Kun lapsen tai nuoren vaikeudet heikentävät toimintakykyä huomattavasti asianmukaisista tukitoimista huolimatta, tarvitaan vaativaa erotusdiagnostista arviointia tai ongelmien monimuotoisuuden vuoksi erityistä osaamista vaativaa hoitoa, voi erikoissairaanhoidon arvio olla tarpeellista.​ 

Erikoissairaanhoito tarjoaa konsultaatiota perustason toimijoille neurokehityksellisten häiriöiden diagnostiikan osalta sekä hoidon, kuntoutuksen ja tukimuotojen suunnittelussa. 

Erikoissairaanhoidon palveluita voidaan tarvita silloin, kun lapsen tai nuoren oireet ovat vaikea-asteisia, toimintakyky on merkittävästi heikentynyt tai tilanteen arviointi ja hoito edellyttävät erityisosaamista. 

Erikoissairaanhoitoon ohjaudutaan lääkärin lähetteellä silloin, kun perustason palveluissa tehdyn arvion perusteella tarvitaan tarkempia tutkimuksia, hoitoa tai kuntoutuksen suunnittelua. 

Neurokehityksellisissä häiriöissä yleisimmin konsultoivat ja tuesta vastaavat erikoissairaanhoidon alat ovat avopediatria, lastenneurologia, lastenpsykiatria, foniatria ja nuorisopsykiatria.  

Milloin erikoissairaanhoidon arvio voi olla tarpeen? 

Erikoissairaanhoidon arviota voidaan harkita esimerkiksi silloin, kun: 

• oireet aiheuttavat merkittävää haittaa toimintakyvylle useissa arkiympäristöissä 

• toteutetut tukitoimet ja perustason palvelut eivät ole riittäviä 

• tarvitaan vaativaa erotusdiagnostista arviointia 

• oirekuva on monimuotoinen tai siihen liittyy useita samanaikaisia neurokehityksellisiä, psyykkisiä tai somaattisia haasteita 

• tarvitaan erityisosaamista vaativan hoidon, lääkehoidon tai kuntoutuksen arviointia 

• tilanne edellyttää laajaa moniammatillista yhteistyötä tai vaativan tason asiantuntijakonsultaatiota. 

Mitä erikoissairaanhoidossa tehdään? 

Erikoissairaanhoidon palveluita voidaan tarvita silloin, kun lapsen tai nuoren neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät oireet ovat vaikea-asteisia, toimintakyky on merkittävästi heikentynyt tai tilanteen arviointi, hoito tai kuntoutus edellyttävät erityisosaamista. 

Erikoissairaanhoito tarjoaa sekä tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita että konsultatiivista tukea perustason toimijoille. Tavoitteena on varmistaa, että lapsi tai nuori saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa erityistason tuen ja että palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden arjen toimintaympäristöjen kanssa. 

Neurokehityksellisissä häiriöissä keskeisiä erikoissairaanhoidon toimijoita ovat lastenneurologia, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, foniatria ja avo- ja yleispediatria. 

Mitä erikoissairaanhoidossa tehdään? 

Erikoissairaanhoidossa voidaan toteuttaa tarkempia tutkimuksia, toimintakyvyn arviointeja sekä hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua. Tarvittaessa lapselle tai nuorelle laaditaan yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen, nuoren, huoltajien sekä perheen arjessa mukana olevien varhaiskasvatuksen, opetustoimen, terveys- ja sosiaalipalveluiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 

Erikoissairaanhoito toimii useimmiten polikliinisesti, mutta tilanteen edellyttäessä tutkimus- tai hoitojakso voidaan toteuttaa myös osastohoidossa. 

Konsultatiivinen tuki ammattilaisille 

Erikoissairaanhoito tarjoaa konsultatiivista tukea perusterveydenhuollon, opiskeluhuollon, varhaiskasvatuksen, opetustoimen ja sosiaalihuollon ammattilaisille. Konsultaation avulla voidaan arvioida jatkotutkimusten tarvetta, tukea hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua sekä vahvistaa perustason toimijoiden osaamista vaativissa tilanteissa. 

Perusterveydenhuollon lääkäri voi konsultoida erikoissairaanhoidon tarpeen arvioinnissa tai perusterveydenhuollossa toteutettavan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen konsultaatiokäytänteistä ja erikoisalojen roolista diagnostisissa arviotarpeissa löytyy lisätietoa Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön ADHD- hoitoketjusta Lääkärin tietokannat - Duodecim sekä ammattilaisten rautalankamallista lasten ja nuorten autismikirjon häiriöepäilyihin IMS-ohjeista. Ohjeet ja käsikirjat 

Vaativissa, kompleksisissa tai harvinaisissa tilanteissa voidaan hyödyntää myös Lasten, nuorten ja perheiden OT-palvelukartastoa, jonka tarkoituksena on tukea ammattilaisia erityisosaamista vaativissa asiakastilanteissa sekä mahdollistaa asiantuntijakonsultaatiot yli organisaatio- ja hyvinvointialuerajojen. Lasten, nuorten ja perheiden OT-palvelukartasto 

Ammattilaisen toiminta tässä vaiheessa 

• tunnistaa tilanteet, joissa perustason palvelut eivät riitä vastaamaan tuen tarpeeseen. 

• hyödyntää erikoissairaanhoidon konsultaatioita ennen lähetteen tekemistä aina, kun se on tarkoituksenmukaista. 

• huolehtia, että lähetteen ja arvioinnin tueksi on koottu riittävät tiedot toimintakyvystä, toteutetuista tukitoimista ja niiden vaikutuksista. 

• jatkaa arjessa toteutettavia tukitoimia tutkimusten, hoidon ja kuntoutuksen aikana. 

• osallistua moniammatilliseen yhteistyöhön sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteuttamiseen. 

Erikoissairaanhoidon tehtävänä on tarjota vaativan tason tutkimus-, hoito- ja kuntoutusosaamista sekä tukea perustason palveluita tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren tuen tarve ylittää perustason palveluiden mahdollisuudet. 

Lisää hy

Avopediatrian poliklinikkapalvelut - Pohjois-Savo 

Lastenpsykiatrian palvelut - Pohjois-Savo 

Lastenneurologia - Pohjois-Savo 

Foniatrian palvelut - Pohjois-Savo 

Nuorisopsykiatrian palvelut - Pohjois-Savo 

Vammaispalveluiden palvelutarpeen arviointi voi olla tarpeen silloin, kun lapsen tai nuoren toimintakyky on pitkäaikaisesti ja merkittävästi heikentynyt sairauden, vamman tai neurokehityksellisen häiriön haasteiden vuoksi ja arjessa selviytyminen edellyttää merkittäväksi tavanomaista enemmän tukea. 

Vammaispalveluiden tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren osallisuutta, yhdenvertaisuutta, toimintakykyä sekä mahdollisimman itsenäistä elämää. Samalla pyritään vahvistamaan perheen voimavaroja ja arjen sujuvuutta. 

Vammaispalveluista voidaan myöntää henkilön yksilöllisen tarpeen perusteella esimerkiksi henkilökohtaista apua, omaishoidon tukea, lapsiperheiden kotipalvelua, perhehoitoa, valmennusta (kuten kommunikaatio-ohjausta ja autismikuntoutusohjausta) tai liikkumisen palveluita.   

Palveluiden sisältö, laajuus ja toteutustapa suunnitellaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisten tarpeiden perusteella. 

Lue lisää: Vammaispalvelut - Pohjois-Savo 

Vaativa moniammatillinen tuki 

Vaativa moniammatillinen tuki tarkoittaa työryhmän tukea asiakkaalle. Vaativan moniammatillisen tuen palvelut voivat sisältää tutkimus- ja kuntoutusarviopalveluita, kuten lääkärin, psykologin, sosiaalityöntekijän, autismikuntoutusohjaajan, kommunikaatio-ohjaajan palveluita. Tarvittaessa asiakkaan tilanteessa harkitaan muiden terapeuttien palvelutarpeen kartoitusta.  

Palvelujen sisältö ja laajuus määräytyvät aina yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella.  

Lue lisää: Vammaispalvelujen osaamiskeskuksen palvelut - Pohjois-Savo  

Asumisen tuki 

Asumisen tukea voidaan myöntää henkilölle, joka tarvitsee runsaasti ja pitkäaikaisesti apua päivittäisissä toiminnoissa. Asumisen tuki voi sisältää apua esimerkiksi päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen, terveyden ylläpitämiseen, vuorovaikutukseen ja asiointiin, osallisuuden toteutumiseen.  Asumisen tuki voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista, perhehoitoa, perhepalveluiden kotipalvelua, kodinhoidon tukea, henkilökohtaista apua tai siihen voi kuulua omaishoidon tuki.  

Lue lisää:  Asumisen tuki vammaispalveluissa – THL   

Ammattilaisen toiminta tässä vaiheessa 

• tunnistaa tilanteet, joissa toimintakyvyn rajoitteet edellyttävät vammaispalveluiden arviointia. 

• huolehtia, että palvelutarpeen arvioinnin tueksi on käytettävissä ajantasaiset tiedot toimintakyvystä ja arjen tuen tarpeista. 

• tehdä yhteistyötä vammaispalveluiden, kuntoutuspalveluiden, opetustoimen ja erikoissairaanhoidon kanssa. 

• tukea palveluiden yhteensovittamista osaksi lapsen tai nuoren kokonaiskuntoutusta. 

• huomioida erityisesti siirtymävaiheisiin ja itsenäistymiseen liittyvät tuen tarpeet. 

Vammaispalveluiden tavoitteena on turvata lapsen tai nuoren yksilöllisten tarpeiden mukainen tuki silloin, kun toimintakyvyn haasteet ovat pitkäaikaisia ja edellyttävät perustason palveluja merkittävästi vahvempaa tai pitkäkestoisempaa tukea. 

Lue lisää: 

Vammaispalvelujen osaamiskeskuksen palvelut - Pohjois-Savo 

Asumisen tuki vammaispalveluissa – THL 

Joidenkin lasten ja nuorten kohdalla oppimisen, koulunkäynnin, toimintakyvyn tai hyvinvoinnin haasteet voivat olla niin merkittäviä, että tavanomaiset koulun tukitoimet eivät riitä vastaamaan tuen tarpeeseen. Tällöin voidaan hyödyntää sairaalaopetuksen tai Valteri-koulun tarjoamaa erityisosaamista. 

Palvelujen tavoitteena on vahvistaa oppilaan koulunkäyntikykyä, turvata oppimisen jatkuminen sekä tukea lähikoulua tarkoituksenmukaisten tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa. 

Sairaalaopetuksen ja Valteri-koulun osaamista voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin, kun: 

• oppilaan koulunkäynti on merkittävästi vaikeutunut 

• tarvitaan erityisosaamista koulunkäynnin järjestämiseen 

• koulun henkilöstö tarvitsee konsultaatiota tai ohjausta oppilaan tukemiseen. 

Sairaalakoulun tuki 

Sairaalaopetus tarjoaa opetuksen lisäksi konsultatiivista tukea oppilaan lähikoululle tilanteissa, joissa oppilaan hyvinvointi, neurokehitykselliset tai mielenterveydelliset haasteet tai toimintakyvyn vaikeudet vaikuttavat merkittävästi koulunkäyntiin. 

Kuopion kaupungin Alavan koulu tarjoaa sairaalaopetukseen liittyvää tukea ja asiantuntijaohjausta alueen kouluille.  

Alavan koulu tarjoaa:  

• konsultaatiota   

• sairaalaopetusta Alavan, Laineen, Puijon, Puistolan ja Niuvan yksiköissä Kuopiossa  

jalkautuvan ohjaajan tukea omalle koululle Kuopion alueella  

Avo-oppilasjakso sairaalakoulussa  

Joissakin tilanteissa oppilas voi hyötyä määräaikaisesta avo-oppilasjaksosta sairaalakoulussa.  

Jakson aikana tavoitteena on:  

• vahvistaa koulunkäynnin taitoja  

• arvioida tarvittavia tukikeinoja  

• suunnitella koulunkäynnin jatkumista yhteistyössä lähikoulun kanssa.  

Avo-oppilasjakson edellytyksenä on aktiivinen kontakti erikoissairaanhoitoon.  

Alavan koulun konsultaatiota tai jalkautuvan ohjaajan palveluun ohjaudutaan oppilaan oman koulun tai oppilasta hoitavan erikoissairaanhoidon yksikön pyynnöstä.  

Lue lisää: Alavan koulu - Kuopion kaupungin sairaalakoulu 

Valteri-koulun palvelut 

Valteri Mäntykangas tarjoaa valtakunnallista oppimisen ja koulunkäynnin erityisosaamista esi- ja perusopetusikäisille lapsille ja nuorille sekä heidän lähiverkostoilleen. Valteri Mäntykangas-koulu sijaitsee Kuopiossa. 

Valterin palveluihin voivat kuulua esimerkiksi:  

• ohjauskäynnit oppilaan omaan lähikouluun  

• määräaikainen oppilaspaikka Valteri-koulussa (yleensä 1–2 vuotta).  

• tukijaksot lähikoulussa tai Valteri-koulussa (1–6 viikkoa)  

• etäkonsultaatiot ja koulutukset koulujen henkilöstöille 

Palvelut voivat sisältää esimerkiksi: 

• ohjauskäyntejä oppilaan omaan kouluun 

• etäkonsultaatiot ja koulutukset koulujen henkilöstöille 

• tukijaksoja lähikoulussa tai Valteri-koulussa 

• määräaikaisia oppilasjaksoja Valteri-koulussa 

• moniammatillista arviointia ja verkostotyötä. 

Valteri-koulussa oppilaan tukena toimii moniammatillinen työryhmä, joka huomioi oppimisen, toimintakyvyn ja kuntoutuksen tarpeet kokonaisuutena.  

Kuntoutuksellinen tuki (kuten toiminta-, puhe- ja fysioterapia, neuropsykiatrinen valmennus) toteutuu osana koulupäivää. Tavoitteena on löytää toimivia ratkaisuja, jotka tukevat oppilaan koulunkäyntiä myös tulevaisuudessa. Valteri-koulujen toiminnassa oppimisen, toimintakyvyn ja kuntoutuksellisten tarpeiden tarkastelu yhdistyvät tiiviiksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan mahdollisuuksia opiskella mahdollisimman tarkoituksenmukaisessa oppimisympäristössä sekä tukea lähikoulun osaamista. 

Valteri-koulun palveluiden käyttö edellyttää yleensä maksusitoumusta kunnan sivistystoimelta tai hyvinvointialueelta. 

Lisätietoja Valteri Mäntykankaan tukitoimista ja esimerkiksi arjen työkaluja lapsen ja nuoren arjen ja koulunkäynnin tukemiseen. Mäntykangas - Valteri 

Ammattilaisen toiminta tässä vaiheessa 

• arvioida koulunkäynnin tuen riittävyyttä yhteistyössä koulun ja huoltajien kanssa. 

• hyödyntää sairaalaopetuksen ja Valteri-koulun konsultatiivista tukea ennen raskaampia ratkaisuja. 

• osallistua moniammatilliseen arviointiin ja verkostoyhteistyöhön. 

• huolehtia oppilaan tukitoimien jatkuvuudesta eri toimintaympäristöissä. 

• suunnitella siirtymät ja tukitoimet yhteistyössä oppilaan lähikoulun kanssa. 

Sairaalaopetuksen ja Valteri-koulun palveluiden tavoitteena on vahvistaa oppilaan koulunkäyntikykyä sekä tukea lähikoulua löytämään tarkoituksenmukaiset ratkaisut oppimisen, toimintakyvyn ja osallisuuden turvaamiseksi. 

Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu lapsille ja nuorille, joiden sairaus tai toimintarajoite aiheuttaa merkittäviä ja pitkäaikaisia vaikeuksia toimintakyvyssä, osallistumisessa tai arjessa selviytymisessä. 

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen tai nuoren toimintakykyä, osallistumista ja mahdollisuuksia suoriutua ikätasoisista arjen toiminnoista kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa ja myöhemmin opinnoissa tai työelämässä. 

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus voi sisältää esimerkiksi: 

• toimintaterapiaa 

• puheterapiaa 

• fysioterapiaa 

• neuropsykologista kuntoutusta 

• psykoterapiaa 

• moniammatillista yksilökuntoutusta 

• ryhmämuotoista kuntoutusta. 

Kuntoutus perustuu terveydenhuollossa laadittuun kuntoutussuunnitelmaan, jossa määritellään kuntoutuksen tavoitteet, sisältö ja arvioitu hyöty. 

Ammattilaisen toiminta tässä vaiheessa 

• tunnistaa pitkäkestoiset ja merkittävät toimintakyvyn haasteet. 

• arvioida kuntoutustarvetta yhteistyössä terveydenhuollon ja muiden toimijoiden kanssa. 

• huolehtia, että kuntoutuksen tavoitteet ovat konkreettisia ja toimintakykyyn sidottuja. 

• osallistua kuntoutuksen tavoitteiden seurantaan omassa toimintaympäristössäsi. 

• tehdä yhteistyötä kuntoutuksen toteuttajien kanssa tiedonkulun ja tavoitteiden yhtenäisyyden varmistamiseksi. 

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena ei ole pelkästään taitojen harjoittelu, vaan toimintakyvyn, osallistumisen ja arjessa pärjäämisen vahvistaminen lapsen tai nuoren omissa toimintaympäristöissä. 

Lue lisää: Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus | Henkilöasiakkaat | Kela 

Jos Kelan kuntoutuskriteerit eivät täyty 

Jos Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset eivät täyty, eikä Kela myönnä kuntoutuspalvelua, vastuu tarvittavan kuntoutuksen järjestämisestä kuuluu terveydenhuollolle, lapsen tai nuoren kuntoutustarve arvioidaan yhteistyössä hyvinvointialueen palveluiden kanssa (esimerkiksi kuntoutustyöryhmässä). 

Tällöin voidaan hyödyntää esimerkiksi hyvinvointialueen järjestämiä kuntoutuspalveluja, psykososiaalisia tukimuotoja sekä muita toimintakykyä tukevia palveluita.