Kun huoli lapsen tai nuoren kehityksestä herää 

Kun huoli lapsen tai nuoren kehityksestä herää 

Tämä palvelupolun vaihe tukee ammattilaista tilanteissa, joissa herää huoli lapsen tai nuoren kasvusta, kehityksestä, hyvinvoinnista, oppimisesta, käyttäytymisestä tai toimintakyvystä. Tavoitteena on tunnistaa tuen tarpeet mahdollisimman varhain, käynnistää tarvittavat tukitoimet oikea-aikaisesti sekä varmistaa lapsen, nuoren ja perheen tarvitseman tuen saatavuus. 

Mikäli huoli lapsen tai nuoren kehityksestä, mahdollisista neurokehityksellisistä piirteistä tai toimintakyvystä jatkuu, tulee ammattilaisen arvioida tarvittavat jatkotoimenpiteet ja ohjata lapsi, nuori ja perhe tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. 

Jos lapsella tai nuorella on jo asiakkuus jossakin palvelussa, huoli käsitellään ensisijaisesti yhdessä lapsen tai nuoren omatyöntekijän tai muun vastuullisen työntekijän kanssa. Tarvittaessa kootaan monialainen yhteistyöverkosto tilanteen arvioimiseksi ja tarkoituksenmukaisten tukitoimien suunnittelemiseksi. 

Ammattilaisen tehtävänä on muodostaa kokonaiskuva lapsen tai nuoren tilanteesta ja tarvittaessa koota huoltajien kanssa yhteistyössä monialainen yhteistyöverkosto tarkoituksenmukaisten tukitoimien suunnittelemiseksi. Arvioinnissa huomioidaan lapsen ja perheen vahvuudet, voimavarat, toimintaympäristöt sekä mahdolliset tuen tarpeet. 

Tilanteen jäsentämisessä voidaan hyödyntää esimerkiksi: 

  • Yhdessä aikaa -keskustelua 

  • Lapset puheeksi -keskustelua 

  • muita käytössä olevia arviointi- ja yhteistyömenetelmiä. 

Tässä palvelupolun vaiheessa ammattilainen voi hyödyntää ja tehdä yhteistyötä seuraavien palveluiden kanssa varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset, opiskeluhuolto, lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, sosiaalipalvelut perusterveydenhuollon palvelut (esimerkiksi kuntoutus) ja nuoriso- ja työllisyyspalvelut. 

Ammattilaisen toiminta tässä vaiheessa: 

  • Tunnistaa huoli ja ota se puheeksi mahdollisimman varhain. 

  • Kartoittaa lapsen tai nuoren kokonaistilanne yhdessä huoltajien kanssa. 

  • Hyödyntää yhteisiä keskustelu- ja arviointimenetelmiä. 

  • Käynnistää tarvittavat tukitoimet viivytyksettä omassa toimintaympäristössä. 

  • Konsultoida tarvittaessa muita ammattilaisia. 

  • Ohjata lapsi, nuori ja perhe oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. 

  • Huolehtia tiedonkulusta ja monialaisesta yhteistyöstä sovittujen käytäntöjen mukaisesti. 

Arjen perustarpeet lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena

Arjen perustarpeet lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena

Kun lapsella tai nuorella ilmenee keskittymisen, käyttäytymisen, vuorovaikutuksen, oppimisen tai toimintakyvyn haasteita, ammattilaisen tulee arvioida ensin arjen perustekijöiden toteutumista. Moniin oireisiin ja arjen pulmiin voivat vaikuttaa elämäntavat, kuormitustekijät, toimintaympäristö sekä arjen rakenteet. 

Tavoitteena on varmistaa, että lapsen tai nuoren kasvu- ja toimintaympäristö tukee hyvinvointia sekä mahdollistaa oppimisen, osallisuuden ja myönteisen kehityksen. Arjen perustekijöiden arviointi, elintapaohjaus ja ohjauksen myötä tehtyjen muutosten vaikutusten seuranta ovat keskeinen osa tuen tarpeen selvittämistä ennen jatkotutkimuksia tai erityispalveluihin ohjaamista. 

Ammattilainen käy lapsen, nuoren ja huoltajien kanssa läpi arjen sujumista sekä tunnistaa mahdollisia hyvinvointia tukevia tai kuormittavia tekijöitä. Arviointia voidaan toteuttaa yhteistyössä varhaiskasvatuksen, koulun, opiskeluhuollon, terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja muiden lapsen arjessa mukana olevien toimijoiden kanssa. Arjen elintapojen ohjaus kuuluu olennaisesti neuvolan ja kouluterveydenhuollon työhön osana terveystarkastuksia. 

Arvioinnissa ja elintapaohjauksessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin arjen osa-alueisiin: 

  • riittävä ja säännöllinen uni 

  • monipuolinen ja säännöllinen ravitsemus 

  • päivittäinen liikunta ja fyysinen aktiivisuus 

  • arjen ennakoitavuus, säännöllisyys ja toimivat rutiinit 

  • ikätasoinen ja hyvinvointia tukeva digitaalisten laitteiden käyttö 

  • lapsen tai nuoren jaksaminen, oppiminen ja tunne-elämä 

  • vertaissuhteet, perhesuhteet ja sosiaalinen osallisuus 

  • koulunkäynnin tai opiskelun sujuminen 

  • energiajuomien käytön hallinta 

  • päihteettömyys 

Ammattilaisen tehtävänä tässä vaiheessa on 

  • arvioida arjen perustekijöiden toteutumista osana lapsen tai nuoren kokonaistilannetta 

  • tunnistaa hyvinvointia tukevat vahvuudet sekä mahdolliset kuormitustekijät 

  • antaa tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa terveellisistä elämäntavoista ja arjen rakenteista 

  • Tukea lapsen tai nuoren taitojen vahvistamista sekä ohjata toimintaympäristön muokkaamisen keinoja hänen tarpeitaan paremmin tukevaksi 

  • seurata sovittujen tukitoimien vaikutuksia yhdessä lapsen, nuoren, huoltajien ja yhteistyötahojen kanssa 

  • arvioida jatkotuen tai muiden palveluiden tarvetta, mikäli haasteet jatkuvat arjen tukitoimista huolimatta 

Arjen perustekijöiden arviointi ei välttämättä korvaa neurokehityksellisten piirteiden tai muiden kehityksellisten haasteiden tunnistamista, mutta se muodostaa tärkeän perustan jatkotarpeen arvioinnille. Hyvinvoiva ja riittävästi tuettu arki auttaa erottamaan, missä määrin haasteet liittyvät ympäristötekijöihin ja missä määrin tarvitaan tarkempaa arviointia tai kuntoutuksellista tukea. 

Arjen perustekijöiden lisäksi on tärkeää varmistaa, että lapsi tai nuori saa tarpeidensa mukaista tukea varhaiskasvatuksessa, koulussa tai oppilaitoksessa. Tuki suunnitellaan yksilöllisesti lapsen tai nuoren vahvuudet, tarpeet sekä toimintaympäristön vaatimukset huomioiden. 

Ensisijaisesti tukea toteutetaan lapsen tai nuoren omissa arkiympäristöissä osana päivittäistä toimintaa, kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. 

Tavoitteena on vahvistaa lapsen tai nuoren osallisuutta, toimintakykyä, oppimista ja hyvinvointia sekä ehkäistä haasteiden kasautumista. 

Tukitoimia voidaan kohdentaa esimerkiksi: 

  • myönteisen minäkuvan ja itsetunnon tukemiseen 

  • vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittämiseen 

  • osallisuuden ja yhteisöön kiinnittymisen vahvistamiseen 

  • tarkkaavaisuuden tukemiseen 

  • keskittymisen vahvistamiseen 

  • toiminnanohjauksen taitojen tukemiseen 

  • itsesäätelytaitojen vahvistamiseen 

  • siirtymätilanteiden ennakointiin ja sujuvoittamiseen 

  • kuormituksen tunnistamiseen ja säätelyyn. 

Kartoituksen perusteella lapselle, nuorelle ja huoltajille annetaan ohjausta sekä käytännön tukikeinoja arjen sujuvuuden vahvistamiseksi. Tukitoimien vaikutuksia seurataan suunnitelmallisesti, ja niiden riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti. Sovitut tukitoimet kirjataan tarvittaviin asiakas-, potilas- ja opetuksen asiakirjoihin. 

Arjen tukikeinoja, pedagogisia ratkaisuja sekä toimintaympäristön mukauttamisen menetelmiä löytyy palvelupolun 0. vaiheen materiaaleista. 

Ennen tarkempia tutkimuksiin ohjaamista on tärkeää varmistaa, että riittävät ja suunnitelmalliset tukitoimet on toteutettu lapsen tai nuoren arkiympäristöissä sekä niiden vaikutuksia on arvioitu. 

Katso myös: ADHD:n Käypä hoito –suositus Tukitoimet aloitetaan heti huolen herätessä (video)  

Lue lisää: Palvelupolku - Perheen palvelupolku  

Moniammatillinen yhteistyö tukee varhaista tukea

Moniammatillinen yhteistyö tukee varhaista tukea

Hyvinvointialueella käytetään yhteistyön tukena monialaisia ja -ammatillisia menetelmiä, kuten Yhdessä aika- ja Lapset puheeksi -toimintamalleja. Menetelmien tavoitteena on muodostaa yhteinen ymmärrys lapsen tai nuoren tilanteesta, tunnistaa lapsen, nuoren ja perheen vahvuuksia ja tuen tarpeita. Tapaamisissa suunnitellaan ja sovitaan seuranta tarkoituksenmukaisiin tukitoimiin ja muutostarpeisiin liittyen.

Yhdessä aika -tapaaminen voidaan järjestää, kun lapsen tai nuoren tilanteeseen liittyvä huoli koskettaa useita toimintaympäristöjä tai tilanteen selvittäminen edellyttää eri ammattilaisten yhteistyötä. 

Tapaamiseen osallistuvat lapsi tai nuori, huoltajat sekä tilanteen kannalta keskeiset ammattilaiset. Tavoitteena on: 

  • muodostaa yhteinen tilannekuva 

  • tunnistaa lapsen, nuoren ja perheen vahvuudet sekä tuen tarpeet 

  • sopia työnjaosta ja tarvittavista tukitoimista 

  • laatia yhteinen suunnitelma tilanteen etenemisestä. 

Ammattilainen voi ehdottaa Yhdessä aika -tapaamista ja kutsua mukaan tilanteen kannalta tarvittavat yhteistyötahot. Myös huoltaja voi pyytää Yhdessä aikaa ja esittää toiveita ja tavoitteita ammattilaisten osallistumiseksi tapaamiseen.  

Tutustu: Yhdessä aika –video https://youtu.be/1kurwNbGmsA 

Hyvinvointialueen ammattilaisten ohjeita ja tietoa ohjautumiskäytänteistä löydät IMS-ohjeista (vaatii kirjautumisen):  Ohjeet ja käsikirjat 

Lapset puheeksi -keskustelu on menetelmä, jonka avulla ammattilainen voi jäsentää lapsen tai nuoren arkea, kehitystä, hyvinvointia sekä mahdollisia tuen tarpeita yhdessä huoltajien kanssa. 

Keskustelussa tarkastellaan esimerkiksi: 

  • lapsen tai nuoren kehitystä ja hyvinvointia 

  • arjen vahvuuksia ja suojaavia tekijöitä 

  • kuormittavia tekijöitä 

  • olemassa olevia tukitoimia 

  • tarvittavia jatkotoimenpiteitä. 

Menetelmä soveltuu käytettäväksi varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, opiskeluhuollossa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa osana tuen tarpeen arviointia ja varhaista tukea. 

Tutustu: Lapset puheeksi® -menetelmä - MIELI ry 

Hyvinvointialueen ammattilaisten ohjeita ja tietoa ohjautumiskäytänteistä löydät IMS-ohjeista (vaatii kirjautumisen): Ohjeet ja käsikirjat

Hyvinvointialueen palvelut

Hyvinvointialueen palvelut

Seuraavaksi kuvataan hyvinvointialueen palveluita, joista ammattilainen voi saada tukea lapsen tai nuoren kehitykseen, toimintakykyyn tai mahdollisiin neurokehityksellisiin haasteisiin liittyvissä tilanteissa. Hyvinvointialueen eri toimijat osallistuvat tuen tarpeen arviointiin, ohjaukseen, kuntoutukseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön lapsen, nuoren ja perheen tarpeiden mukaisesti. 

Lastenneuvola seuraa alle kouluikäisen lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukee vanhemmuutta ja perheen hyvinvointia. 

Neuvolassa arvioidaan lapsen kehitystä osana määräaikaisia terveystarkastuksia ja käsitellään huoltajien sekä yhteistyötahojen esiin nostamia huolia. Erityisesti 4- ja 5-vuotistarkastuksissa kiinnitetään huomiota lapsen kehitykseen, toimintakykyyn ja mahdollisiin neurokehityksellisiin piirteisiin. 

Neuvola on keskeinen yhteistyökumppani, kun huoli liittyy esimerkiksi: 

  • puheen ja kielen kehitykseen 

  • motoriseen kehitykseen 

  • tarkkaavaisuuteen ja toiminnanohjaukseen 

  • vuorovaikutukseen 

  • aistisäätelyyn 

  • käyttäytymiseen 

  • perheen jaksamiseen ja hyvinvointiin. 

Tarvittaessa neuvola ohjaa jatkoarvioihin, kuntoutuspalveluihin tai muihin tarkoituksenmukaisiin palveluihin. 

Lue lisää: Lastenneuvolapalvelut - Pohjois-Savo 

Perheneuvola tarjoaa moniammatillista tukea lapsen kehitykseen, käyttäytymiseen, tunne-elämään, vanhemmuuteen ja perheen vuorovaikutukseen liittyvissä kysymyksissä. 

Perheneuvolan kanssa tehtävä yhteistyö on tarkoituksenmukaista erityisesti silloin, kun huoli liittyy: 

  • lapsen käyttäytymiseen 

  • tunne- tai tunnesäätelyn haasteisiin 

  • vanhemmuuden tukemiseen 

  • perheen vuorovaikutukseen 

  • lapsen kehitykseen tai hyvinvointiin. 

Perheneuvola tekee yhteistyötä muiden lapsen ja perheen kanssa työskentelevien toimijoiden kanssa ja osallistuu tarvittaessa tuen tarpeen arviointiin, ohjaukseen sekä tukitoimien suunnitteluun. 

Perheneuvola järjestää lisäksi info- ja vertaistoimintaa ilman diagnoosivaatimusta 

  • infoiltapäiviä vilkkaiden ja tarkkaamattomien alle kouluikäisten lasten vanhemmille 

  • infoiltapäiviä lapsen tunnesäätelyn tukemisesta 

  • nepsy-piirteisten lasten vanhempien vertaisryhmätoimintaa. 

Lisätietoa löytyy Pohjois-Savon hyvinvointialueen Tapahtumat –sivulta: Tapahtumat - Pohjois-Savo 

Lue lisää: Perheneuvola - Pohjois-Savo 

Kuntoutuspalvelut tarjoavat arviointia, ohjausta ja kuntoutusta silloin, kun lapsen kehityksessä, toimintakyvyssä, osallistumisessa tai oppimisessa tarvitaan tarkempaa selvittelyä tai kuntoutuksellista tukea. 

Kuntoutuspalveluihin voidaan ohjata esimerkiksi neuvolasta, kouluterveydenhuollosta tai lääkärin vastaanotolta. 

Palveluihin kuuluvat muun muassa: 

  • puheterapia 

  • toimintaterapia 

  • fysioterapia 

  • psykologiset tutkimukset. 

Kuntoutuspalvelut tukevat lapsen tai nuoren arjessa selviytymistä sekä tarjoavat konsultaatiota ja ohjausta lapsen kanssa työskenteleville ammattilaisille.  

Alle esiopetusikäisten lasten psykologiset tutkimukset toteutetaan pääsääntöisesti perheneuvolassa. 

Voit tarvittaessa konsultoida kuntoutuspalveluiden ammattilaisia konsultaatiopuhelinaikoina, kun tarvitset tukea lapsen tai nuoren tilanteen arviointiin tai sopivien tukitoimien suunnitteluun. 

Lasten ja nuorten avokuntoutuspalvelut - Pohjois-Savo 

Puheterapia: Lasten ja nuorten puheterapian palvelut - Pohjois-Savo 

Toimintaterapia: Lasten toimintaterapian palvelut - Pohjois-Savo 

Fysioterapia: Lasten ja nuorten fysioterapian palvelut - Pohjois-Savo 

Hyvinvointialueen ammattilaisten ohjeita ja tietoa ohjautumiskäytänteistä löydät IMS-ohjeista (vaatii kirjautumisen):  Ohjeet ja käsikirjat 

Kouluterveydenhuolto tukee oppilaan kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallistuu varhaiseen tukeen ja tuen tarpeen arviointiin. 

Kouluterveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö on tarpeen erityisesti silloin, kun huoli liittyy: 

  • koulunkäyntiin ja koulussa selviytymiseen 

  • tarkkaavaisuuteen tai keskittymiseen 

  • jaksamiseen 

  • mielialaan 

  • uneen, ravitsemukseen tai muihin arjen perustekijöihin 

  • kasvuun, kehitykseen tai terveyteen 

  • sosiaalisiin suhteisiin 

  • neurokehityksellisiin piirteisiin. 

Kouluterveydenhuollossa arvioidaan tuen tarvetta, annetaan varhaista ohjausta ja neuvontaa sekä seurataan sovittujen tukitoimien vaikutuksia yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa. 

Lue lisää: Kouluterveydenhuollon palvelut - Pohjois-Savo  

Ohjeistukset neuvoloiden ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille NEUKO-tietokanta - Duodecim 

 Ohjeet ja käsikirjat 

Kuraattori tukee lapsen tai nuoren koulunkäyntiä, hyvinvointia, osallisuutta ja sosiaalisia suhteita sekä tarjoaa tukea perheen erilaisissa elämäntilanteissa. 

Kuraattorin tukea voidaan hyödyntää erityisesti silloin, kun huoli liittyy: 

  • poissaoloihin 

  • kaverisuhteisiin 

  • kiusaamiseen 

  • käyttäytymiseen 

  • koulumotivaatioon 

  • perheen elämäntilanteeseen 

  • koulunkäynnin sujumiseen. 

Yksilötyön lisäksi kuraattori osallistuu yhteisölliseen opiskeluhuoltoon, oppilasryhmien tukemiseen sekä hyvinvointia edistävään työhön kouluyhteisössä. 

Lue lisää: Opiskeluhuollon kuraattori, esi- ja perusopetus - Pohjois-Savo 

Opiskeluhuollon psykologi osallistuu oppimisen, toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja koulunkäynnin haasteiden arviointiin sekä tukitoimien suunnitteluun. 

Psykologin osaamista voidaan hyödyntää erityisesti silloin, kun tarvitaan arviota: 

  • oppimisen vaikeuksista 

  • tarkkaavaisuudesta 

  • toiminnanohjauksesta 

  • tunne-elämän haasteista 

  • koulunkäyntiin liittyvistä pulmista 

  • neurokehityksellisten haasteiden vaikutuksista oppimiseen ja toimintakykyyn. 

Psykologi osallistuu tarvittaessa jatkoselvittelyjen suunnitteluun, pedagogisen ja opiskeluhuollollisen tuen arviointiin sekä moniammatilliseen yhteistyöhön lapsen tai nuoren tilanteen tukemiseksi. 

Lue lisää: Opiskeluhuollon psykologi, esi- ja perusopetus - Pohjois-Savo​ 

Opiskeluterveydenhuolto tukee lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä sekä osallistuu varhaiseen tukeen ja tuen tarpeen arviointiin. 

Opiskeluterveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö on tarpeen erityisesti silloin, kun huoli liittyy: 

  • jaksamiseen 

  • mielialaan 

  • keskittymiseen tai tarkkaavaisuuteen 

  • arjenhallintaan 

  • uneen, ravitsemukseen tai muihin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin 

  • opiskelukykyyn tai opintojen sujumiseen 

  • neurokehityksellisiin piirteisiin liittyviin kysymyksiin 

 

Opiskeluterveydenhuollossa opiskelijan tilannetta arvioidaan yhteistyössä opiskelijan ja tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Terveydenhoitaja ja lääkäri antavat ohjausta, seuraavat sovittujen tukitoimien vaikutuksia sekä ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai muihin palveluihin. 

Kaikki opiskelijat täyttävät toisen asteen opiskeluvuoden alussa digitaalisen terveyskyselyn.  Digitaalinen terveyskysely on keskeinen osa opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksia. Määräaikainen lääkärintarkastus toteutetaan tarveperusteisesti terveyskyselyn perusteella ensimmäisen tai toisen opiskeluvuoden aikana. Tarkastus toteutetaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, mikäli terveydentilan tai opiskelukyvyn arviointi on tarpeen esimerkiksi opiskelualan tai tulevan ammatin vaatimusten vuoksi. 

Lue lisää: Opiskeluterveydenhuollon palvelut - Pohjois-Savo 

Opiskeluhuollon kuraattori tukee opiskelijoiden hyvinvointia, opiskelukykyä, osallisuutta ja opintojen etenemistä sekä osallistuu varhaisen tuen toteuttamiseen. 

Kuraattorin tukea voidaan hyödyntää erityisesti silloin, kun huoli liittyy: 

  • opiskelumotivaatioon tai opintojen etenemiseen 

  • poissaoloihin 

  • kaveri- ja ihmissuhteisiin 

  • kiusaamiseen 

  • yksinäisyyteen 

  • perheen tai muun elämäntilanteen kuormitustekijöihin 

  • jaksamiseen tai arjenhallintaan. 

Kuraattori tarjoaa ohjausta, neuvontaa ja keskustelutukea sekä osallistuu tarvittaessa opiskelijan tilanteen moniammatilliseen arviointiin. Tuki on pääsääntöisesti lyhytkestoista ja painottuu varhaiseen tukeen, opiskelukyvyn vahvistamiseen sekä tarvittavien tukimuotojen kartoittamiseen. 

Yksilötyön lisäksi kuraattori osallistuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin, osallisuuden ja turvallisuuden edistämiseen. 

Lue lisää: Opiskeluhuollon kuraattori, toinen aste - Pohjois-Savo 

Opiskeluhuollon psykologi osallistuu opiskelijoiden hyvinvoinnin, opiskelukyvyn ja toimintakyvyn arviointiin sekä tukitoimien suunnitteluun. 

Psykologin osaamista voidaan hyödyntää erityisesti silloin, kun huoli liittyy: 

  • keskittymiseen tai tarkkaavaisuuteen 

  • oppimiseen liittyviin vaikeuksiin 

  • opiskeluun liittyvään kuormitukseen 

  • mielialaan tai jaksamiseen 

  • stressiin, ahdistuneisuuteen tai muihin tunne-elämän haasteisiin 

  • opintoihin kiinnittymiseen 

  • opiskelukykyyn 

  • toiminnanohjaukseen tai neurokehityksellisiin haasteisiin. 

 

Psykologi tarjoaa keskustelutukea, arvioi opiskelijan tilannetta ja auttaa tunnistamaan opiskelukykyyn, hyvinvointiin ja arjen sujumiseen liittyviä tukitarpeita. Tarvittaessa psykologi osallistuu jatkoselvittelyjen suunnitteluun sekä tekee yhteistyötä opiskelijan, oppilaitoksen henkilöstön ja muiden ammattilaisten kanssa. 

Psykologin tarjoama tuki on pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää ja lyhytkestoista. Tavoitteena on tunnistaa tuen tarpeet varhain ja vahvistaa opiskelijan opintojen etenemistä, hyvinvointia ja toimintakykyä. 

 Monimuotoisissa ja pitkäkestoisemmissa haasteissa (kuten tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus, sosiaalinen vuorovaikutus) opiskelija voi ohjautua psykologin arvioon. 

Lue lisää: Opiskeluhuollon psykologi, toinen aste - Pohjois-Savo 

Lapsiperheiden sosiaalityö tukee lapsia, nuoria ja perheitä tilanteissa, joissa arjen kuormitustekijät, perheen elämäntilanne tai vanhemmuuden haasteet vaikuttavat lapsen tai nuoren hyvinvointiin, kehitykseen tai toimintakykyyn. 

Lapsiperheiden sosiaalityön kanssa tehtävä yhteistyö on tarkoituksenmukaista erityisesti silloin, kun tuen tarve liittyy: 

  • arjen hallintaan ja perheen voimavaroihin 

  • vanhemmuuden tukemiseen 

  • kasvatukseen liittyviin kysymyksiin 

  • perheen vuorovaikutuksen vahvistamiseen 

  • kuormittaviin elämäntilanteisiin 

  • lapsen tai nuoren hyvinvoinnin tukemiseen arjessa. 

Lapsiperheiden sosiaalityössä arvioidaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa tuen tarpeita sekä suunnitellaan tarkoituksenmukaiset palvelut ja tukitoimet. Tavoitteena on vahvistaa perheen omia voimavaroja ja ehkäistä ongelmien vaikeutumista. 

Perheelle voidaan järjestää esimerkiksi perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua, tukiperhetoimintaa, tukihenkilötoimintaa tai muuta perheen tarpeisiin soveltuvaa sosiaalihuollon tukea. 

Lapsiperheiden sosiaalityö toimii tarvittaessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen, koulun, opiskeluhuollon, terveydenhuollon sekä muiden lapsen ja perheen palveluiden kanssa. 

 

Ammattilaisen tehtävä tässä vaiheessa on 

  • tunnistaa perheen arkeen, vanhemmuuteen ja toimintakykyyn liittyvät tuen tarpeet. 

  • hyödyntää sosiaalihuollon palveluita osana varhaista tukea. 

  • tehdä yhteistyötä lapsiperheiden sosiaalityön kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren hyvinvointi edellyttää laajempaa perheen tukemista. 

  • osallistua yhteiseen palvelutarpeen arviointiin ja tukitoimien suunnitteluun tarvittaessa. 

Ammattilaisten konsultaatiota saa perhekeskuksen neuvonnan ja ohjauksen puhelimesta: 017 273 4300. 

Lue lisää: Lapsiperheiden sosiaalityö ja tuki perheiden arkeen - Pohjois-Savo 

Kunnalliset palvelut

Kunnalliset palvelut

Kunnallisilla palveluilla tarkoitetaan tässä palvelupolussa kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettuja ja suunnattuja peruspalveluita, kuten varhaiskasvatus, esiopetus, nuorisotyö. 

Kunnalliset palvelut toteuttavat tukea lapsen ja nuoren omissa arkiympäristöissä yhteistyössä huoltajien sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Lisätietoa kuntakohtaisista palveluista löytyy kuntien omilta verkkosivuilta. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen tukimuodoista löytyy lisätietoa myös Opetushallituksen materiaaleista. 

Eri toimijoiden tarjoamista neurokirjon lapsille ja nuorille suunnatuista palveluista löydät lisätietoa kuntien omilta sivuilta. 

Varhaiskasvatus on keskeinen toimintaympäristö lapsen kehityksen, oppimisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisessa. Tuen tavoitteena on vahvistaa lapsen osallisuutta sekä mahdollistaa osallistuminen ryhmän toimintaan lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. 

Varhaiskasvatuksessa voidaan tukea esimerkiksi: 

  • vuorovaikutus- ja kaveritaitoja 

  • tunne- ja itsesäätelytaitoja 

  • toiminnanohjausta ja tarkkaavaisuutta 

  • keskittymistä 

  • kielellistä kehitystä ja kommunikaatiota 

  • oppimisen valmiuksia 

  • osallistumista arjen toimintoihin ja ryhmätilanteisiin. 

Varhaiskasvatuksessa lapsella on oikeus saada tarvitsemansa tuki välittömästi tuen tarpeen ilmetessä. Tuen toteuttaminen ei edellytä diagnoosia. Lapsen tuen tarpeita arvioidaan ja tukitoimia suunnitellaan yhteistyössä huoltajien, varhaiskasvatuksen henkilöstön, varhaiskasvatuksen erityisopettajan sekä tarvittaessa muiden lapsen kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa. 

Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa 

Tukea voidaan toteuttaa yksilöllisesti lapsen tarpeiden mukaan esimerkiksi: 

  • varhaiskasvatuksen erityisopettajan antaman ohjauksen ja tuen avulla 

  • pienryhmätoiminnassa esimerkiksi tunne- ja kaveritaitojen, toiminnanohjauksen tai kielellisten taitojen vahvistamiseksi 

  • muokkaamalla toimintaympäristöä, rakenteita ja pedagogisia käytäntöjä 

  • hyödyntämällä puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä (esim. kuvat ja tukiviittomat) 

  • toteuttamalla moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi puhe-, toiminta- ja fysioterapeuttien, psykologien sekä sosiaalihuollon toimijoiden kanssa. 

 

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu tarvittaessa lapsen tuen suunnitteluun, henkilöstön ohjaukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön esimerkiksi Yhdessä aika ja varhaiskasvatuskeskusteluissa. 

Neuvola ja varhaiskasvatus tekevät yhteistyötä lapsen kasvun, kehityksen ja mahdollisten tuen tarpeiden arvioinnissa sekä tukitoimien suunnittelussa. 

Esimerkki kuntakohtaisista tukipalveluista 

Joissakin kunnissa on käytössä paikallisia varhaisen tuen palveluita. Esimerkiksi Siilinjärvellä varhaiskasvatuksen perheohjaus voi tarjota tukea tilanteissa, joissa tarvitaan ohjausta lapsen erityisiin tuen tarpeisiin, nepsy-piirteisiin liittyviin kysymyksiin, puhetta tukeviin kommunikaatiomenetelmiin, kasvatuksellisiin tilanteisiin tai arjen toistuviin haastaviin tilanteisiin. Perheohjaus voi sisältää kotikäyntejä, tapaamisia varhaiskasvatuksessa sekä yhteistyötä muiden lapsen ja perheen kanssa toimivien palveluiden kanssa. 

Lisätietoa palvelusta löytyy Siilinjärven kunnan verkkosivuilta. Neuvontaa ja tukea lapsiperheille - Siilinjärven kunnan verkkosivut 

Lue lisää:  

Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa | Opetushallitus 

Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuki (Opetushallitus) 

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/esiopetus/oppimisen-ja-esiopetukseen-osallistumisen-tuki 

Perusopetus on keskeinen lapsen ja nuoren oppimisen, hyvinvoinnin ja koulunkäynnin tukija. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemansa tuki heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen järjestäminen ei edellytä diagnoosia. 

Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää erityisesti silloin, kun huoli liittyy: 

  • oppimiseen ja opiskelutaitoihin 

  • tarkkaavaisuuteen, keskittymiseen tai toiminnanohjaukseen 

  • koulunkäyntiin kiinnittymiseen 

  • käyttäytymiseen 

  • tunne- ja vuorovaikutustaitoihin 

  • osallisuuteen ja kaverisuhteisiin 

  • koulupäivän sujumiseen tai toimintaympäristön vaatimuksiin. 

Perusopetuksessa tukea toteutetaan ensisijaisesti osana oppilaan koulupäivää. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan oppimista, koulunkäyntiä, hyvinvointia ja osallisuutta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Yhteistyö opiskeluhuollon kanssa 

Perusopetuksen opiskeluhuollon palveluita ovat: 

  • kouluterveydenhuolto 

  • kuraattoripalvelut 

  • psykologipalvelut. 

Opiskeluhuollon palvelut tukevat oppilaan hyvinvointia, koulunkäyntiä ja toimintakykyä sekä osallistuvat tarvittaessa tuen tarpeen arviointiin ja moniammatilliseen yhteistyöhön. 

Ammattilaisen tehtävä 

  1. Tunnista oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet koulun arjessa. 

  1. Käynnistä tarvittavat pedagogiset ja hyvinvointia tukevat toimenpiteet viivytyksettä. 

  1. Tee yhteistyötä huoltajien, opiskeluhuollon ja muiden toimijoiden kanssa. 

  1. Seuraa tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta. 

  1. Arvioi tarvittaessa lisätuen, kuntoutuksen tai muiden palveluiden tarvetta. 

Oppilaan tarvitsema tuki järjestetään ensisijaisesti koulun arjessa, mahdollisimman varhain ja oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. 

Lue lisää: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki | Opetushallitus 

Tavoitteena on tukea esi- ja perusopetuksessa olevan lapsen oppimista, koulunkäyntiä, toimintakykyä ja hyvinvointia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tukitoimet suunnitellaan yhteistyössä lapsen, huoltajien ja tarvittavien yhteistyötahojen kanssa, ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. 

Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen 

Tukea voidaan toteuttaa ryhmäkohtaisina tai oppilaskohtaisina tukitoimina oppilaan tarpeiden mukaisesti. 

Tukimuotoja voivat olla esimerkiksi: 

  • tukiopetus 

  • oppimisen apuvälineet 

  • erityisopettajan antama opetus 

  • pienryhmäopetus 

  • ohjaava henkilöstö- ja avustajapalvelut 

  • tulkitsemis- ja kommunikaatiota tukevat palvelut 

  • muut yksilöllisesti suunnitellut tukijärjestelyt. 

Esiopetuksessa ja koulussa oppimista ja osallistumista voidaan tukea esimerkiksi: 

  • opetuksen eriyttämisellä 

  • selkeillä rakenteilla ja ennakoitavilla toimintatavoilla 

  • opetuksen rytmittämisellä ja riittävillä toistoilla 

  • oppimisen apuvälineillä 

  • muokkaamalla oppimisympäristöä ja työskentelytapoja 

  • vahvistamalla toiminnanohjauksen ja opiskelutaitojen tukea 

  • hyödyntämällä joustavia opetusjärjestelyjä 

  • tukemalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja 

  • vahvistamalla kouluun kiinnittymistä ja osallisuutta 

  • toteuttamalla yhteistyötä huoltajien sekä muiden ammattilaisten kanssa. 

  • lapsen tai nuoren vahvuuksien hyödyntämisellä 

  • ohjaavan henkilöstön tai avustajan tuella. 

Moniammatillinen yhteistyö 

Tarvittaessa oppilaan tilannetta arvioidaan yhdessä huoltajien, opetushenkilöstön, opiskeluhuollon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tuen suunnittelussa voidaan hyödyntää yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, verkostotyötä sekä muita moniammatillisia yhteistyömuotoja. 

Kouluilla on myös mahdollisuus hyödyntää konsultatiivista sairaalaopetuksen tukea tilanteissa, joissa tarvitaan asiantuntija-arviota opetuksen järjestämisen tueksi. 

Siirtymävaiheet 

Tukitoimien jatkuvuuden turvaaminen on erityisen tärkeää lapsen tai nuoren siirtyessä: 

  • varhaiskasvatuksesta esiopetukseen 

  • esiopetuksesta perusopetukseen 

  • alakoulusta yläkouluun 

  • perusopetuksesta toiselle asteelle. 

Siirtymävaiheissa huolehditaan tarvittavasta tiedonsiirrosta lainsäädännön mukaisesti, jotta lapsen tai nuoren tuki voi jatkua mahdollisimman sujuvasti. Tarvittaessa nuoren opintopolkua suunnitellaan yhteistyössä huoltajien, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. 

Joissakin tilanteissa oppilaalla voi olla oikeus myös varhennettuun oppivelvollisuuteen tai hakea toiselle asteelle harkinnanvaraisen valinnan kautta. 

Mahdollisia jatko-opintopolkuja toiselle asteelle siirryttäessä voivat lukion ja ammatillisen oppilaitoksen vaihtoehtoa olla esimerkiksi: 

  • tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) 

  • työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) 

  • Erityisammattioppilaitokset (kuten Luovi ja Spesia) 

  • harkinnanvarainen valinta toiselle asteelle. 

 

Lue lisää: 

  • Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (Opetushallitus) www.oph.fi 

  • Harkinnanvarainen valinta (Opintopolku) 

Hakeminen harkinnanvaraisessa valinnassa - Opintopolku  

Kuopion kaupungin TUVA - Kuopio 

Telma I Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus - Savon ammattiopisto 

Etusivu - Ammattiopisto Luovi 

Etusivu - Ammattiopisto Spesia 

Ammattilaisen tehtävänä on 

  • varmistaa, että tarvittavat tukitoimet käynnistyvät viivytyksettä 

  • hyödyntää ensisijaisesti esiopetuksen ja koulun omia tukimuotoja 

  • tehdä yhteistyötä huoltajien, opiskeluhuollon ja muiden toimijoiden kanssa 

  • seurata sovittujen tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta  

  • huolehtia tukitoimien jatkuvuudesta erityisesti nivelvaiheissa. 

Toisen asteen oppilaitoksilla on keskeinen rooli opiskelijan oppimisen, opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa. Opiskelijalla on oikeus saada tarvitsemansa tuki heti tuen tarpeen ilmetessä. 

Oppilaitoksen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää erityisesti silloin, kun huoli liittyy: 

  • oppimiseen ja opiskelutaitoihin 

  • keskittymiseen, tarkkaavaisuuteen tai toiminnanohjaukseen 

  • opintojen etenemiseen 

  • opiskelumotivaatioon 

  • jaksamiseen ja hyvinvointiin 

  • opiskelukykyyn 

  • tulevaisuuden suunnitteluun ja jatko-opintoihin. 

Oppimisen ja opiskelukyvyn tukeminen 

Tukea toteutetaan ensisijaisesti osana opiskelijan arkea ja opintoja. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan opiskelukykyä, osallisuutta ja mahdollisuuksia suorittaa opintojaan omien vahvuuksiensa ja tarpeidensa mukaisesti. 

Tukitoimia voivat olla esimerkiksi: 

  • pedagogiset ja yksilölliset opetusjärjestelyt 

  • oppimisen ja opiskelutaitojen ohjaus 

  • erityisopettajan tuki 

  • opintojen suunnittelun tukeminen 

  • joustavat opiskelujärjestelyt 

  • hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevat toimenpiteet. 

Oppilaitoksen toimijat opiskelijan tukena 

Ryhmänohjaajat, opettajat, opinto-ohjaajat ja erityisopettajat ovat keskeisiä toimijoita opiskelijan tuen tarpeiden tunnistamisessa, tukitoimien suunnittelussa ja niiden seurannassa. 

  • Opettajat ja ryhmänohjaajat seuraavat opintojen etenemistä, opiskelukykyä ja hyvinvointia sekä ohjaavat opiskelijaa tarvittavan tuen piiriin. 

  • Opinto-ohjaaja tukee opintojen suunnittelussa, siirtymävaiheissa, jatko-opintoihin hakeutumisessa ja urasuunnittelussa. 

  • Erityisopettaja tukee opiskelijaa oppimiseen liittyvissä haasteissa sekä osallistuu yksilöllisten tukijärjestelyjen suunnitteluun ja toteuttamiseen. 

Yhteistyö opiskeluhuollon kanssa 

Toisen asteen opiskeluhuollon palveluita ovat: 

  • opiskeluterveydenhuolto 

  • kuraattoripalvelut 

  • psykologipalvelut. 

Opiskeluhuollon palvelut tukevat opiskelijan hyvinvointia, opiskelukykyä ja opintojen etenemistä sekä osallistuvat tarvittaessa moniammatilliseen yhteistyöhön. 

Opiskelijan tarvitsema tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaitoksen arjessa, mahdollisimman varhain ja opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. 

Lue lisää: 

Opiskeluterveydenhuollon palvelut – Pohjois-Savo 

Opiskeluhuollon kuraattori, toinen aste - Pohjois-Savo 

Opiskeluhuollon psykologi, toinen aste - Pohjois-Savo 

 

Lisätietoa oppimisen tuesta 

Lue lisää: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki | Opetushallitus 

Kuntoutussäätiö tarjoaa maksutonta apua oppimisen ja mielen hyvinvoinnin haasteisiin aikuisille ja nuorille (16 v.+). Myös oppimisen tuen ryhmiä ja matalan kynnyksen palveluja: https://www.kuntoutussaatio.fi/henkiloasiakkaat/oppimisen-tuki 

Kuntoutussäätiö

Kuntien kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalvelut tukevat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä arjen taitojen vahvistumista. 

Palvelut voivat tarjota lapselle tai nuorelle mahdollisuuksia: 

  • harrastamiseen ja mielekkääseen vapaa-aikaan 

  • sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen 

  • osallisuuden kokemuksiin 

  • arjen taitojen harjoitteluun 

  • omien vahvuuksien löytämiseen ja hyödyntämiseen. 

Ammattilainen voi hyödyntää kuntien kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita osana lapsen tai nuoren kokonaisvaltaista tukemista sekä ohjata perheitä niiden piiriin tarpeen mukaan. 

Lisätietoa: Kuntakohtaisia palveluja ja harrastusmahdollisuuksia on koottu palvelupolun 0-portaan sisältöihin: 0. Tietoa arjen tueksi ja kaikille avoimet palvelut (Ammattilaisille) - Pohjois-Savo

Digitaaliset palvelut tarjoavat lapsille, nuorille, perheille ja ammattilaisille tietoa, omahoidon välineitä sekä käytännön keinoja arjen ja hyvinvoinnin tueksi. 

Verkosta löytyy esimerkiksi: 

  • luotettavaa tietoa neurokehityksellisistä haasteista 

  • omahoito-ohjelmia 

  • vanhemmuuden tukimateriaaleja 

  • arjenhallinnan työkaluja 

  • materiaaleja vuorovaikutuksen, kommunikoinnin ja tunnetaitojen tukemiseen. 

Digitaalisia palveluja voidaan hyödyntää itsenäisesti tai osana ammattilaisen antamaa ohjausta ja tukea. 

Lisätietoa: Verkossa saatavilla olevia materiaaleja, palveluja ja omahoidon työkaluja on koottu palvelupolun 0-portaan sisältöihin: 0. Tietoa arjen tueksi ja kaikille avoimet palvelut (Ammattilaisille) - Pohjois-Savo

EU:n vammaiskortti on vapaaehtoinen palvelu, joka voi helpottaa henkilön tuen tarpeen osoittamista erilaisissa palveluissa ja tilanteissa. 

Ammattilaisen on hyvä tunnistaa vammaiskortti yhtenä mahdollisena tukimuotona silloin, kun lapsella tai nuorella on pitkäaikainen toimintarajoite tai erityinen tuen tarve. 

 

Vammaiskortin avulla voidaan esimerkiksi: 

  • osoittaa avustajan tai tukihenkilön tarve 

  • helpottaa asiointia palveluissa ja tapahtumissa 

  • hyödyntää korttiin liittyviä etuja liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa 

  • tukea osallistumista harrastuksiin ja yhteiskunnalliseen toimintaan. 

Korttia voi hakea henkilö, jolla on esimerkiksi: 

  • oikeus Kelan vammaistukeen tai 

  • muu virallinen päätös, joka osoittaa tuen tarpeen, esimerkiksi koulussa/ opinnoissa. 

Ammattilainen voi tarvittaessa ohjata perheen tutustumaan vammaiskortin hakemisen edellytyksiin ja käyttömahdollisuuksiin. 

Lisätietoja kortin käyttömahdollisuuksista, hakemisen edellytyksistä ja hakemisesta löydät Vammaiskortin verkkosivuilta. 

Lue lisää: Vammaiskortti

Kelan etuudet, kuntoutus- ja tukimuodot

Kelan etuudet, kuntoutus- ja tukimuodot

Kelan palvelut voivat täydentää lapsen tai nuoren hoito-, kuntoutus- ja tukikokonaisuutta silloin, kun neurokehityksellinen häiriö tai muu pitkäaikainen toimintakyvyn haaste vaikuttaa arjessa selviytymiseen, osallistumiseen, opiskeluun tai kehitykseen pitkäaikaisesti. 

Ammattilaisen on hyvä arvioida Kelan kuntoutuksen ja etuuksien mahdollisuutta osana kokonaiskuntoutusta. Kelan kautta perhe voi hyötyä ensitietovaiheen jälkeen sopeutumisvalmennuskurssin tuesta arjen tukikeinojen löytymiseksi neurokehityksellisten haasteiden kanssa elämiseen sekä vertaisperheiden tuesta. Kelan kuntoutukset voivat olla lapselle, nuorelle tai perheelle tarkoituksenmukainen tukimuoto myös silloin, kun tuen tarve on pitkäkestoinen tai toimintakykyyn liittyvät haasteet edellyttävät säännöllistä kuntoutusta. 

Kela järjestää esimerkiksi: 

  • sopeutumisvalmennuskursseja 

  • terapiapalveluja 

  • kuntoutuspalveluja 

  • ammatillista kuntoutusta 

  • taloudellisia etuuksia ja tukia lapsen sairauteen, lisääntyneen tuentarpeen tai kuntoutukseen osallistumisen tukemiseksi 

Kuntoutuksen tarve arvioidaan terveydenhuollossa ja kirjataan kuntoutussuunnitelmaan. Useimpiin Kelan kuntoutuspalveluihin tarvitaan lääkärinlausunto sekä asiakkaan tai huoltajan tai nuoren täyttämä Kelan hakemus.  

Kelan palveluiden tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren toimintakykyä, osallistumista ja kehitystä sekä vahvistaa perheen arjessa selviytymistä. 

Kaikki Kelan kuntoutuspalvelut eivät edellytä neurokehityksellisen häiriön diagnoosia. Osa palveluista perustuu toimintakyvyn, opiskelukyvyn tai työkyvyn arvioituun tuen tarpeeseen. Ammatillisen kuntoutuksen tarvetta voidaan arvioida erityisesti nuoruudessa ja siirtymävaiheissa, kun suunnitellaan jatko-opintoja, ammatillista suuntautumista tai työelämään siirtymistä. Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluiden tavoitteena on tukea nuoren opiskeluvalmiuksia, työelämään kiinnittymistä, työkykyä ja tulevaisuuden suunnittelua silloin, kun toimintakyvyn haasteet vaikeuttavat opintoja, ammatinvalintaa tai työelämään siirtymistä. 

Ammatillinen kuntoutusselvitys (AKSE) 

Ammatillinen kuntoutusselvitys on tarkoitettu henkilöille, joiden opiskeluun, työelämään tai toimintakykyyn liittyy haasteita ja jotka tarvitsevat tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Ammatillinen kuntoutusselvitys voi olla hyödyllinen erityisesti nuorille siirtymävaiheissa, kuten toisen asteen opintojen aikana, niiden päättyessä tai keskeytyessä. 

AKSE-selvityksessä arvioidaan esimerkiksi: 

  • toimintakykyä 

  • opiskeluedellytyksiä 

  • työelämävalmiuksia 

  • vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita 

  • kuntoutuksen, opiskelun tai työelämän jatkopolkuja ja vaihtoehtoja. 

Kuntoutuksen perusteena ei aina ole diagnoosi, vaan toimintakykyyn, opiskeluun tai työelämään liittyvä tuen tarve. 

Koulutuskokeilu 

Koulutuskokeilun avulla voidaan arvioida opiskelualan soveltuvuutta, opiskeluedellytyksiä sekä opintojen aikana tarvittavia tukimuotoja. 

Koulutuskokeilusta voi olla hyötyä esimerkiksi silloin, kun: 

  • nuoren ammatilliset kiinnostuksen kohteet ovat vielä epäselviä 

  • opintojen suunnittelu on vaikeaa 

  • tarvitaan tietoa opiskelukykyyn vaikuttavista tekijöistä 

  • halutaan arvioida opiskelussa tarvittavia tukijärjestelyjä. 

Työkokeilu 

Työkokeilu tarjoaa mahdollisuuden arvioida työelämävalmiuksia käytännön työympäristössä. 

Työkokeilun tavoitteena voi olla: 

  • työkyvyn arviointi 

  • soveltuvien työtehtävien tunnistaminen 

  • omien vahvuuksien löytäminen 

  • työelämätaitojen vahvistaminen 

  • jatkopolkujen suunnittelu. 

Työhönvalmennus 

Työhönvalmennuksen tavoitteena on tukea nuorta työn löytämisessä, työelämään siirtymisessä sekä työssä pysymisessä. 

Valmennuksessa voidaan harjoitella esimerkiksi: 

  • työnhakutaitoja 

  • työelämävalmiuksia 

  • työssä tarvittavia vuorovaikutus- ja organisointitaitoja 

  • arjenhallinnan taitoja 

  • työelämässä pärjäämistä tukevia käytännön keinoja. 

Ammattilaisen toiminta tässä vaiheessa 

  • tunnistaa nuoret, joilla on riski opintojen keskeytymiseen tai työelämään siirtymisen haasteisiin 

  • tukea nuorta jatkopolkujen, ammatinvalinnan ja työelämäpolun suunnittelussa yhteistyössä oppilaitoksen, terveydenhuollon ja Kelan kanssa. 

  • huolehtia, että toimintakykyä koskevat tiedot ovat riittävät kuntoutuksen arviointia varten. 

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa nuoren mahdollisuuksia löytää omiin vahvuuksiin, toimintakykyyn ja kiinnostuksen kohteisiin sopiva opiskelu- tai työelämäpolku. 

 

Lisätietoa: 

Lue lisää diagnoosiperustaisista kuntoutuksista sekä muista Kelan etuisuus- ja kuntoutusmuodoista palvelupolun 3. vaiheesta: