Kun lapsen tai nuoren vaikeudet heikentävät toimintakykyä huomattavasti asianmukaisista tukitoimista huolimatta, tarvitaan vaativaa erotusdiagnostista arviointia tai ongelmien monimuotoisuuden vuoksi erityistä osaamista vaativaa (lääke)hoitoa, voi erikoissairaanhoidon arvio olla tarpeellista.​ 

Erikoissairaanhoito tarjoaa konsultaatiota perustason toimijoille neurokehityksellisten häiriöiden diagnostiikan osalta sekä hoidon, kuntoutuksen ja tukimuotojen suunnittelussa 

Erikoissairaanhoidon palveluita voidaan tarvita silloin, kun lapsen tai nuoren oireet ovat vaikea-asteisia, toimintakyky on merkittävästi heikentynyt tai tilanteen arviointi ja hoito edellyttävät erityisosaamista. 

Erikoissairaanhoitoon ohjaudutaan lääkärin lähetteellä silloin, kun perustason palveluissa tehdyn arvion perusteella tarvitaan tarkempia tutkimuksia, hoitoa tai kuntoutuksen suunnittelua. 

Neurokehityksellisissä häiriöissä yleisimmin konsultoivat ja tuesta vastaavat erikoissairaanhoidon alat ovat avopediatria, lastenneurologia, lastenpsykiatria, foniatria ja nuorisopsykiatria.  

Milloin erikoissairaanhoidon arvio voi olla tarpeen? 

Erikoissairaanhoidon arviointia voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun: 

• oireet aiheuttavat merkittävää haittaa arjessa selviytymiselle 

• aiemmin käytössä olleet tukitoimet eivät ole riittäviä 

• tarvitaan vaativaa erotusdiagnostista arviointia 

• oirekuva on monimuotoinen tai siihen liittyy useita samanaikaisia haasteita 

• tarvitaan erityisosaamista vaativaa hoitoa tai lääkehoidon arviointia. 

Mitä erikoissairaanhoidossa tehdään? 

Erikoissairaanhoidossa lapselle tai nuorelle voidaan tehdä tarkempia tutkimuksia sekä arvioida ja erikoissairaanhoidollisen tuen tarpeen täyttyessä järjestää hoitoa ja kuntoutusta.

Tutkimusten ja arvioinnin perusteella laaditaan tarvittaessa yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma yhteistyössä: 

• lapsen tai nuoren kanssa 

• huoltajien kanssa 

• koulun tai varhaiskasvatuksen kanssa 

• muiden lapsen tai nuoren arjessa mukana olevien toimijoiden kanssa. 

Erikoissairaanhoito tarjoaa lisäksi konsultaatiotukea perusterveydenhuollon, opiskeluhuollon, varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaisille. Konsultaation avulla voidaan arvioida lapsen tai nuoren tilannetta sekä suunnitella tarkoituksenmukaisia tukitoimia jo ennen mahdollista erikoissairaanhoitoon ohjautumista. 

Vammaispalvelujen palvelutarpeen arviointi voi tulla ajankohtaisiksi silloin, kun lapsen tai nuoren toimintakyky on pitkäaikaisesti ja merkittävästi alentunut sairauden tai vamman vuoksi ja arjessa selviytymiseen tarvitaan tavanomaista enemmän tukea.

Palvelujen tavoitteena on tukea lapsen, nuoren ja perheen arkea, osallisuutta sekä mahdollisimman itsenäistä elämää. 

Millaista tukea voidaan myöntää? 

Vammaispalveluista voidaan myöntää sosiaalihuollon tai terveydenhuollon palveluna henkilön yksilöllisen tarpeen perusteella esimerkiksi: 

• henkilökohtaista apua 

• omaishoidon tukea 

• perhehoitoa 

• lapsiperheiden kotipalvelua 

• kommunikaatio-ohjausta 

• autismikuntoutusohjausta 

• asumisen ja liikkumisen tukea 

• valmennusta ja muuta arjen tukea. 

• tutkimus- ja kuntoutustarpeen arvio (lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, kommunikaatio- ja autismikuntoutusohjaaja) 

Palvelujen sisältö ja laajuus määräytyvät aina yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. 

Asumisen tukea voidaan myöntää henkilölle, joka tarvitsee runsaasti ja pitkäaikaisesti apua päivittäisissä toiminnoissa. 

Asumisen tuki voi sisältää apua esimerkiksi: 

• päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen 

• vuorovaikutukseen ja asiointiin 

• osallisuuden toteutumiseen 

• terveyden ylläpitämiseen 

• pitkäaikaissairauden omahoitoon liittyviin tehtäviin. 

Tuen tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman itsenäinen elämä tarvittavasta avusta huolimatta. 

Asumisen tuki voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista, perhehoitoa, perhepalveluiden kotipalvelua, kodinhoidon tukea, henkilökohtaista apua tai siihen voi kuulua omaishoidon tuki. 

Miten palveluihin hakeudutaan? 

Vammaispalveluiden palvelutarpeen arviointi käynnistyy hakemuksella tai yhteydenotolla hyvinvointialueen sosiaalitoimen vammaispalveluihin. 

Arvioinnissa tarkastellaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa: 

• toimintakykyä 

• arjessa tarvittavaa tukea 

• nykyisiä palveluja 

• mahdollisten lisäpalvelujen tarvetta. 

Palveluista päättää vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä yksilöllisen arvioinnin perusteella. 

Lisätietoa:

Asumisen tuki vammaispalveluissa – THL 

Jos lapsen tai nuoren koulunkäyntiin liittyvät haasteet ovat merkittäviä eikä omassa koulussa järjestettävä tuki riitä, voidaan arvioida erityisen koulunkäynnin tuen tarvetta. 

Tavoitteena on turvata lapsen ja nuoren hyvinvointi sekä oppiminen ja koulunkäynnin jatkuminen löytämällä keinoja tukea koulunkäyntiä mahdollisimman hyvin.

Sairaalakoulun tuki 

Kuopion kaupungin Alavan koulu tarjoaa sairaalaopetukseen liittyvää tukea ja asiantuntijaohjausta alueen kouluille. 

Tukea voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun: 

• oppilaan koulunkäynti on merkittävästi vaikeutunut 

• koulun henkilöstö tarvitsee lisäohjausta oppilaan tukemiseen 

• tarvitaan erityisosaamista koulunkäynnin järjestämiseen. 

Alavan koulu tarjoaa: 

• konsultaatiota ja ohjausta oppilaan lähikoululle 

• sairaalaopetusta Kuopiossa Alavan, Laineen, Puijon ja Niuvan yksiköissä 

• OTE-luokkatoimintaa Kuopiossa. 

Avo-oppilasjakso sairaalakoulussa 

Joissakin tilanteissa oppilas voi hyötyä määräaikaisesta avo-oppilasjaksosta sairaalakoulussa. 

Jakson aikana tavoitteena on: 

• vahvistaa koulunkäynnin taitoja 

• arvioida tarvittavia tukikeinoja 

• suunnitella koulunkäynnin jatkumista yhteistyössä lähikoulun kanssa. 

Avo-oppilasjakson edellytyksenä on aktiivinen kontakti erikoissairaanhoitoon. 

Valteri-koulun tuki 

Valteri Mäntykangas tarjoaa esiopetus- ja perusopetusikäisille lapsille ja nuorille oppimisen tuen palveluja. Valteri Mäntykangas -koulu sijaitsee Kuopiossa.

Valterin palveluihin voivat kuulua esimerkiksi: 

• ohjauskäynnit oppilaan omaan lähikouluun 

• tukijaksot lähikoulussa tai Valteri-koulussa (1–6 viikkoa) 

• määräaikainen oppilaspaikka Valteri-koulussa (yleensä 1–2 vuotta). 

Valteri-koulussa oppilaan tukena toimii moniammatillinen työryhmä, joka huomioi oppimisen, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tarpeet kokonaisuutena. 

Kuntoutuksellinen tuki (kuten toiminta-, puhe- ja fysioterapia, neuropsykiatrinen valmennus) toteutuu osana koulupäivää, ja yhteistyö oppilaan oman lähikoulun kanssa on keskeinen osa työskentelyä. Tavoitteena on löytää toimivia ratkaisuja, jotka tukevat oppilaan koulunkäyntiä myös tulevaisuudessa. 

Miten palveluihin pääsee? 

Valteri-koulun palveluiden käyttö edellyttää yleensä maksusitoumusta kunnan sivistystoimelta tai hyvinvointialueelta. 

Palveluja voidaan käyttää esimerkiksi: 

• koulun henkilöstön ohjaamiseen 

• nepsy-valmennukseen 

• toimintakyvyn arviointiin 

• koulunkäynnin tuen suunnitteluun. 

Lisätietoja Valteri Mäntykankaan tukitoimista ja esimerkiksi arjen työkaluja lapsen ja nuoren arjen ja koulunkäynnin tukemiseen. Mäntykangas - Valteri

Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu lapsille ja nuorille, joiden sairaus tai toimintarajoite aiheuttaa merkittävää haittaa arjessa selviytymiselle, osallistumiselle tai toimintakyvylle. 

Kuntoutusta voidaan myöntää silloin, kun tuen tarve on pitkäaikainen ja kuntoutuksen arvioidaan kestävän vähintään vuoden. 

Millaista kuntoutusta voidaan myöntää? 

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus voi sisältää esimerkiksi: 

• toimintaterapiaa 

• puheterapiaa 

• fysioterapiaa 

• neuropsykologista kuntoutusta 

• psykoterapiaa 

• moniammatillista yksilökuntoutusta 

• ryhmämuotoista kuntoutusta. 

Kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen tai nuoren toimintakykyä sekä tukea osallistumista arjen toimintoihin kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. 

Miten kuntoutusta haetaan? 

Kuntoutus perustuu aina yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka laaditaan terveydenhuollossa. 

Hakemiseen tarvitaan: 

• lääkärinlausunto 

• asiakkaan täyttämä Kelan hakemus. 

Kela arvioi kuntoutusoikeuden yksilöllisesti hakemuksen ja lääketieteellisten selvitysten perusteella. 

Jos Kelan kuntoutuskriteerit eivät täyty 

Jos Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset eivät täyty, eikä Kela myönnä kuntoutuspalvelua, vastuu tarvittavan kuntoutuksen järjestämisestä kuuluu terveydenhuollolle.

Tällöinkin lapselle tai nuorelle pyritään järjestämään hänen tarvitsemansa kuntoutus osana julkisia terveyspalveluja. 

Lue lisää: 

Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus | Henkilöasiakkaat | Kela