Gynekologiset syövät, naistentautien palvelut

Gynekologiset syövät


Syöpään sairastuminen on aina järkytys sekä potilaalle että läheisille. Tutkimukset ja usein rankatkin hoidot alkavat nopealla aikataululla. Normaali tuttu arkielämä muuttuu täysin ja monia lähitulevaisudelle tehtyjä suunnitelmia voi joutua muuttamaan. Lisäksi taustalla on koko ajan pelko tulevaisuudesta ja omasta selviämisestä. Naisilla on sairastuessaan usein myös suuri huoli omaisista ja heidän pärjäämisestään.

Syövän hoitotulokset ovat viimeisten vuosikymmenien aikana parantuneet huomattavasti. Yhä useampi sairastunut paranee syövästä. Myös silloin, kun taudin parantaminen ei onnistu, on mahdollista hoitojen avulla vähentää oireita ja usein myös pitää tautia kurissa pidempiä aikoja, joskus useitakin vuosia.

Syövän diagnoosi, sitä seuraavat tutkimukset ja hoidot ovat kokonaisuudessaan hyvin raskasta aikaa sekä psyykkisesti että fyysisesti. Sairaala on monelle ihmiselle vieras ja pelottava maailma. Kysymyksiä herää paljon ja niihin tarvitaan vastauksia, jotta tästä ajasta olisi helpompaa selvitä.

Olemme koonneet verkkosivuille tietoa gynekologisista syövistä, hoidoista ja käytännöistä, jotka tulevat eteen meille KYSiin hoitoon tullessasi. Tältä sivustolta löytyy myös linkkejä muille suomenkielisille sivuille, jossa on pätevää tietoa syöpäpotilaille. Toivottavasti löydät täältä tietoa ja vastauksia kysymyksiisi. Haluamme tukea ja helpottaa tämän vaikean ajan läpikäymistä.

Suomessa sairastuu vuodessa gynekologiseen syöpään noin 1600 - 1700 naista, KYSin erityisvastuualueella näistä naisista asuu vajaa 300. Pohjoissavolaisten lisäksi tänne tulee leikkaushoitoihin potilaita ympärillä olevien keskussairaaloiden alueelta. Sisäiseen sädehoitoon eli brakyhoitoon potilaita tulee kauempaakin.

Kohtusyöpä

Kohtusyöpä eli kohdun runko-osan syöpä on gynekologisista syövistä yleisin. Se oireilee usein poikkeavana verisenä emätinvuotona, ja tutkimuksissa sairaus paljastuu kohtuontelosta otettavassa kudosnäytteessä. Siksi sairaus löytyy usein melko varhaisessa vaiheessa. Kohtusyövän hoitoina käytetään leikkausta  ja tarpeen mukaan solusalpaajahoitoa tai sädehoitoa. Yli puolet potilaista ei tarvitse leikkauksen lisäksi muuta hoitoa.  

Kohtusyövästä voi lukea tarkemmin Duodecimin Terveyskirjastosta .

Munasarjasyöpä, munajohdinsyöpä, vatsakalvosyöpä

Munasarjasyöpä, munajohdinsyöpä ja vatsakalvosyöpä ovat samankaltaisia ja niitä hoidetaan samalla tavalla. Joskus on patologilla edes vaikea erottaa, mistä elimestä syöpä on saanut alkunsa.

Yhteensä näihin tauteihin sairastuu Suomessa noin 600 potilasta vuodessa. Munasarjasyöpä on niistä eniten levinnyt, ja usein munasarjasyövästä puhuessa pidetään silmällä koko tautiryhmää.

Toisaalta munasarjasyövissäkin löytyy erityyppistä solukkoa, ja tämä voi aiheuttaa hoidossa tiettyjä eroja. Hoidon kulmakivi on kuitenkin leikkaus, jos se on suinkin mahdollista ja sitä täydennetään melkein aina sytostaattihoidolla.

KYS naistentaudeilla on käynnissä useita kansainvälisiä kliinisiä lääketutkimuksia uusilla lääkkeillä, joihin munasarjasyöpäpotilas voi osallistua täytettyään tietyt kriteerit. Lisäksi KYSissä tutkitaan ainutlaatuisen uuden geeniterapiahoidon vaikutusta munasarjasyöpää sairastaville naisille.

Munasarjasyövästä voit lukea myös  Duodecimin Terveyskirjastosta .

Kohdunkaulansyöpä

Kohdunkaulansyöpä on maailmanlaajuisesti hyvin merkittävä sairaus. Kehittyneissä maissa sen esiintyvyys on kuitenkin huomattavasti vähentynyt seulonnan ja syövän esiasteiden hoidon ansiosta. Nykyään suurin osa kohdunkaulan syövistä diagnosoidaan kehitysmaissa. Syöpä saa alkunsa kohdunkaulan limakalvon soluista ja melkein aina on taustalla ihmisen papilloomavirus (HPV) -tartunta.

Suomessa kohdunkaulan syövän esiintyvyys on merkittävästi vähentynyt 1960-luvulta alkaen, mutta siihen sairastutaan keskimäärin nuoremmalla iällä kuin muihin syöpiin. Kohdunkaulansyövän esiintyvyyden ensimmäinen huippu on 35–45 vuoden iässä.

Varhaisessa vaiheessa diagnosoidun kohdunkaulan syövän hoito on leikkaushoito, yleensä kohdunpoisto. Varhaisessa vaiheessa todettuun kohdunkaulansyövän ennuste on yleensä melko hyvä. Jos syöpä on ehtinyt levitä kohdunkaulan viereisiin kudoksiin, emättimeen tai muualle kauempiin elimiin, on hoitona yleensä sädehoito ja solusalpaajat.

Kohdunkaulasyövästä voit lukea myös Duodecimin Terveyskirjastosta.

Emätinsyöpä

Emätinsyöpä on harvinainen tauti. Koko Suomessa sairastuu noin 20 naista vuosittain. Emätinsyövän ja kohdunkaulansyövän riskitekjät ja hoidot ovat samankaltaisia. Paikallisessa taudissa voidaan tarjota leikkaushoitoa, mutta usein tarvitaan sädehoitoa, sytostaatteja tai kaikkien kolmen yhdistelmää.

Emätinsyövästä voit tarkemmin lukea Duodecimin Terveyskirjastosta

Ulkosynnytinsyöpä

Ulkosynnytinsyöpä on melko harvinainen tauti. Tätä syöpää esiintyy huomattavasti enemmän iäkkäillä ihmisillä, mutta joskus myös nuoremmilla naisilla. Usein on taustalla joko HPV-tartunta (infektio), kuten kohdunkaulansyövässä tai pitkäaikainen ihotauti ulkosynnyttimissä (esim. valkojäkälä).

Ulkosynnytinsyöpää hoidetaan leikkaamalla sairas osa ulkosynnyttimistä pois. Lisäksi useimmiten poistetaan eri haavasta myös nivusalueen imusolmukkeita. Tarvittaessa hoitoa täydennetään sädehoidolla ja myös sytostaattihoidoilla.

Ulkosynnytinsyövästä voit lukea lisää Duodecimin Terveyskirjastosta.

Lisätietoja, gynegologiset syövät