä ovat yli 85 vuoden ikä, hepatiitti B tai HIV, viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä (paitsi ihon tyvisolusyöpä ja aivokasvain) tai jos aivokuoleman syy jää epäselväksi. Luovutettavia elimiä ovat munuaiset, maksa, sydän, keuhkot, haima ja ohutsuoli. KYSissä irrotetaan kudossiirteiksi sarveiskalvoja sekä sydämen läppiä, joita käytetään lasten ja nuorten sydämen korjausleikkauksissa.
Tehohoidon aikana läheiset voivat halutessaan olla läheisensä vierellä ja jättää hänelle jäähyväiset. Heille järjestetään tarvittaessa kriisiapua, sosiaalihoitajan tukea tai sairaalapastori.
Elinsiirrot tehdään keskitetysti HUSin elinsiirtokeskuksessa, jossa siirtoleikkaukset tehdään vastaanottajille. Elinsiirtokeskuksessa hoidetaan myös eläviltä luovuttajilta saadut munuaisluovutukset.
Lue lisää aiheesta: