Synnytys

Synnytys

Olet tervetullut synnyttämään meille koko Suomen alueelta. Synnyttäjät otamme vastaan Kaarisairaalassa, Naisten akuuttikeskuksessa kaikkina vuorokauden aikoina (rakennus 2, H-aula, 2. kerros).

Tavoitteenamme on asiakaslähtöinen ja turvallinen synnytyskokemus koko perheelle. Tarjoamme yksilöllistä asiakaslähtöistä synnytyksen hoitoa, synnytyksen normaalia edistymistä tukien. Seuraamme synnytyksesi edistymistä, sinun ja syntyvän lapsesi vointia. Tavoitteenamme on välttää synnytykseen liittyvien toimenpiteiden tarpeetonta käyttöä.

Kun saavut sairaalaan teemme kanssasi hoitosuunnitelman ja tilannearvion synnytyksen vaiheesta.

Tilanteen mukaan hoitoasi voidaan vastaanotolta jatkaa osastollamme tai synnytyssalissa. Naisten akuuttikeskuksessa on myös kaksi ammehuonetta, kaksi leikkaussalia ja perheheräämö.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen synnytysyksikössä syntyi 1 733 vauvaa vuonna 2023.

Toimi näin

Lue ohjeet kohdasta Milloin sairaalaan.

Kenelle ja millä ehdoin

KYSiin voi tulla synnyttämään kaikkialta Suomesta kaikkina vuorokauden aikoina.

Maksullisuuden tiedot

Hoitopäivämaksu.

Naisten akuuttikeskus

Voit olla yhteydessä naisten akuuttikeskukseen puhelimitse.

Palveluajat

Avoinna ympäri vuorokauden.

Kunnat:

Saarijärvi, Hankasalmi, Luhanka, Uurainen, Jämsä, Äänekoski, Muurame, Kannonkoski, Joutsa, Kinnula, Viitasaari, Kyyjärvi, Konnevesi, Multia, Toivakka, Laukaa, Keuruu, Petäjävesi, Kivijärvi, Karstula, Jyväskylä, Pihtipudas Vesanto, Iisalmi, Leppävirta, Varkaus, Rautalampi, Vieremä, Keitele, Suonenjoki, Pielavesi, Tervo, Kaavi, Lapinlahti, Siilinjärvi, Rautavaara, Joroinen, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Tuusniemi, Kuopio Tohmajärvi, Lieksa, Outokumpu, Nurmes, Heinävesi, Polvijärvi, Liperi, Rääkkylä, Joensuu, Ilomantsi, Kitee, Juuka, Kontiolahti Enonkoski, Savonlinna, Puumala, Pertunmaa, Pieksämäki, Mäntyharju, Rantasalmi, Juva, Kangasniemi, Sulkava, Mikkeli, Hirvensalmi

Naisten poliklinikka

Naistentautien poliklinikalle voit ottaa yhteyttä puhelimitse soittoaikoina.

Meillä on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Kuuntele tiedote loppuun. Numeron kautta tavoitat sihteerit ajanvarauksiin liittyvissä asioissa sekä hoitajan valintasi mukaisesti raskauteen, gynekologisiin asioihin tai lapsettomuuteen liittyen.

  • Takaisinsoittopalvelu ma-pe kello 8-12 puh. 017172712
  • Leikkaushoidon suunnittelija, kiireelliset leikkaukset, ma-pe kello 12-13 puh. 0447179392
  • Leikkaushoidon suunnittelija, kiireettömät leikkaukset ja sectiot, ti-pe kello 12-13 puh. 0447179339

Palveluajat

Normaalit puhelinasiointiajat (ei arkipyhiä)
  • Maanantai - Perjantai 08:00 - 12:00

Kunnat:

Saarijärvi, Hankasalmi, Luhanka, Uurainen, Jämsä, Äänekoski, Muurame, Kannonkoski, Joutsa, Kinnula, Viitasaari, Kyyjärvi, Konnevesi, Multia, Toivakka, Laukaa, Keuruu, Petäjävesi, Kivijärvi, Karstula, Jyväskylä, Pihtipudas Vesanto, Iisalmi, Leppävirta, Varkaus, Rautalampi, Vieremä, Keitele, Suonenjoki, Pielavesi, Tervo, Kaavi, Lapinlahti, Siilinjärvi, Rautavaara, Joroinen, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Tuusniemi, Kuopio Tohmajärvi, Lieksa, Outokumpu, Nurmes, Heinävesi, Polvijärvi, Liperi, Rääkkylä, Joensuu, Ilomantsi, Kitee, Juuka, Kontiolahti Enonkoski, Savonlinna, Puumala, Pertunmaa, Pieksämäki, Mäntyharju, Rantasalmi, Juva, Kangasniemi, Sulkava, Mikkeli, Hirvensalmi

Naisten osasto

Voit olla yhteydessä naisten osastoon puhelimitse.

Palveluajat

Avoinna ympäri vuorokauden.

Kunnat:

Saarijärvi, Hankasalmi, Luhanka, Uurainen, Jämsä, Äänekoski, Muurame, Kannonkoski, Joutsa, Kinnula, Viitasaari, Kyyjärvi, Konnevesi, Multia, Toivakka, Laukaa, Keuruu, Petäjävesi, Kivijärvi, Karstula, Jyväskylä, Pihtipudas Vesanto, Iisalmi, Leppävirta, Varkaus, Rautalampi, Vieremä, Keitele, Suonenjoki, Pielavesi, Tervo, Kaavi, Lapinlahti, Siilinjärvi, Rautavaara, Joroinen, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Tuusniemi, Kuopio Tohmajärvi, Lieksa, Outokumpu, Nurmes, Heinävesi, Polvijärvi, Liperi, Rääkkylä, Joensuu, Ilomantsi, Kitee, Juuka, Kontiolahti Enonkoski, Savonlinna, Puumala, Pertunmaa, Pieksämäki, Mäntyharju, Rantasalmi, Juva, Kangasniemi, Sulkava, Mikkeli, Hirvensalmi

Kuopion yliopistollinen sairaala

Kuopion yliopistollinen sairaala tarjoaa korkeatasoista hoitoa kaikilla lääketieteen erikoisaloilla, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa tulevaisuuden huippuosaajia.

Sairaalan tärkein tehtävä on antaa potilaille parasta mahdollista hoitoa. Ennen kaikkea KYS onkin sairaala, jonka potilaat ovat mielipidetiedustelujen mukaan erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon.

Sairaalan potilaaksi pääset kiireettömissä tilanteissa lääkärin lähetteellä esimerkiksi terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, toisesta sairaalasta tai yksityislääkäriasemalta. Tutkimuksia ja hoitoja tehdään sekä poliklinikoilla että vuodeosastoilla. Kiireellisiä päivystystilanteita varten sairaala toimii ympäri vuorokauden.

Kuopion yliopistollinen sairaala huolehtii Pohjois-Savon hyvinvointialueen asukkaiden erikoissairaanhoidosta ja lisäksi Itä-Suomen yhteistyöalueen (Etelä-Savon hyvinvointialue, Keski-Suomen hyvinvointialue, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue) erityistason erikoissairaanhoidosta.

Osoite

Puijonlaaksontie 2, 70210 KUOPIO

Muut yhteystiedot

Puhelin

Lisätiedot

  • Naisten akuuttikeskus, Puijon sairaala, Kaarisairaala, K, 2. kerros
  • Naisten osasto, Puijon sairaala, Pääsairaala, C, 8. kerros * Naisten poliklinikka, Puijon sairaala, Kaarisairaala, K, 1. kerros

Palvelun aukioloajat
Naisten osasto Avoinna ympäri vuorokauden.
Naisten akuuttikeskus Avoinna ympäri vuorokauden.

Kunnat:

Konnevesi, Kyyjärvi, Viitasaari, Saarijärvi, Kinnula, Joutsa, Kannonkoski, Muurame, Äänekoski, Jämsä, Uurainen, Luhanka, Multia, Toivakka, Laukaa, Keuruu, Petäjävesi, Hankasalmi, Kivijärvi, Karstula, Jyväskylä, Pihtipudas Lapinlahti, Kaavi, Tervo, Pielavesi, Suonenjoki, Keitele, Vieremä, Rautalampi, Varkaus, Leppävirta, Iisalmi, Vesanto, Kuopio, Tuusniemi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Joroinen, Rautavaara, Siilinjärvi Ilomantsi, Tohmajärvi, Lieksa, Outokumpu, Nurmes, Heinävesi, Polvijärvi, Liperi, Rääkkylä, Joensuu, Kitee, Juuka, Kontiolahti Mäntyharju, Enonkoski, Savonlinna, Puumala, Pertunmaa, Pieksämäki, Rantasalmi, Juva, Kangasniemi, Sulkava, Mikkeli, Hirvensalmi

OmaKYS-palvelu

OmaKYS on sähköinen asiointitapa potilaan ja KYSin välillä. OmaKYSissä näet muun muassa omat ajanvarauksesi ja voit täyttää sähköisiä kyselyitä. Palvelun käyttö on maksutonta. OmaKYSissä ei näy potilaskertomustekstejä.

OmaKYSissä voit

  • tarkastella tulevia ja lähimenneisyydessä olleita ajanvaraustietojasi KYSiin
  • täyttää hoitoon liittyviä kyselyjä
  • antaa biopankkisuostumuksen
  • siirtyä Omavointi-, Omakanta- ja Terveyskylä-palveluihin.

OmaKYSiin kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistuspalvelun kautta. Kirjautumiseen tarvitset henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai varmennekortin.

Huoltajat voivat asioida OmaKYSissä alle 12-vuotiaan lapsen puolesta pois lukien esitietolomakkeiden täyttö. Puolesta asiointi perustuu suomi.fi valtuuksiin.

Synnytys haitari Milloin sairaalaan

Milloin sairaalaan?

Sairaalaan kannattaa tulla, kun supistukset tulevat säännöllisesti alle kymmenen minuutin välein, kestävät noin minuutin ja tuntuvat niin voimakkailta ja kivuliailta, että on keskityttävä vain supistukseen ja kotioloissa ei enää supistuksien kanssa pärjää.

Ennen varsinaisen synnytyksen käynnistymistä supistukset ovat useimmiten kestäneet jo useita tunteja. Jos synnytystä edeltävä epäsäännöllinen supistelu alkaa uuvuttaa sinua, estää lepäämisen tai kaipaisit vinkkejä supistuskivun hoitoon kotona, voit soittaa sairaalaan neuvoja saadaksesi, mutta synnyttämään voi myös lähteä ilman etukäteissoittoa.

Jos epäilet lapsiveden menoa, laita side ja seuraa tilannetta. Jos lapsivesi on mennyt, sitä valuu siteeseen. Usein lapsiveden menon jälkeen voit vielä odottaa kotona supistusten alkamista 24 tuntia, kun streptokokki B on sinulla negatiivinen, vauvasi liikkuu normaalisti, on raivotarjonnassa (eli pää alaspäin), ja lapsivesi on kirkasta. Epäselvissä tilanteissa tai neuvoja tarvitessasi voit myös aina soittaa Naisten akuuttikeskukseen.

Synnyttäjät tulevat sairaalaan yleensä omatoimisesti.

 

Videon ohjeistuksesta poiketen ohjeemme on muuttunut lapsiveden menon osalta. Jos epäilet lapsiveden menneen, voit olla kotona 24 tuntia, kun streptokokki B on sinulla negatiivinen, sikiö liikkuu normaalisti, sikiö on raivotarjonnassa eli pää alaspäin, ja lapsivesi on kirkasta. Epäselvissä tilanteissa tai kun tarvitset neuvoja, soita aina Naisten akuuttikeskukseen.

Tule ambulanssilla, näissä poikkeuksellisissa tilanteissa:

  • Runsas verenvuoto
  • HUOM! Vereslimainen vuoto loppuraskaudessa supistelun yhteydessä on normaalia.
  • Jos verenvuoto on erittäin runsasta, soita ambulanssi (112

Jatkuva kova kipu

  • Huom! Jos kipu on erittäin kovaa ja siihen liittyy verenvuotoa tai tarvetta ponnistaa, soita ambulanssi (112)

Lapsivedenmeno
soita ambulanssi (112), mikäli

  • vauvasi on perätilassa
  • raskautesi on monikkoraskaus
  • lapsivetesi menee alle 37 raskausviikolla

Muut erikoistilanteet, jolloin on syytä tulla päivystyksellisesti

  • Vauva ei liiku kohdussa normaalisti ja toistetusta liikelaskennasta huolimatta tunnet vauvasi liikkeitä alle 10 kertaa tunnin aikana.
  • Sinulla on huoli omasta tai vauvan voinnista.
  • Sinulla on kova päänsärky, näköhäiriöitä, ylävatsakipua tai voimakasta kutinaa esim. jalkapohjissa, kämmenissä tai vatsalla

 

Synnytys haitari Mitä mukaan sairaalaan

Mitä mukaan sairaalaan?

  • neuvolakortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen
  • säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet
  • henkilökohtaiseen puhtauteen tarvitsemasi välineet, kuten hammasharjan ja -tahnan, deodorantin, shampoon jne.

Ota halutessasi mukaan (tämän alle alaslaskuvalikosta)  

  • mukavia, rentoja vaatteita, jos haluat käyttää sairaalassa omia vaatteitasi (esim. aamutakki, oloasuja)
  • liukumattomat sisäkengät
  • kameran
  • rentouttavaa musiikkia
  • lämpöpakkauksen, jyväpussin tms.
  • tukihenkilölle eväät sekä mukavat vaatteet ja kengät
  • huulirasvan
  • imetysliivit
  • liivinsuojat
  • kantoliinan
  • kestovaipat, jos haluat käyttää niitä lapsellasi alusta asti (joudut myös pesemään ne itse)

Kotiinlähtöä varten (hakija voi tuoda):

  • vauvan vaatteet ja turvaistuimen
  • vaatteet äidille

Jätäthän suosiolla arvotavarat, kuten korut ja muut arvokkaat esineet kotiin.

Synnytys haitarisivu Synnytyksen kulku

Synnytyksen kulku

Synnytyksen käynnistymistä edeltää usein epäsäännöllinen, joskus kivuliaskin supistelu, joka voi ensisynnyttäjällä kestää useita päiviä. Tätä kutsutaan latenssivaiheeksi. Latenssivaihe on edessä usein myös silloin, kun lapsivesi on mennyt.

Latenssivaiheen tärkeä tehtävä on kypsyttää kohdun kaulakanavaa synnytystä varten. Silloin paras ja turvallisin paikka odottaa synnytyksen käynnistymistä on koti. Latenssivaihetta ei voi itse nopeuttaa tai hidastaa. Siksi supistusten välissä kannattaa levätä, rentoutua ja kerätä voimia itse synnytystä varten. Tee asioita, jotka tuntuvat mukavilta ja hyviltä.

Synnytyksen alkuvaiheessa voit esimerkiksi lähteä kävelylle, tehdä kotona arkiaskareita tai mennä pitkään sopivan lämpöiseen suihkuun. Jos olet kovin kipeä ja väsynyt pitkään jatkuneiden supistusten vuoksi, soita sairaalaan. Kätilö voi antaa vinkkejä lääkkeettömästä kivunhoidosta, tukea ja tarvittaessa voit saada sairaalassa kipulääkettä.

Kun tulet sairaalaan, kätilö ottaa sinut vastaan ja tarkastaa vauvasi voinnin ja synnytyksen vaiheen. Jos synnytyksesi on vasta käynnistymässä, voit keskustella kätilösi kanssa, mikä on paras vaihtoehto odottaa synnytyksen käynnistymistä (koti, potilashotelli, tarkkailuosasto).

Synnytys katsotaan käynnistyneen, kun supistukset avaavat kohdunsuuta. Käynnissä olevassa synnytyksessä supistukset tulevat säännöllisesti alle kymmenen minuutin välein, kestävät noin minuutin ajan ja ovat niin voimakkaita, että niihin on keskityttävä.

Tukihenkilöt ovat lämpimästi tervetulleita mukaan synnytykseen. Synnytyssalissa he voivat olla tukenasi koko ajan. Jos olet ennen synnytyssalin tarvetta osastollamme, voivat läheisesi vierailla luonasi aamusta iltaan. Halutessasi pyrimme mahdollistamaan tukihenkilön yöpymisen myös osastolla potilastilanteen sen salliessa.

Tukihenkilönä toimii yleensä puoliso, muu sinulle läheinen henkilö tai doula. Mikäli tulet synnyttämään yksin, kätilö on tukenasi, samoin mahdollisesti kätilöopiskelija. Tukihenkilön kannattaa varata itselleen mukaan mukavat vaatteet ja eväitä. Jos tukihenkilösi sairastaa tarttuvaa tautia, esimerkiksi ylähengitystieinfektiota, synnytykseen ei voi tulla mukaan.  

Tukihenkilö voi synnytyksen aikana helpottaa oloasi hieromalla, rohkaisemalla ja olemalla läsnä. Jos et voi synnytyksen jälkeen ottaa vauvaasi ihokontaktiin, voi tukihenkilö pitää vauvaa lähellään ihokontaktissa. Tukihenkilö voi myös osallistua useimmissa tilanteissa keisarinleikkauksiin.

Voitte kuvata omaa perhettänne synnytyksessä vapaasti. Kaikki henkilökuntamme jäsenet eivät kuitenkaan halua tulla kuvatuiksi. Toivomme, että kunnioitatte heidän toivettaan asiassa.

Synnytys haitari Synnytyssalissa

Kun synnytys on käynnissä, hoidamme sinua synnytyshuoneessa. Synnytyksen eri vaiheissa sinulla on mahdollisuus valita erilaisista lääkkeettömistä ja lääkkeellisistä kivunlievitysvaihtoehdoista sinulle sopiva apu. Tukenasi on sinulle nimetty kätilö, jonka kanssa voit keskustella toiveistasi ja odotuksistasi.

Kätilömme seuraa sinun ja vauvasi hyvinvointia ja synnytyksen edistymistä synnytyksen aikana.

Tarjoamme seuraavia kivunlievitysvaihtoehtoja synnytyksen eri vaiheisiin:

Avautumisvaiheen kivunlievityksenä voit käyttää suihkua, ammetta, lämpöpakkauksia, terapiapalloa, keinutuolia, tens-laitetta, aquarakkuloita ja tukihenkilön antamaa hierontaa ääntä ja erilaisia rentoutumismenetelmiä. Liikkuminen ja asennonvaihdot helpottavat supistuskipua.

Lääkkeellisiä kivunlievityksen vaihtoehtoja ovat: peruskipulääkkeet, pistettävät vahvemmat kipulääkkeet, ilokaasu, paraservikaalipuudutus, pudendaalipuudutus, epiduraalipuudutus ja spinaalipuudutus.

Avautumisvaihe päättyy ja ponnistusvaihe alkaa, kun kohdunsuu on täysin auki (10 cm) ja vauvan tarjoutuva osa, pää tai peppu, on laskeutunut synnytyskanavassa matalalle. Tässä vaiheessa tunnet voimakasta painontunnetta ja ponnistamisen tarvetta. Joskus vauvan tarjoutuvan osan laskeutumista ja ponnistamisen tarvetta joutuu odottamaan, vaikka kohdunsuu on täysin auki. Tämä on tyypillistä ensisynnyttäjien synnytyksissä.

Ponnistusvaihe kestää keskimäärin 30–90 minuuttia. Ponnistaa voi monessa asennossa, ja suosittelemmekin kokeilemaan luontevilta tuntuvia asentoja jo ennen vaiheen alkua. Apuna voit käyttää esimerkiksi patjaa, palloa tai synnytysjakkaraa. Kätilö auttaa sinua. Tukihenkilö voi auttaa hyvän synnytysasennon löytämisessä. Ponnistamisvaihe päättyy lapsen syntymään.

Vauvan synnyttyä hänet kuivataan ja nostamme hyväkuntoisen vastasyntyneen äidin ihokontaktiin. Tukihenkilö saa halutessaan leikata napanuoran. Ihokontakti auttaa vastasyntynyttä sopeutumaan kohdunulkoiseen elämään, ja vauva alkaa hakeutua ihokontaktissa itse rinnalle. Yleensä vauva on valmis imemään rintaa ensimmäisen kerran noin tunnin ikäisenä.

Ihokontakti ja varhainen vuorovaikutus ovat merkityksellisiä asioita sekä vauvalle että äidille. Kun vastasyntynyt saa olla äidin ihokontaktissa maidon heruminen käynnistyy, äidin kohtu supistuu paremmin, vauvan lämpö, hengitys, verensokeri ja pulssi pysyvät tasaisempana ja ihokontakti lievittää sekä äidin että vauvan kipuja. Ihokontaktin aikana te vanhemmat voitte tutustua rauhassa uuteen perheenjäseneenne.

Vauvan syntymän jälkeen kohtu jatkaa supistelua, ja useimmiten tunnin sisällä vauvan syntymästä syntyy pehmeä istukka. Istukan syntyminen on synnytyksen viimeinen vaihe. Jos väliliha on leikattu tai synnytyksessä on tullut repeämiä, ompelemme ne istukan synnyttyä.

Ennen synnyttäneiden osastolle siirtymistä kätilö tutkii ja punnitsee vauvan. Kaikki vastasyntyneet saavat myös K-vitamiinipistoksen, joka tehostaa vauvan hyytymistekijäaineenvaihduntaa ja ehkäisee mahdollisia sisäisiä verenvuotoja.

Synnytysosastolla sinun ja tukihenkilösi on mahdollista saada pientä syötävää ennen synnyttäneiden osastolle siirtymistä. Sinulla on myös mahdollisuus käydä suihkussa.

Naisten akuuttikeskus huolehtii perheestä 2–3 tuntia synnytyksen jälkeen. Tämän jälkeen perhe siirtyy synnytysvuodeosastolle. Varhainen kotiutuminen synnytyksen jälkeen (6–24 tunnin kuluessa synnytyksestä) on myös mahdollinen, mikäli vaadittavat kriteerit täyttyvät. Silloin kotiutua voi jo Naisten akuuttikeskuksesta.

Synnyttäneiden osastolla kätilö käy kanssasi synnytyskeskustelun. Jos joku synnytykseen liittyvä asia jää vaivaamaan mieltä, voit aina ottaa sairaalaan yhteyttä myös kotoa käsin.

Jos olet tulossa suunniteltuun keisarileikkaukseen, valmistelemme sinut leikkaukseen ja tarkistamme sikiön voinnin heti leikkauspäivän aamuna.

Kun leikkaussali on valmis, kätilömme saattaa sinut ja tukihenkilösi Naisten akuuttikeskuksen leikkaussaliin. Suurin osan suunnitelluista keisarileikkauksista tehdään spinaali- tai epiduraalipuudutuksessa, jolloin olet hereillä leikkauksen ajan.

Vauva syntyy noin kymmenessä minuutissa, minkä jälkeen sinä ja tukihenkilösi saatte nähdä vauvan. Kätilö tarkistaa vastasyntyneen voinnin, ja tarvittaessa kutsumme paikalle lastenlääkärin. Jos vauvan vointi on hyvä, saat vauvan rinnallesi ihokontaktiin. Myös tukihenkilö voi ottaa vauvan ihokontaktiin leikkaussalissa.

Leikkauksen päätyttyä sinut siirretään perheesi kanssa Naisten akuuttikeskuksen perheheräämöön. Heräämössä vointiasi seurataan noin kaksi tuntia ja autamme tarvittaessa sinua ja vauvaasi ensi-imetyksessä. Vauva hoidetaan vierellesi perheheräämössä.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on ympärivuorokautinen lastenlääkäripäivystys ja vastasyntyneiden teho-osasto, jossa vastasyntynyttä voidaan hoitaa syntymän jälkeen. Meillä on mahdollista synnyttää, vaikka raskautesi olisi huomattavasti ennenaikainen.

Mikäli vauvasi tarvitsee vastasyntyneiden teho-osaston hoitoa joko ennenaikaisuuden tai jonkin muun syyn vuoksi, hoidamme sinut vastasyntyneiden teho-osaston perhehuoneeseen vauvasi vierelle.

Vastasyntyneiden teho-osastolla työskentelyämme ohjaa vauvamyönteisyysohjelma vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoille sekä lastenosastoille (Neo-BFHI). Ohjelma edesauttaa hyvien imetyskäytäntöjen toteutumisessa ja tavoitteena on, että perheet saavat tasalaatuista ja yksilöllistä imetysohjausta. Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston vauvamyönteisyysohjelma koostuu vauvamyönteisyysohjelman (BFHI) mukaan muokatuista askeleista sekä kolmesta ohjaavasta periaatteesta.

Lisätiedot, milloin sairaalaan, synnytyspalvelut

Yhteystiedot

Naisten akuuttikeskus
Kaarisairaala, K, H-ovi, 2. kerros
p. 017 172 361

Vierailu synnytysosastolle

Synnytyosasto sijaitsee päärakennuksessa, C, 8. kerros, hissit 63-66.

Tietoa synnyttäjille

  • Synnyttäjät tulevat Kaarisairaalaan H-ovesta.
  • H-oven eteen pääsee ajamaan Puijonlaaksontieltä, huoltoaseman viereisestä liikennevaloliittymästä.
  • Puijonlaaksontieltä on opasteet synnyttäjille.
  • Saattajat voivat pysähtyä lyhyeksi ajaksi sisäänkäynnin lähettyville, mutta pidempiaikainen pysäköinti on uuden sairaalan vieressä sijaitsevassa pyöreässä pysäköintitalossa.