Entä jos epäonnistumme, Naiset ja synnytys

Entä jos epäonnistumme?


Lapsettomuushoidot ovat henkisesti raskaita hoitoja. Hoitoihin ladataan paljon odotuksia ja voimavaroja. Ymmärrettävästi pettymys on suuri, jos hoito epäonnistuu. Valtaosa selviää läheisten, vertaistuen ja henkilökunnan tuen turvin, mutta osa tarvitsee ammattiapua.

Hoitojen herättämistä tunteista on hyvä puhua henkilökunnan kanssa jo hoitojen aikana. Mikäli henkilökunnalta saatu apu ei ole riittävää, teemme tarvittaessa lähetteen yleissairaalapsykiatrialle. Tällä hetkellä teemme yhteistyötä Kuopion kriisikeskuksen  kanssa.

Kriisikeskuksen henkilökunta on saanut koulutusta lapsettomien kohtaamisesta ja lapsettomuussurusta. Keskukseen voi ottaa yhteyttä kuka tahansa keskusteluapua tarvitseva. RAY:n rahoittamana kriisikeskus tarjoaa 1–5 maksutonta keskustelukäyntiä joko yksin tai yhdessä puolison kanssa. Tarvittaessa tämän jälkeen käyntejä voi jatkaa omakustanteisesti.

Hoitojen lopetus

Kun hoidot lopetetaan tuloksettomina, alkaa sopeutuminen uuteen elämänvaiheeseen. Pikkuhiljaa lapsettomuussuru alkaa helpottaa, vaikkakaan se ei välttämättä koskaan täysin häviä. Moni pari pitää kuitenkin tärkeänä, että he ovat yrittäneet hoitoja, vaikka ne eivät olekaan tuottaneet toivottua tulosta. Lapseton elämä aletaan nähdä lapsivapaana elämänä. Tukea lapsettomuussuruun voi saada esimerkiksi lapsettomien tukiyhdistyksestä Simpukasta . Yhdistykseen voi ottaa yhteyttä missä vaiheessa tahansa, jo ennen hedelmöityshoitoja.

Muita vaihtoehtoja vanhemmiksi

Biologisen lapsen vaihtoehtona on adoptio tai sijaisvanhemmuus. Adoptiossa lapsi otetaan osaksi perhettä pysyvästi, eikä sitä voi perua. Adoptiossa haetaan lapselle vanhempia, ei vanhemmille lasta. Ennen varsinaista adoptiolupaa adoptiota hakeva pari osallistuu adoptioneuvontaan, joka kestää 1–2 vuotta.

Kun adoptiolupa on saatu, alkaa lapsen odotus. Se kestää kohdemaasta ja kriteereistä riippuen 2–5 vuotta. Useiden maiden kriteerien mukaisesti vanhemman ja lapsen ikäero ei saa olla yli 40–45 vuotta.

Sijaisvanhemmat tarjoavat lapselle kodin pidempi- tai lyhytaikaisesti, kun lapsen omassa kodissa lapsen hyvinvointi on vaarantunut. Sijaisvanhemmat käyvät koulutuksen ennen sijaisvanhemmiksi ryhtymistä.

Tukiperhetoiminnassa lapselle tarjotaan turvallisia viikonloppuja noin kerran kuukaudessa. Näin lapsen omat vanhemmat saavat kaivattua lepoaikaa.

Lisätietoa, entä jos epäonnistumme, naiset ja synnytys

Lisätietoa vaihtoehtoisista vanhemmuuden muodoista


Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelut

Muut palveluntarjoajat