0. porras – Tietoa arjen tueksi ja kaikille avoimet palvelut 

Täältä löydät tietoa neurokehityksellisistä piirteistä, omahoidon keinoista sekä lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia tukevista palveluista. 

Tältä portaalta löydät: 

• omahoidon keinoja ja käytännön vinkkejä arkeen 

• digitaalisia palveluja 

• paikallisia ja valtakunnallisia järjestöjä 

• matalan kynnyksen tukea lapsille, nuorille ja perheille. 

Sopii tilanteisiin, joissa etsit tietoa, vinkkejä ja matalan kynnyksen tukea. 

1. porras – Kun huoli lapsen tai nuoren kehityksestä herää

Jos huoli lapsen tai nuoren kehityksestä, oppimisesta tai toimintakyvystä jatkuu, voit saada apua perustason palveluista. 

Tällä portaalla: 

• arvioidaan tuen tarvetta 

• tarkastellaan lapsen tai nuoren kokonaistilannetta 

• suunnitellaan ja käynnistetään tukitoimia 

• tehdään yhteistyötä perheen, varhaiskasvatuksen, koulun ja terveydenhuollon kanssa. 

Tältä portaalta löydät tietoa: 

• hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluista 

• sosiaalipalveluista 

• opiskeluhuollon palveluista  

• kunnallisista palveluista, kuten varhaiskasvatuksesta, opetuksesta ja nuorisotyöstä. 

Sopii tilanteisiin, joissa huoli vaatii ammattilaisen tukea ja tilanteen tarkempaa arviointia. 

2. porras – Tutkimustarpeen arviointi ja neurokehityksellisen häiriön tutkimus

Jos huoli jatkuu ja lapsen tai nuoren toimintakyky on tukitoimista huolimatta alentunut, voidaan arvioida tarkemmin, liittyvätkö lapsen tai nuoren haasteet neurokehityksellisiin piirteisiin esimerkiksi ADHD:hen tai autismikirjon häiriöön. 

Tällä portaalla: 

• selvitetään lapsen tai nuoren kokonaistilannetta 

• arvioidaan tutkimusten tarvetta 

• tehdään tarvittavia diagnostisia arvioita 

• suunnitellaan jatkotutkimuksia ja tukitoimia. 

Tältä portaalta löydät tietoa:  

• ADHD:n diagnostisesta arvioinnista  

• autismikirjon diagnostisesta selvittelystä 

Sopii tilanteisiin, joissa oireiden taustalla olevia tekijöitä on tarpeen selvittää tarkemmin. 

3. porras – Diagnoosin jälkeen: Ensitieto, ohjauksellinen ja kohdennettu tuki ja kuntoutus

Tältä portaalta löydät tietoa diagnoosin jälkeisestä tuesta, kuntoutuksesta ja palveluista. 

Tältä portaalta löydät tietoa: 

• ensitiedosta (psykoedukaatio) ja vertaistuesta 

• hyvinvointialueen tarjoamista tukipalveluista 

• kuntoutus- ja hoitomuodoista 

• kelan tukimuodoista ja kuntoutuksesta 

• lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista 

• sosiaalipalveluista 

• erikoissairaanhoitoon ohjautumisesta ja jatkotutkimuksista. 

Sopii tilanteisiin, joissa lapsella tai nuorella on todettu neurokehityksellinen häiriö ja tarvitaan diagnoosiin liittyvää ensitietoa, ohjausta tai pitkäkestoisempaa tukea. 

4. porras – Erityistason tukipalvelut diagnoosin saaneille

Joissakin tilanteissa lapsi tai nuori voi tarvita erityistason palveluita tai vaativampaa kuntoutusta. 

Tällä portaalta löydät tietoa: 

• erikoissairaanhoidon tutkimuksista ja tuesta 

• vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista (Kela) 

• vammaispalveluiden tukimuodoista 

• opetuksen tukimuodoista sekä sairaalakoulun ja Valteri-koulun palveluista 

Sopii tilanteisiin, joissa toimintakykyyn liittyvät haasteet ovat merkittäviä ja tarvitaan laaja-alaista tutkimuksellista, hoidon ja kuntoutuksen arviointia ja tukea. 

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (attention-deficit hyperactivity disorder, ADHD) on lapsuudessa alkava, toimintakykyä heikentävä neurokehityksellinen oireyhtymä, joka voidaan diagnosoida elämän eri vaiheissa, oireet alkavat kuitenkin aina lapsuudessa.​ ADHD:n tausta on monitekijäinen ja sen ilmenemiseen vaikuttavat perimän ja ympäristötekijöiden suojaavat ja altistavat tekijät. Alttius ADHD:lle on voimakkaasti periytyvää.​

ADHD:n ydinoireita ovat pitkäkestoiset, ikä- ja kehitystasosta poikkeavat ja toimintakykyä haittaavat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden vaikeudet sekä impulsiivisuus. Myös toiminnanohjauksen vaikeudet ovat tavallisia. ​ADHD:n kolme esiintymismuotoa ovat: yhdistetty muoto (tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus), tarkkaamaton muoto (ei yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta), yliaktiivis-impulsiivinen muoto (ei tarkkaamattomuutta).​

Oireiden esiintymiseen ja voimakkuuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi ympäristötekijät, kuormitustaso, motivaatio, vireystila, pitkäkestoista keskittymistä vaativa ponnistelu sekä tarjolla olevat tukitoimet.​

ADHD:n diagnosointi edellyttää eri tilanteissa ilmenevää oireilua, josta on toimintakyvyn haittaa, eikä sitä selitä muut sairaudet, häiriöt tai esimerkiksi elintapoihin tai elämäntilanteeseen liittyvät tekjät. ​

ADHD:n esiintyvyys on arvioitu olevan (v. 2023) lapsilla ja nuorilla n. 8% luokkaa.​

Lähde ja lisätietoja: Käypä hoito.fi ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)​

• ADHD:n oireet lapsilla​

• ADHD:n oireet nuoruusikäisillä​

• Mun adhd -videosarja - ADHD-liitto

Autismikirjon häiriö (autism spectrum disorder, ASD) on keskushermoston kehityksellinen häiriö, jonka ydinoireita ovat toimintakykyä haittaavat, laaja-alaiset ja pysyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteet sekä rajoittuneet, toistavat ja joustamattomat käytösmallit, kiinnostuksen kohteet tai aktiviteetit.​

Autismikirjon häiriöihin luetaan tällä hetkellä Suomessa käytössä olevan ICD-10 –tautiluokituksen mukaan lapsuusiän autismi ja epätyypillinen autismi, Aspergerin oireyhtymä ja muu tai määrittelemätön lapsuusiän laaja-alainen kehityshäiriö. ​

Lähivuosina autismikirjon diagnoosit muuttuvat kun siirrytään ICD-11 –tautiluokitukseen. Uudessa luokituksessa käytetään termiä autismkirjon häiriö, joka sisältää aikaisemmin eritellyt diagnoosinimikkeet. ​

Autismikirjon häiriö ilmenee lapsuudessa, mutta oireet voivat myös tulla näkyvämmiksi myöhemmässä vaiheessa kehitystä ympäristön ja sosiaalisten vaatimusten kasvaessa ja ylittäessä henkilön kyvykkyyden selviytyä em. Tilanteista​

Autismikirjon häiriö voi olla vaikeusasteeltaan ja oirekuvaltaan hyvin vaihteleva ja eri asteinen, minkä vuoksi diagnoosin asettamisikä vaihtelee ja myös tyttöjen ja naisten autismikirjon piirteiden tunnistaminen ja diagnosointi voi tapahtua poikien diagnosointi-ikään nähden myöhemmin ja vaatii huolellista perehtymistä ja osaamista.​

Autismikirjon häiriön tukikeinojen perustana on ympäristön muokkaaminen toimintakykyä tukevaksi, käyttäytymisen ohjaaminen ja taitoharjoittelu. ​

Ydinoireisiin ei suositella lääkehoitoa, samanaikaishäiriöiden hoidossa lääkehoidon arvio voi olla tarpeen.​

Lähde: Käypä hoito- suositus Autismikirjon häiriö​ 

Lue lisää: Tervetuloa autismikirjon omahoito-ohjelmaan! | Mielenterveystalo.fi​

​Tic –oireet ovat tavallisia lapsuudessa; niitä esiintyy jopa 20% lapsista. Normaaliin kehitykseen kuuluvat tic-oireet ovat ohimeneviä. Varsinaisia nykimishäiriöitä esiintyy harvemmin. Touretten oireyhtymän esiintyvyys lapsilla ja nuorilla on n. 0,3-0,9%.​ Tic-oireita ilmenee tyypillisemmin pojilla kuin tytöillä.​

Oireyhtymään liittyy yksikertaisia ja monimuotoisia tic-oireita, jotka ovat tavallisimmin motorisia tai äänellisiä. Tic-oireet voivat olla esim. äkillisiä, nopeita, toistuvia ja tahdosta riippumattomia, ohimeneviä lihasliikkeitä tai äännähdyksiä, lapsi ei välttämättä itse huomaa oireita, vaikka toisinaan oireisiin voi liittyä ennakkotuntemuksia​. Oireet eivät välttämättä aina vaikuta lapsen toimintakykyyn.​

Yleisimpiä tic-oireita ovat: rykiminen, yskähtely, huokailu, niiskutus, maiskuttelu, hyminä ja huudahtelu. Monimuotoisia äänellisiä ticejä ovat sanojen, lauseiden huudahtelu, sanojen tai fraasien toistelu. Harvinaisempia ovat kognitiiviset tic-oireet. ​

Nykimishäiriössä tic-oireita esiintyy vähintään kuukauden ajan toistuvasti useina päivinä, useita kertoja päivässä. Häiriö jaetaan oireiden keston mukaan joko väliaikaiseksi (alle vuoden kestävä) tai pitkäaikaiseksi (yli vuoden kestävä). Pitkäaikaisessa nykimishäiriössä ilmenee joko motorisia tai äänellisiä tic –oireita, mutta ei molempia.​

Pitkäaikaisesti (vähintään vuoden ajan) toistuvat tic-oireet, jossa useita motorisia ja vähintään yksi äänellinen tic-oire, diagnosoidaan Touretten oireyhtymäksi​

Touretten oireyhtymään voi liittyä myös muiden neuropsykiatristen häiriöiden yhtäaikaisilmenemistä, kuten ADHD ja pakko-oireinen häiriö​

Lähde: Tic-häiriöt ja ADHD , Tic-oireet, nykimishäiriöt ja Touretten oireyhtymä - Terveyskirjasto​

Tarkoittaa kielenoppimisen vaikeutta, jolla on laaja vaikutus toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän ja muun kognitiivisen kehityksen mukaisesti. ​

Kehityksellinen kielihäiriö voi ilmentyä esim. aktiivisen sanavaraston lisääntymisen tai lausetasoisen puheen viivästymisenä, sananlöytämisvaikeutena, kielellisten ilmaisujen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeuksina tai puheen epäselvyytenä ja siitä johtuvina kommunikaation haasteina. Erityisesti kielen ymmärtämisen haasteet voivat jäädä arjessa helposti huomaamatta. ​

Luotettavasti diagnosoitavissa n. 4-6 vuoden iästä, riittävät ja oikea-aikaiset tukitoimet tulee kuitenkin aloittaa heti epäilyn herätessä. Diagnostiikka ja tukitoimet edellyttävät moniammatillista yhteistyötä.​ Esiintyvyys on noin 1-7% häiriön vaikea-asteisuudesta riippuen​

Riittävä, oikea-aikainen ja kohdennettu kuntoutus sekä tukitoimien moniammatillinen suunnittelu varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa tärkeää. Lieväasteisessakin häiriössä puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot (AAC –keinot) tukevat osallistumista, oppimista ja iänmukaista toimintaa. ​

Voi vaikeuttaa lukitaitojen oppimista ja luetunymmärtämistä. Sen myötä voi vaikuttaa lapsen koulupolkuun ja jatkokoulutukseen. Osalla kielihäiriöön havahdutaan vasta kouluiässä huomattavien oppimisvaikeuksien tultua esiin.​

Lähde:

Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret)​

Kun lapsen puhe on epäselvää tai kielen oppimisessa on vaikeutta (Kehityksellinen kielihäiriö) - Terveyskirjasto​

Neurokehityksellisiä häiriöitä ovat edellä mainittujen lisäksi muun muassa oppimisvaikeudet ja motoriikan kehityshäiriö. ​

Aistitiedon käsittelyn ja säätelyn vaikeudet voivat ilmetä lapsen kehityksessä erillisinä, ne voivat ilmetä myös yhtä aikaa neurokehityksellisten häiriöiden, erityisesti autismikirjon tai ADHD:n kanssa. ​

Aistitiedon käsittelyn (sensorinen integraatio) vaikeuksilla tarkoitetaan eri aistijärjestelmien (näkö-, tunto, haju-, makuaisti, liike- ja tasapaino (vestibulaari), keho (interoseptio), asento-liikeaisti (proprioseptio), yhteistoiminnan, erottelun ja säätelyn haasteita. Aistitoimintojen tehtävänä on välittää aivoille tietoa ympäristöstä, kehosta ja sen eri toiminnoista ja asemoitumisesta suhteessa ympäristöön​

Aistitiedon käsittely on monitekijäinen prosessi, joka voi näkyä arjessa vaikeutena erotella eri aistimuksista tulevaa tietoa, mikä voisi esimerkiksi näkyä vaikeutena oppia motorisia taitoja tai tunnistaa esineiden ominaisuuksia tai välisiä avaruudellisia suhteita ​

Aistisäätelyn vaikeus voi näkyä yli- tai aliherkkänä reagointina erilaisille aistimuksille (esim. tuntoärsykkeet) tai aistimushakuisuutena ​

Lue lisää: Aistitiedon käsittelyn vaikeudet ja ADHD​