Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 15.1.2024 Uutinen

    Toisen vaiheen yhteistoimintaneuvotteluissa tarkastellaan johtamis- ja asiantuntijarakennetta hyvinvointialueella 

    Aluehallitus on päättänyt kokouksessaan 15.1.2024 käynnistää Pohjois-Savon hyvinvointialueella lakisääteisen yhteistoimintamenettelyn johtamis- ja asiantuntijarakenteen tarkastelemiseksi. Aluehallitus antaa yhteistoimintamenettelystä neuvottelukutsun henkilöstöjärjestöille 16.1.2024 ja neuvottelut käydään lakisääteisenä kuuden viikon aikana ajalla 25.1.-7.3.2024. 

    Määräaikainen rekrytointikielto arvioinnin johdosta 

    Ensimmäisen vaiheen yhteistoimintamenettelyssä viime vuoden marras- ja joulukuussa päätettiin, että hyvinvointialueen johtamis- ja asiantuntijarakennetta tarkastellaan ja muutokset johtajien, päälliköiden ja esihenkilöiden tehtävänkuviin neuvotellaan alkuvuonna 2024. Yhteistoimintaneuvotteluiden taustalla on Pohjois-Savon hyvinvointialueen velvoitteet talouden tasapainottamiseksi.  

    Arvioinnin johdosta hyvinvointialueella on voimassa määräaikainen rekrytointikielto ajalle 22.12.2023 – 28.2.2024 nimikkeisiin johtaja, päällikkö, esihenkilö, esimies tai vastaava esihenkilönimike sekä asiantuntijanimike. Rekrytointikielto ei sisällä ammattinimikkeitä kuten sosiaalityöntekijä tai psykologi tai muita asiakas- tai potilastyötä tekeviä asiantuntijanimikkeitä. 

    Tarkastelun alla johtamisrakenne, esihenkilöt joilla on vähän alaisia ja päällekkäisyydet asiantuntijatehtävissä 

    Hyvinvointialueelle on vahvistettu hallintosäännön mukainen yksijohtajajärjestelmä ja hyvinvointialuejohtajan jälkeen viisi johtamisen tasoa. Yksijohtajajärjestelmä tarkoittaa, että kunkin organisaatiotason johtajalla ja esihenkilöllä on toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisvastuu, ellei tällä hallintosäännöllä jotakin asiaa ole vastuutettu toiselle viranomaiselle ja lukuun ottamatta johtavia asiantuntijaviranhaltijoita.

    Johtajanimikkeet tai muut rakenteet, jotka poikkeavat hallintosäännössä sovitusta johtajajärjestelmästä otetaan arvioitavaksi. Arvioinnin kohteena ovat erityisesti esihenkilöt, joilla on vähemmän kuin 10 tai ei lainkaan alaisia. 

    Esihenkilöasemassa olevilla tässä tarkoitetaan esihenkilö-, esimies-, päällikkö- ja johtaja -nimikkeillä olevia sekä myös vastaavia muita nimikkeitä, joilla on esihenkilöasema.  

    Johtamis- ja asiantuntijarakenteen yhteydessä arvioidaan mahdollisia päällekkäisyyksiä asiantuntijatehtävissä erityisesti strategia- ja konsernipalveluissa sekä pelastus- ja turvallisuustoimialalla.  

    Strategia- ja konsernipalveluiden toiminnan ja organisaatiorakenteen tarkastelu ja siihen liittyvät muutosesitykset tehdään 30.1.2024 mennessä ja palvelutuotannon esihenkilörakenteen osalta muutosten suunnittelu tehdään 28.2.24 mennessä. 

    Muutosten myötä siirtäminen esihenkilötyöstä toisiin työtehtäviin on mahdollista 

    Nyt tehtävän arvioinnin myötä esihenkilötyöstä toisiin työtehtäviin siirtäminen ja osaamisen hyödyntäminen aiempaa laajemmin on mahdollista. Johtamisrakennetta ja toimintoja uudelleen organisoitaessa voivat johdon, päälliköiden, keskijohdon, esihenkilöiden tai asiantuntijoiden työtehtävät tai työyksikön sijoituspaikka muuttua. 

    Aluehallituksen kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen. 

    Katso myös: Yhteistoimintamenettely Pohjois-Savon hyvinvointialueella - Usein kysytyt kysymykset

  2. 15.1.2024 Uutinen

    Yhteisen alueellisen potilastietojärjestelmän kilpailutus käynnistyi

    Istekki on julkaissut tarjouspyynnön yhteisen alueellisen potilastietojärjestelmän hankkimiseksi Pohjois-Savon ja Pirkanmaan hyvinvointialueille. Tarjousten viimeinen jättöaika on maanantai 12.2.2024 kello 12.00.

    Istekki arvioi kokonaishankinnan suuruudeksi ilman veroja 60 miljoonaa euroa. Hankintahintaan sisältyy järjestelmän käyttöönotot molemmilla hyvinvointialueilla integraatioineen sekä 48 kuukauden ajalle lasketut käyttöoikeudet, järjestelmän edellyttämät sovellustoimittajan tukipalvelut sekä ylläpito- ja jatkokehityspalvelut.

    Kun potilastietojärjestelmän toimittaja on valittu, järjestelmän ostaa Istekki ja hyvinvointialueet ostavat Istekiltä järjestelmän käytön palveluna.

    Ryhmä tulevia käyttäjiä arvioi järjestelmiä 

    Kun saapuneita tarjouksia aletaan vertailla, tietojärjestelmille tehdään käytettävyysarviointi. Käytettävyysarviointiin osallistuu molempien hyvinvointialueiden työntekijöitä eri ammattiryhmistä. 

    Istekki on valmistellut potilastietojärjestelmän kilpailutusta noin vuoden yhdessä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.

     Uusi järjestelmä olisi ammattilaisten käytössä arvolta vuoden 2026 alkupuolella.

  3. 12.1.2024 Uutinen

    Kehittämistyö kohti Pohjois-Savon hyvinvointialueen geriatrista poliklinikkaa alkaa!

    Ikäkeskuksen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan kuuluvassa projektissa tavoitteena on luoda malli geriatriselle poliklinikkatoiminnalle Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Visiomme on, että geriatrinen poliklinikka tulee tarjoamaan nopeasti ja viiveettömästi geriatrisia arvioita ikääntyneelle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt tai vaarassa heikentyä.

    Kyseessä on ennaltaehkäisevä toimintamalli, jossa geriatrisia arvioita toteutetaan konsultaation avulla sekä vastaanotoilla ja asiakkaiden kotona. Toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2025 alusta.

    Kohderyhmänä ovat yli 70-vuotiaat ikääntyneet, joilla tunnistetaan uhka toimintakyvyn laskulle. Taustasyinä voivat olla esimerkiksi havaittu muistiongelma, runsas lääkitys, kaatuilu, yleinen toimintakyvyn lasku sekä useat päivystyskäynnit ja muut epäselvät oireet. Projektin aikana kartoitetaan tarkemmin ne syyt, joihin ammattilainen kaipaa geriatrisen konsultaation tukea.    

    Kehittäminen tapahtuu vuoden 2024 aikana. Kehittämistyötä varten muodostetaan moniammatillinen työryhmä, jossa on osallistujia ikääntyneiden palveluista, terveyskeskuksista, osastoilta ja päivystysalueelta. Laajan asiantuntijajoukon avulla tullaan saamaan kokonaiskuva siitä, millaisia tarpeita geriatriselle konsultaatiolle ja poliklinikkatoiminnalle on. Kehittämistyöhön kuuluu vuoden aikana 6–7 työpajaa sekä pilotti, joka järjestetään yhdessä tai kahdessa toimipisteessä.

    Projektissa työskentelevä muistikoordinaattori Erja Lindell kertoo, että toimintamallin tarkoitus on yhdenmukaistaa ikääntyneen henkilön palvelupolkua ja tätä kautta myös helpottaa palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta.

    - Toimintamallin avulla pystymme tulevaisuudessa tarjoamaan ikääntyneelle henkilölle paremmin apua, jos hänen toimintakykynsä on heikentymässä tai hänellä on jokin muu syy geriatriseen arvioon. Näemme tämän tärkeänä, ennaltaehkäisevä keinona auttaa ikääntyneitä pysymään toimintakykyisinä ja kotikuntoisina pidempään, pohtii Erja Lindell.

    Geriatrisen poliklinikan kehittäminen on yksi monista kehittämiskohteistamme Ikäkeskuksessa. Tavoitteenamme on pystyä vastaamaan paremmin palvelutarpeen kasvuun muun muassa parantamalla ennaltaehkäiseviä palveluita. Pohjois-Savon hyvinvointialue on sitoutunut vahvistamaan peruspalveluitaan, parantamaan palveluiden saatavuutta, turvallisuutta ja vaikuttavuutta.

    Lisätietoja projektista antaa:
    Projektikoordinaattori Erja Lindell
    erja.lindell@pshyvinvointialue.fi
    p. 044 717 1388

    Tiesitkö?

     

    • 75-vuotta täyttäneiden osuus Pohjois-Savon väestöstä on vuonna 2030
      16,5 % eli 39 575 henkilöä.
    • Osuus kasvaa käytettävissä olevan väestöennusteen mukaan 19,6 % eli 45 160 henkilöön vuoteen 2040 mennessä.   
    • THL:n ikävakioimattoman sairastavuusindeksin arvo oli Pohjois-Savossa maan korkein, 126. Koko maata kuvaava arvo on 100.
    • Pohjois-Savon väestö siis ikääntyy nopeasti ja sairastavuus on suurta alueellisesti.
    • Iän myötä sairastavuus, palvelutarve ja riski toimintakyvyn laskulle kasvaa.    
    • Tämä muutos yhdessä henkilöstön saatavuuden heikentymisen kanssa vauhdittavat muutosta lisätä ennaltaehkäiseviä toimintamalleja, jotta ikääntyvät pärjäisivät toimintakykyisinä omassa kodissaan aikaisempaa pidempään.


     

  4. 12.1.2024 Uutinen

    Miten meidän nuoremme Pohjois-Savossa voivat kouluterveyskyselyn tilastojen mukaan

    Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama koko maan kattava väestötutkimus, jolla kerätään tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja palveluista. Tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi ja vastaajina ovat 4. ja 5. luokan oppilaat, 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat ja ammatillisen oppilaitoksen alle 21-vuotiaat 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Pohjois-Savon aineiston kattavuus oli 78% (4104 hlöä) 4. ja 5. luokan, 72% (3656 hlöä) 8. ja 9.luokan, 72% (1878) lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ja 36% (1167) ammatillisten opiskelijoiden osalta.


    Pohjois-Savossa yläkoululaiset kokevat terveystarkastukset laadukkaammaksi kuin koko maassa. Aikaisempaan kyselyyn verrattuna viiden huolestuttavimman tuloksen joukkoon nousee se, että lukiolaiset kokevat, että eivät pääse lääkärin, koulukuraattorin, terveydenhoitajan tai koulupsykologin vastaanotolle. 


    Nuoret liikkuvat aikaisempaa enemmän, mutta kasviksia, hedelmiä ja marjoja syö päivittäin vain joka kymmenes. Moni nuori ei koe painoaan sopivaksi ja syömishäiriöriskissä on yläkoululaisista ja lukiolaisista yli viidennes. Meillä on siis edelleen tehtävää, jotta nuorillemme vahvistuisi terve ja hyvinvointia edistävä ruoka- ja kehosuhde.


    Hampaita harjataan hieman aiempaa paremmin, lukiolaiset ovat siinä hyvänä esimerkkinä muille. Mutta edelleen suuri osa lapsista ja nuorista harjaa hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä. 


    Nuorten kokema seksuaalinen ahdistelu on edelleen yleistä ja lisääntynyt 4.–5.luokkalaisten kokemana. Jopa viidennes yläkoululaisista on ilmoittanut jättäneensä käyttämättä ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä. Nuorten on mahdollista hyödyntää maksutonta ehkäisyä, joten toivottavasti ehkäisyn käyttämättä jättäminen on jatkossa harvinaisempaa.


    Viikoittain kiusaamista kokee lähes joka kymmenes alakoululainen lapsi. Kiusaamiseen puuttuminen ja kiusaamisesta avoin keskustelu on tärkeää, sillä kiusaaminen on yksi tärkeimmistä mielenterveyshäiriöiden riskitekijöistä. Alakoululaisten henkisen ja fyysisen väkivallan kokemus vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten toimesta on lisääntynyt.


    Nuorten raittius on lisääntynyt ja uudet nikotiinituotteet valtaavat alaa. Huumeita on nuorten helppo saada, mutta esimerkiksi kannabiskokeilut ovat vähentyneet. Huolestuttavaa on, että lähes puolet nuorista ilmoittaa saavansa päihteitä perhepiiristä. Nuoret kokevat haasteita rajoittaa netin käyttöä ja tarvitsevat aikuisten tukea rajojen asettamiseen.  
    Positiivinen mielenterveyden kokemus laskee siirryttäessä yläkouluun. Jopa viidennes yläkoululaisista kokee ahdistusta ja neljännes masennusta.  

    Lisätietoja:
    Säde Rytkönen, vs. HYTE- ja osallisuuspäällikkö, sade.rytkonen@pshyvinvointialue.fi, p. 0447176370
    Marika Lätti, hyvinvointikoordinaattori, marika.latti@pshyvinvointialue.fi, p. 040 809 2873
    Helena Törmi, hyvinvointikoordinaattori, helena.tormi@pshyvinvointialue.fi, p. 044 717 6878
    Merja Kaija, vs. hyvinvointikoordinaattori, merja.kaija@pshyvinvointialue.fi, p. 044 461 0488

    Lähteet: 
    HYTE tiimin blogi: Miten meidän nuoremme Pohjois-Savossa voivat kouluterveyskyselyn tilastojen mukaan: Blogit - HYTE - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi)
    Kouluterveyskyselyn tilastoja koottuna: Suunta - HYTE - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi) -> Tilastoja
    Kouluterveyskysely (THL) Kouluterveyskysely - THL
    Tilastoraportti 48/2023, THL. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023 (julkari.fi)
     

  5. 11.1.2024 Uutinen

    Palvelujärjestelmän uudistaminen on alkanut

    Uudistamistyö on alkanut, millä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään tulevaisuudessa Pohjois-Savon alueella. Parhaillaan hyvinvointialueen viranhaltijat työstävät vaihtoehtoisia malleja, joissa tarkastellaan nykyisiä sote-palveluja ja eri asiakasryhmien palvelutarpeita, sekä millaisin palveluin tarpeisiin pystytään jatkossa vastaamaan. Palveluverkon uudistamisen rinnalla kehitetään myös kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluja sekä etä- ja digipalveluja.

    Palveluiden järjestämismallin uudistaminen on välttämätöntä, sillä sote-palvelujen järjestämistä haastaa henkilöstön saatavuusongelmat, väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu ja kustannusten nousu. Uudistamistyö koskee kaikkia hyvinvointialueen palveluja ja toimintoja, ennaltaehkäisevistä palveluista erityisen vaativiin palveluihin.

    −Skenaariotyössä haetaan rohkeasti uusia tapoja vastata eri puolilla maakuntaa asuvien ihmisten palvelutarpeisiin. Hyvinvointialueen on toimittava asiakaslähtöisesti, mutta samalla kustannustehokkaasti. Jos jatkamme kuten ennenkin, mikään raha ja henkilöstö eivät tulevaisuudessa riitä, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen.

    Palvelujärjestelmän uudistaminen on ehto valtiovarainministeriön lainanottovaltuuksille ja kytkeytyy hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toteuttamiseen. Hyvinvointialueen talouden tasapainottaminen vaatii vaikuttavia, koko palvelumallia koskevia uudistuksia, sillä talouden vuotuinen sopeuttamistarve on noin 30-50 miljoonaa euroa. 


    Tulevaisuuden mallia rakennetaan yhdessä päättäjien, asukkaiden ja henkilöstön kanssa


    Ensimmäiset skenaarioryhmien tuottamat luonnokset julkaistaan helmikuun puolivälissä. Tällöin alkaa palvelujärjestelmän uudistamisohjelman laaja-alainen jatkotyöstö hyvinvointialueen eri vaikuttamis- ja päätöksentekotoimielimissä. 
    −Skenaariotyöskentelynä tuotettuja ehdotuksia käydään läpi yhdessä päättäjien, asukkaiden, henkilöstön, kuntien edustajien ja eri sidosryhmien kanssa, jolloin malleihin tulee varmasti hyviä huomioita ja muutoksia, painottaa strategiajohtaja Jussi Lampi. Uudistamistyössä tarkastellaan palveluverkon lisäksi erityisesti sitä, millaisilla erilaisilla, uusilla keinoilla asiakkaiden palvelutarpeeseen voidaan vastata.

    Aluevaltuuston ja lautakuntien yhteinen seminaari järjestetään maanantaina 19. helmikuuta. Aluehallitus käsittelee ensimmäistä luonnosta 28. helmikuuta. Tämän jälkeen luonnosta käydään läpi eri toimielimissä sekä osallistetaan asukkaat ja henkilöstö kommentoimaan ehdotuksia. Aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisohjelmasta kesäkuussa, jonka jälkeen alkaa uudistusten käytännön toteuttaminen. Toimeenpanon arvellaan kestävän vähintään kaksi vuotta, ennen kuin uusi järjestelmä on kokonaisuudessaan toiminnassa. 

    Katso vaikuttamis- ja päätöksentekotoimielinten kokousaikataulut verkkosivuilta.

    Yhtenäinen hyvinvointialue mahdollistaa poikkihallinnollisen tarkastelun

    Nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuslaitoksen palvelujen järjestämisestä vastaa yksi, yhteinen hyvinvointialue, on hyvä mahdollisuus palvelujärjestelmän kokonaisvaltaiseen ja eri toimialojen yhteistyönä tehtävään toiminnan tarkasteluun ja uudistamiseen. Uudistuksessa asiakkaan palveluntarve on keskiössä, ja uudistusta tehdään peruspalveluja vahvistaen.

    Valmistelussa on kolme kokonaisuutta:
    1. vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus
    2. osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus ja
    3. perhe- ja vammaispalveluiden uudistus.

    Uudistusten valmistelua tukevat läpileikkaavat toimenpiteet:
    •    digitaalisten palveluien uudistaminen
    •    kiinteistöselvitys ja toimitilaverkko sekä
    •    hallinto ja tukipalvelut.

    Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) uudistamisohjelman valmistelu alkaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sairaaloiden ja päivystysten porrasteisuus, työnjako ja yhteistyö -selvityksen pohjalta. STM on julkaissut selvityksen 11.1.2024.
     

  6. 10.1.2024 Uutinen

    Kuljetuspalveluun oikeutettujen asiakkaiden omavastuuosuuksien laskutus on viivästynyt Pohjois-Savon hyvinvointialueella

    Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulakien mukaisten kuljetuspalvelujen käytänteet muuttuivat 1.10.2023 alkaen kyytien tilaamisen ja asiakaslaskutuksen osalta. Kuljetuspalvelumatkojen omavastuuosuuksien asiakaslaskutus siirtyi hyvinvointialueen tehtäväksi. Asiakaslaskutus on viivästynyt tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ilmenneiden haasteiden vuoksi.

    Omavastuuosuuksien laskutus toteutuu takautuvasti ja suunnitellusta poikkeavalla aikataululla kevään 2024 aikana. Laskujen kertasummat voivat olla suuria, koska samalla laskulla laskutetaan useamman kuukauden asiakasmaksuja. Lisäksi on mahdollista, että lyhyellä aikavälillä tulee useita laskuja. 

    Jokaiseen laskuun on mahdollista sopia maksusuunnitelma. Maksuajasta tai osamaksusta voi sopia ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen laskutukseen. Yhteystiedot löytyvät hyvinvointialueen lähettämästä laskuliitteestä. 

    Kuljetuspalvelua voivat käyttää ikääntyneet, muut liikkumiseen tukea tarvitsevat ja vammaiset asiakkaat, joille on myönnetty oikeus palveluun. Muutokset asiakasmaksun perimisessä koskevat kaikkia kuljetuspalveluun oikeutettuja asiakkaita.

    Viime syksyn tiedote kuljetuspalvelujen muutoksista verkkosivuillamme.

  7. 10.1.2024 Uutinen

    Satu Tiainen on valittu Itäisen syöpäkeskuksen johtajaksi

    Syöpätautien erikoislääkäri, LT Satu Tiainen on valittu Itäisen syöpäkeskuksen (FICAN East) johtajaksi Timo Nykoppin siirryttyä Kansallisen syöpäkeskuksen koordinoivaan yksikköön.

    Syöpätautien erikoislääkärinä Satu Tiaisella on vankka kokemus syöpäpotilaiden hoidosta. Hän on työskennellyt erikoislääkärinä KYSin syöpätautien poliklinikalla ja konsultoivana syöpälääkärinä Mikkelin keskussairaalassa ja Iisalmen sairaalassa. Lisäksi hän on toiminut KYS syövänhoitokeskuksessa kliinisenä asiantuntijalääkärinä. Tiainen on valmistunut lääkäriksi vuonna 2008, syöpätautien erikoislääkäriksi vuonna 2015 ja väitellyt lääketieteen tohtoriksi vuonna 2022. Tutkimustyössä Tiaisen mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti syöpäimmunologiaan liittyvät mekanismit.

    Itäisen syöpäkeskuksen johtajana Tiainen aloitti vuoden 2024 alusta alkaen. Itäinen syöpäkeskus on yksi viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta, jotka yhdessä koordinoivan yksikön kanssa muodostavat Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN). ”Toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat syövän hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen sekä syöpätutkimuksen vahvistaminen ja integroiminen entistä tiiviimmin osaksi potilaiden hoitoa. Näiden laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamisessa keskeistä on tiivis, monialainen yhteistyö niin alueellisesti kuin kansallisestikin ja lähden innolla tätä työtä toteuttamaan” kertoo Tiainen.

    Lue lisää keskuksen toiminnasta: Itäinen syöpäkeskus (FICAN East)

  8. 8.1.2024 Uutinen

    Päivystysapu 116117 -palvelun puhelinverkkoyhteyksiin tehdään muutostöitä 9.1.2024

    Päivystysapu 116117 -palvelun puhelinverkko-operaattori vaihtuu 9. tammikuuta. Muutostöiden aikana 9.1.2024 kello 12–14 palvelun puhelinliikenteessä Pohjois-Savossa voi ilmetä lyhyitä katkoja.

    Muutostyöt ajoittuvat Pohjois-Savossa kello 12–14 väliin, jolloin yhteyden saamisessa Päivystysapu-puhelinpalveluun voi olla katkoja. Muutostyöt on ajoitettu virka-aikaan, jolloin apua saa ensisijaisesti omalta terveysasemalta. Mikäli yhteyttä Päivystysapuun ei saa heti, kannattaa yrittää pienen hetken kuluttua uudestaan.

    Tekniset muutostyöt aiheuttavat aina pienen riskin mahdollisille laajemmille häiriöille palvelussa, vaikka muutostöitä on valmisteltu huolella puhelinoperaattoreiden, DigiFinland Oy:n sekä palvelua tuottavien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin kanssa. Mikäli muutostöiden aikana ilmenee yllättäviä ongelmia ja palvelun puhelinliikenteeseen tulee pidempi katko, siitä tiedotetaan DigiFinlandin X-viestipalvelussa.

    Päivystysapu 116 117 on maksuton puhelinnumero, joka tarjoaa ohjausta ja neuvontaa puhelimitse päivystyksellisissä terveysongelmissa, kuten äkillisissä sairastumisissa tai tapaturmissa. Hätätilanteessa tulee soittaa aina hätänumeroon 112. Terveysaseman ollessa auki, tulee ensisijaisesti olla yhteydessä terveysasemalle. Palvelun järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS. DigiFinland Oy vastaa Päivystysapu 116 117 -palvelun kansallisesta koordinoinnista.

  9. 8.1.2024 Uutinen

    Suomen vanhin tehohoidon osasto KYSissä on vahvasti alansa kehityksen kärjessä

    Suomen ensimmäinen ja pisimpään toiminut tehohoidon osasto Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) on nyt 60-vuotias. Suunnitelma tehon perustamisesta toteutettiin pikavauhtia loppiaisena vuonna 1964, kun tulipalossa Rautavaaralla vakavasti loukkaantuneet lapset tarvitsivat hoitoa.

    Kuopiolaisella osaamisella on ollut merkittävä rooli tehohoidon kehittymisessä Suomessa. Alkuvuosien uraauurtavan työn jatkumona KYSin tehon tutkimus- ja kehitystoiminta on aktiivista. Meneillään on jatkuvasti akateemista tutkimusta.

    Tänä päivänä tehohoidon ammattilaisia kautta maan keskusteluttaa tehohoidon laajeneva tehtäväkenttä ja akuutisti sairaiden potilaiden hoito ylipäänsä.

    – Moni asia suomalaisessa tehohoidossa on muuttunut kevyempään suuntaan ja ihmisen fysiologiaa kunnioitetaan nykyään enemmän. Kajoavasta hoidosta on siirrytty mahdollisimman vähän kajoavaan hoitoon. Tämä suunta toivottavasti jatkuu. Tutkimusnäyttö osoittaa, ettei pidä tehdä aina niin paljon, että menisi paremmin, toteaa KYSin tehohoidon osaston ylilääkäri Stepani Bendel. – Toisaalta edelleen kaikista tärkeintä on kohdentaa tehohoitoa eettisesti oikein, jotta potilaamme hyötyisivät raskaista ja pitkistäkin hoitojaksoista.

    Hurjaa tahtia kehittyvästä tekoälystä ei vielä ole jokapäiväisiä sovelluksia tehohoitoon. Bendel näkee, että tekoälyä voisi käyttää kokoamaan informaatiota potilaan tilanteesta, ja sen perusteella hälyttämään voinnin muutoksista. Esimerkiksi potilaan tajunta ja sekavuus on kuitenkin aina hoitajan ja lääkärin arvioitava. Vielä ei ole algoritmeja, jotka osaisivat riittävän luotettavasti ennustaa kuinka tehohoitopotilaalle käy.

    Erikoistumista ja jatkuvaa varautumista tarvitaan

    Teho-osastolla hoidetaan potilaita, jotka ovat hengenvaarassa yhden tai useamman elintoiminnon häiriön tai sen uhan vuoksi. Sydänleikkauspotilaat, infektiosta tai sydänongelmasta johtuvasta hengitysvajauksesta kärsivät sekä neurologiset tai neurokirurgiset potilaat ovat suurimmat potilasryhmät KYSin teholla. Hoidettavana on aikuisia ja lapsia 1-vuotiaista alkaen.

    Henkilökuntaa tarvitaan paljon, sillä osastolla hoidetaan ja tarkkaillaan potilaiden elintoimintoja tiiviisti. Elintoimintoja voidaan ylläpitää erilaisilla laitteilla, joista monet vaativat erityistä perehtymistä hoitajilta.

    KYSin teholla toimii vaativan hoitotyön ryhmiä, ja lääkärit ovat erikoistuneita tehohoidon eri osa-alueisiin. – Enää ei voida ajatella, että kaikki olisivat kaikessa asiantuntijoita. Eriytyminen ja kouluttautuminen eri osa-alueille tehohoidon sisällä on tulevaisuuden tarve. Työvuorosuunnittelussa on huomioitava, että kaikissa työvuoroissa on oltava laajasti asiantuntemusta, Bendel kuvaa.

    Korona-aika jätti jälkensä uusien tehohoitoyksiköiden tilasuunnitteluun. – Uusilla tehoilla suunnitellaan monikäyttöisiä tiloja siten, että jokainen potilaspaikka soveltuu tietyin rajauksin infektiopotilaalle ja se voidaan rajata infektion leviämisen estämiseksi. Infektiopotilaan niin sanottu kohortoiminen näin suunnitellulla osastolla tulisi olla helppoa ja monipuolista ilman, että se vaikuttaa hoitajaresurssin käyttöön, Bendel valottaa.

    – Koronapandemian myötä meillä nousi entistä tärkeämmäksi varautuminen oikeastaan kaikkeen, mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan. Olipa sitten kyseessä infektiotauti tai jokin muu yhteiskunnallinen tilanne, jatkaa osastonhoitaja Ulla Kesti.

    Teho-osastolla varautuminen tarkoittaa muun muassa hoitotarvikkeiden ja laitteiden riittävää varmuusvarastointia. Normaalioloissa tärkeää on myös osaamisen ylläpitäminen esimerkiksi työkierron avulla, kun halutaan varmistaa osaavien tehohoitajien saatavuus äkillisiin henkilöstötarpeisiin.

    Työ teholla on vaihtelevaa, vaativaa ja jatkuvasti kehittyvää

    Teho-osaston kokeneet sairaanhoitajat Helena Lyytinen, Susanna Rojo, Heidi Suhonen ja Hanna-Leena Tuomela tuntevat hyvin monipuolisen ja haastavan työnsä vaatimukset. – Tilanteet ja potilaat vaihtuvat ja se vaatii hoitajalta mukautumiskykyä, joustavuutta sekä paineensietokykyä, kertoo Hanna-Leena Tuomela. Hänellä on 24 vuoden kokemus työstä teholla.

    – Tehohoitotyössä tärkeää on hyvä ja tehokas reagointikyky, mutta myös kyky pysyä rauhallisena tilanteessa kuin tilanteessa, toteaa Heidi Suhonen, joka on ollut teholla töissä vuodesta 2009.

    – Pitää olla kiinnostunut oppimaan uusia asioita, koska tehohoito kehittyy koko ajan, mainitsee 34 vuotta teholla työskennellyt Helena Lyytinen. – Melkein joka päivä oppii uutta ja koko ajan tulee lisää tietoa ja uusia hoitomenetelmiä, joten työn tekeminen pysyy mielekkäänä vielä vuosikymmentenkin jälkeen.

    Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä jatkuvassa tiimityössä ja potilaiden sekä omaisten kanssa. – Hoidamme kriittisesti sairaita potilaita, joiden omaisten kohtaaminen vaatii erityistä herkkyyttä, Susanna Rojo pohtii.

    Pitkän uran varrelta hoitajille mieleenpainuvia ovat olleet erilaiset tapaamiset läheisten ja potilaiden kanssa. Potilaan toipuminen vaikeasta lähtötilanteesta huolimatta koskettaa aina.

    Susanna Rojo on työskennellyt teholla lähes 28 vuotta ja huomannut, että tehon ammattilaisia yhdistää rohkeus ottaa vaikeita asioita puheeksi. Vaativien työasioiden vastapainona ammattilaisten kesken toimii ronski, ja ajoittain jopa musta huumori.

    – Luottamus, kollegan tuki, kannustus ja myös ne lohduttavat sanat ovat kullanarvoisia. Niiden avulla selvisimme muun muassa raskaasta korona-ajasta, summaa Hanna-Leena Tuomela.

  10. 5.1.2024 Uutinen

    Varkauden Hyvinvointi Ankkurin toiminta lakkaa 9.1.2024 

    Varkauden kirjaston yhteydessä toimivan Hyvinvointi Ankkurin toiminnot nykyisessä muodossaan päättyvät 9.1.2024. Palveluja kehitetään osaksi Aalto Hyvinvointikeskuksen vastaanoton toimintaa.

    Vuonna 2012 toimintansa aloittanut Hyvinvointi Ankkuri on tarjonnut yksilö- tai ryhmätukea ja ohjausta oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Ilman ajanvarausta toteutetuilla hoitajan vastaanotoilla on voinut saada esimerkiksi rokotuksia, lääkeinjektioita sekä arvioita haavoista ja luomista. Ankkuri on ollut suljettuna 7.12.2023 alkaen ja toiminta päättyy kokonaan 9.1.2024. Ennalta suunnitellut influenssa- ja koronarokotukset toteutetaan Ankkurissa 8.1.2024 saakka.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käynnissä koko hyvinvointialuetta koskettava yhteistoimintamenettely, johon sisältyy muun muassa organisaatiorakenteiden ja toiminta-alueiden määrittely sekä palveluiden yhdenmukaistaminen hyvinvointialuetasoisesti. 

    Hyvinvointi Ankkurin tarjoamaa palvelua tullaan kehittämään osaksi Varkauden Aalto Hyvinvointikeskuksen vastaanoton toimintaa. Aalto Hyvinvointikeskuksessa sijaitsee jo nyt Omahoito-piste, jossa on mahdollista käydä esimerkiksi mittaamassa verenpaine. Omahoito-pisteeltä saa lisäksi neuvontaa, tietoa ja vertaistukea. 

    Hoitajan vastaanotolle voi varata suoraan ajan sähköisesti Kansalaisen terveyspalvelun kautta esimerkiksi rokotukseen, lääkeinjektioihin, elintapaohjaukseen, korvahuuhteluun ja haavan tai luomen arvioon. 

    Lämmin kiitos kaikille Ankkurin asiakkaille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille!

  11. 5.1.2024 Uutinen

    Asiakasmaksuihin korotuksia 1.1.2024 alkaen

    Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan perjantaina 29.12.2023 uudet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja huojennusohjeen 1.1.2024 alkaen. Korotukset perustuvat valtioneuvoston 23.11.2023 antamaan asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen muuttamisesta, joka korottaa maksujen enimmäismääriä noin 10 prosenttia.

    Esimerkiksi terveyskeskuksen päivystyskäyntimaksu ja terveyskeskuslääkärin vastaanottomaksu nousivat 20,90 eurosta 23 euroon, poliklinikkamaksu 41,80 eurosta 46 euroon ja päiväkirurgiamaksu 136,90 eurosta 150,80 euroon. 

    Asiakasmaksukaton määrä nousi 692 eurosta 762 euroon kalenterivuodessa. Maksukaton seurantavastuu on asiakkaalla. Maksukaton täyttyessä onkin asiakkaan itse otettava yhteyttä hyvinvointialueen laskutukseen. Tarkemmat ohjeet siitä, miten toimia maksukaton tultua täyteen, löytyvät hyvinvointialueen lähettämästä laskuliitteestä sekä hyvinvointialueen verkkosivuilta. 
    Lisätietoa asiakasmaksuista

    Huojennusta asiakasmaksuihin haetaan verkkolomakkeella

    Asiakkaan on mahdollista hakea asiakasmaksuihin huojennusta. Asiakasmaksua voidaan alentaa tai jättää perimättä sillä perusteella (asiakasmaksulaki 11§), että maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.
    Näihin maksuihin kuuluvat sosiaali- ja terveyspalveluiden maksukyvyn mukaan määrätyt maksut ja tasasuuruiset maksut, eli terveydenhoitoon liittyvät maksut. 

    Lisätietoa huojennuksista 

    Huojennusta haetaan seuraavilla verkkolomakkeilla: 
    Maksuhuojennushakemus sosiaalipalvelujen asiakasmaksuihin
    Maksuhuojennushakemus terveydenhuollon asiakasmaksuihin

    Toimeentulotuesta tarvittaessa apua laskuista selviytymiseen 

    Viimesijaisena taloudellisena tukena asiakas voi hakea toimeentulotukea sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen laskujen maksamiseen. Hyvinvointialue voi myöntää harkintansa perusteella täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Kela ratkaisee asiakkaan oikeuden perustoimeentulotukeen. 
    Toimeentulotuesta säädetään laissa (Laki toimeentulotuesta 1412/1997). Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.
    Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea samalla, kun Kelasta haetaan perustoimeentulotukea. Kela toimittaa hakemuksen hyvinvointialueelle, jos asiakas on pyytänyt sen siirtoa ja esittänyt hakemuksessaan muita kuin perustoimeentulotukeen kuuluvia menoja. Jos Kela on jo tehnyt hakemusta koskevalle ajalle päätöksen perustoimeentulotuesta, asiakas voi tehdä hakemuksen täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta suoraan Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.
    Täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen hakemus 

    Uudet asiakasmaksupäätökset korotettujen hintojen myötä

    Korotettujen asiakasmaksujen myötä tulosidonnaisiin asiakasmaksuihin on tullut muutoksia. Tästä johtuen myös asiakasmaksupäätökset uusitaan huhtikuun 2024 loppuun mennessä. 
    Uusien laskujen lähetysaikataulu voi alkuvuonna olla tavallisuudesta poikkeava. On esimerkiksi mahdollista, että useitakin laskuja tulee lyhyellä aikavälillä. 
    Jokaiseen laskuun on mahdollista sopia maksusuunnitelma. Kannustammekin ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä hyvinvointialueen laskutukseen, jos on tarvetta sopia esimerkiksi osamaksuista tai pidennetystä maksuajasta. Laskutuksen yhteystiedot löytyvät hyvinvointialueen lähettämästä laskuliitteestä. 

  12. 4.1.2024 Uutinen

    Lapsiperheiden yleinen neuvonta laajenee koko Pohjois-Savoon

    Lapsiperheiden yleinen neuvonta aloitti toimintansa viime elokuun alussa kymmenen kunnan alueella Pohjois-Savossa. Tammikuun 8. päivästä alkaen neuvontanumeroon voivat soittaa kaikki Pohjois-Savon alueella asuvat lapsiperheet.                                                     
     
    Neuvontaa annetaan yleisellä tasolla. Numerossa ei arvioida palveluiden tarvetta tai tehdä päätöksiä palveluiden saamisesta. Neuvonnan työntekijät kertovat erilaisista vaihtoehdoista, joita yhdistykset, järjestöt, yritykset, kunnat ja Pohjois-Savon hyvinvointialue tarjoavat soittajan omalla asuinalueella. Neuvontanumeroon voi halutessaan soittaa myös nimettömänä.
     
    Neuvontanumero 017 273 4300 on avoinna arkisin kello 9–15 ja arkipyhän aattona kello 9–12. Käytössä on takaisinsoittojärjestelmä. Numerosta soitetaan takaisin viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Neuvontanumeroon voi soittaa myös läheisen roolissa.

  13. 3.1.2024 Uutinen

    Kovat pakkaset kurittavat nyt Pohjois-Savoa

    Pohjois-Savossa mitataan tällä viikolla talven kovimpia pakkaslukemia ja tästä syystä pelastuslaitos haluaakin muistuttaa kaikkia siitä, kuinka kovat pakkaset lisäävät merkittävästi riskiä asuintalojen sekä vapaa-ajan asuntojen putkien jäätymiselle. Jäätymistä edistävät vesijohtojen sijoittaminen liian kylmään paikkaan tai putkiston kehno eristys. Tyypillisesti putket rikkoutuvat ja vesivahinkoja pääsee tapahtumaan mökeissä tai muissa vapaa-ajan asunnoissa, joissa ei olla jatkuvasti paikan päällä. 

    Vesiputkien lämmittämistä ei suositella itse tehtäväksi. Pahimmassa tapauksessa lämmitys voi sytyttää tulipalon tai rikkoa putket, kun paine kasvaa vettä lämmittäessä liian suureksi.  Putkien sulatustyö kannattaa jättää LVI-ammattilaisten tehtäväksi, sillä turvallinen sulattaminen vaatii sekä oikeanlaisia menetelmiä että laitteistoa.
     
    Kovilla pakkasilla monet lämmittävät myös takkaa tai leivinuunia. Tärkeä asia lämmittäessä on kuitenkin huomioida, ettei takkaa ylilämmittäisi, sillä myös siinä piilee omat riskinsä. Lämmityksessä on tärkeä huomioida, että pari pesällistä puita riittää ja tulipesä tulisi myös täyttää niin, että 1/3 tilasta jää vapaaksi. Pitkäkestoisen lämmityksen yhteydessä on hyvä tarkkailla hormin pintalämpötilaa. Tulipaloriskin minimoimiseksi on suositeltavaa lämmittää pitkään kylmillään ollutta uunia maltillisesti, sillä liian nopea lämmitys voi johtaa äkillisiin lämpötilan muutoksiin, mikä lisää tulipalon riskiä. Lisäksi puhtaan ja kuivan puun käyttö on hyvä pitää mielessä takkaa lämmittäessä. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Antti Korhonen korostaa huolellisuutta ja tulisijojen valvontaa niitä käytettäessä. 

    - Tulisijojen valvonta on tärkeää koko käytön ajan. Valvonta tarkoittaa paitsi tulen tarkkailemista myös varmistamista, että savupiippu toimii kunnolla ja, että tulipesä täytetään oikein. Tällaiset toimenpiteet auttavat ennaltaehkäisemään mahdollisia vaaratilanteita ja pitämään tulisijat turvallisina, Korhonen muistuttaa. 
     

  14. 3.1.2024 Uutinen

    KYSin uudella CyberKnife-tarkkuussädehoitolaitteella hoitoaika lyhenee ja tarkkuus paranee entisestään

    Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on vaihtanut CyberKnife-tarkkuussädehoitolaitteensa uudempaan malliin, jolla hoidot ovat aiempaa nopeampia ja entistäkin tarkempia. Kehittyneempi laite soveltuu suuremmille hoitokohteille ja siinä on uusia kohdennusmenetelmiä. Ensimmäiset potilaat uudella CyberKnifella hoidettiin joulun alla.

    Tarkkuussädehoidot KYSissä alkoivat vuonna 2012 Pohjoismaiden ensimmäisellä CyberKnifella, joka oli käytössä viime elokuuhun saakka. Laitteella hoitoa sai yli 2800 potilasta. Uudella CyberKnifella hoitoajat ovat lyhyemmät, ja näin ollen voidaan hoitaa enemmän potilaita samassa ajassa kuin ennen. Sädehoitoyksikössä arvioidaankin potilasmäärän jatkossa kasvavan. Potilaita tulee KYSiin tarkkuussädehoitoon kaikkialta Suomesta.

    Eturauhassyöpä ja aivokasvaimet ovat usein soveltuvia tarkkuussädehoitolaitteella hoidettaviksi

    Tarkkuussädehoidon suurin potilasjoukko on eturauhassyöpäpotilaat, joita on noin 60 % potilaista. Toinen suuri ryhmä on neurokirurgiset potilaat, joita on noin neljännes. CyberKnifella voidaan hoitaa myös keuhkokasvaimia sekä esimerkiksi maksassa tai nikamissa sijaitsevia syövän etäpesäkkeitä. Kovin laajojen kohteiden hoitoon, kuten rintasyövän liitännäissädehoitoon laite ei sovellu.

    – Säteilyominaisuuksiltaan CyberKnifella annettava hoito on samanlaista kuin millä tahansa sädehoitolaitteella, mutta sen tarkkuuden ja lähes reaaliaikaisen kuvantaohjauksen ansiosta hoitojen toteutus on erityisen tarkkaa. Siksi sillä voidaan turvallisesti antaa hyvinkin suuria sädeannoksia, kertoo ylifyysikko Jan Seppälä.

    Erona perinteiseen sädehoitoon on hoitokerran kesto. Yksi hoito CyberKnifella kestää hieman pidempään kuin perinteisellä sädehoitolaitteella, mutta hoitokäyntejä tarvitaan vähemmän. Tämä säästää sekä potilaan että yhteiskunnan resursseja muun muassa hoitoajassa ja -matkoissa.

    CyberKnifella esimerkiksi eturauhassyövän paranemiseen tähtäävä ulkoinen sädehoitojakso kestää noin kaksi viikkoa. Hoitokertoja tarvitaan vain viisi, tavallisesti joka toinen arkipäivä. Yksi hoitokerta kestää noin 20–40 minuuttia, riippuen hoitokohteesta ja sädehoitosuunnitelmasta. Tavanomainen ulkoinen sädehoitojakso eturauhassyöpään kestää puolestaan noin kuukauden. Siinä potilas saa sädehoitoa 20 peräkkäisenä arkipäivänä ja hoitokäyntiin varataan noin 15 minuuttia yhdellä hoitokerralla.

    CyberKnifella sädehoito kohdistuu tarkasti kasvaimeen ja säästää terveitä kudoksia

    CyberKnifessa on kuvantaohjaus, joka tarkistaa sädehoidettavan kohteen sijainnin 15–75 sekunnin välein. Röntgenhoitajat valvovat kuvantaohjauksen toteutumista hoidon aikana ja seuraavat potilaan vointia. Hoidon aikana potilas on koko ajan sekä kuva- että ääniyhteydellä saavutettavissa. Hoidon jälkeen ei tarvita seurantaa sairaalassa, vaan potilas pystyy olemaan hoitokertojen välillä kotona.

    Sädehoidon haittavaikutukset johtuvat hoitokohdetta ympäröivien terveiden kudosten altistumisesta säteille ja vaihtelevat elin- ja hoitokohtaisesti.

    Esimerkiksi eturauhassyövän sädehoito voi aiheuttaa virtsaamisoireita ja toiminnallisia suolistohaittoja hoitojakson edetessä. Äkilliset haitat ovat yleensä varsin lieviä ja häviävät muutamissa viikoissa, viimeistään parin kolmen kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä.

    – Hoidon tarkan kohdentamisen myötä sekä akuutit haitat että mahdolliset myöhäishaitat ovat todennäköisesti vähäisempiä kuin perinteisellä lineaarikiihdyttimellä annetun vastaavan sädehoidon. Vertailevia tutkimuksia kahden erilaisen sädehoidon toteutustavan kesken ei kuitenkaan vielä ole käytettävissä, toteaa apulaisylilääkäri Kristiina Vuolukka.

    CyberKnife S7 eli seitsemännen sukupolven CyberKnife-versio maksoi 3,2 miljoonaa euroa. Laitteen käyttöikä on arviolta kymmenen vuotta. KYSin laite on 588. asennettu CyberKnife koko maailmassa eikä vastaavaa tarkkuussädehoitolaitetta ole muualla Suomessa eikä Pohjoismaissa. Vaihdon yhteydessä vanha CyberKnife myytiin varaosiksi Yhdysvaltoihin.

  15. 3.1.2024 Uutinen

    Puheenjohtajan blogi: 2024 – käynnistymisestä kehittämiseen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen toinen toimintavuosi on alkamassa. Tammikuussa 2023 jännitimme, onnistuuko turvallinen siirtymä ja toimivatko tekniset järjestelmät. Löytyykö tieto muutoksista nopeasti, helposti ja selkeästi? Saako jokainen asiakas tarvitsemansa palvelut, työntekijät palkkansa ja sopimuskumppanit maksunsa – oikein ja ajallaan. 

    Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen yhdistyi osia 19 kunnan ja neljän kuntayhtymän aiemmista toiminnoista. Mukaan ladattiin yhtä monta tapaa toimia ja järjestää lähes 12 700 vakituisen työntekijän ja tuhannen tuuraajan arki. Lisämaustetta tihkui tuhansista erilaisista sopimuksista, jotka siirtyivät yhdessä yössä uuden organisaation vastuulle. 

    Vaikka turvallinen siirtymä onnistui, kaikesta ei selvitty kompastelematta. Jälkeenpäin voi vain ihmetellä, miten kärsivällisesti henkilöstö ratkoi muutosvaiheen ongelmia, ja miten joustavasti ja vastuuta kantaen työntekijät suhtautuivat yllättäviin haasteisiin. Ammattitaito ja toisten kunnioittaminen auttoivat tuolloin ja auttavat edelleen toimimaan asiakkaiden parhaaksi silloinkin, kun ympärillä kuohuu ja kohisee. 

    Aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen.Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen.

    Käynnistymisen aika on nyt takana, mutta hyvinvointialue on yhä alussa. Vuosi 2024 avaa mahdollisuudet toiminnan merkittävään kehittämiseen. Se on myös välttämätöntä, sillä valtion myöntämä rahoitus ei mitenkään riitä entisillä malleilla jatkamiseen.  

    Myös työvoimapula pakottaa muutoksiin. Ongelma on todellinen ja vakava. Väestöennusteet vahvistavat, että tulevaisuudessa henkilöstön saatavuus ei parane vaan vaikeutuu. Jotta vähemmillä käsillä saataisiin enemmän aikaan, tarvitsemme sekä uutta tekniikkaa että tehtävien järkeistämistä. 

    Valtiovarainministeriö edellyttää hyvinvointialueilta nopeita ratkaisuja. Monet alueet päättivätkin jo viime vuoden puolella karsia toimintojaan ja keskittää niitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. 

    Pohjois-Savossa palveluiden järjestämistä selvitetään parhaillaan. Asiakkaiden tarpeet on sovitettava yhteen realististen mahdollisuuksien kanssa. Kun vaihtoehdot hahmottuvat, ne avataan kaikkien kommentoitaviksi ennen lopullisia päätöksiä. 

    Hyvinvointialue selviää edessä olevista haasteista vain hyvien kumppaneiden ja yhteisen tahdon voimalla. Yritykset ja järjestöt ovat tulevaisuuden palveluverkoston avaintoimijoita. Kuntien kanssa rakentuvassa yhteistyössä korostuvat ihmisten aktiivisuuden ja omatoimisuuden tukeminen. Mitä paremmin Pohjois-Savon asukkaat pärjäävät, sitä paremmin koko alue menestyy. 

    Vaihtoehtoja ei oikeastaan ole. Tuskin kukaan haluaa ympärilleen taantuvaa tai joten kuten kituuttavaa kotiseutua. Tarvitsemme vahvan, eteenpäin katsovan maakunnan, jossa ihmiset tietävät saavansa apua silloin kun sitä tarvitaan. 

    Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita olivat kustannusten nousun hillintä ja peruspalveluiden vahvistaminen. Säästö- ja aikataulupaineiden myllytyksessä jälkimmäinen tavoite on jatkuvasti vaarassa luiskahtaa sivuun. Usein tarvittavien peruspalveluiden saatavuus kytkeytyy kuitenkin tiiviisti ongelmien ennaltaehkäisyyn. Ellei niistä huolehdita riittävällä tarmolla, kustannuksia ei saada ikinä kuriin. 

    Tämän vuosikymmenen loppu tuskin vielä lupaa kaikkien sote-toiveiden täyttymistä. Talouden ankarat vuodet jatkuvat. Hyvinvointialueen on otettava käyttöön kekseliäitä menetelmiä, joiden avulla yhteisin verovaroin maksetusta toiminnasta tulee nykyistä tehokkaampaa, taloudellisempaa ja vaikuttavampaa. 

    Alku näyttää lupaavalta. Päättäjät ymmärtävät vastuunsa, ja viime vuoden lopulla henkilöstö nosti esiin valtavan määrän keinoja kustannusten säästämiseksi. Silti kannattaa muistaa, että edes tekoäly ei tee muutoksia puolestamme. Niistä on suoriuduttava itse – ja yhdessä. 

    Tulevaisuus rakentuu valinnoista, joita teemme tänä päivänä ja tänä vuonna. Mikä on olennaista, jotta voimme jatkossakin turvata kaikille Pohjois-Savon asukkaille heidän tarvitsemansa, riittävät ja oikeat palvelut?  Meidän on uskallettava satsata siihen, mitä pidämme arvokkaimpana. Samalla tarvitsemme rohkeutta luopua asioista, jotka tuottavat ihmisille vähiten hyötyä. 

    Hyvinvointialue ei ole hallintohimmeli eikä hyväosaisten hillotolppa. Se on, ja sen pitää olla, kaikkien pohjoissavolaisten yhteinen, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta tuottava organisaatio. Se ei saa keskittyä itseensä vaan ihmisten auttamiseen. Jos muistamme tämän joka päivä, olemme jo askeleen lähempänä hyvää huomista. 

    Riitta Raatikainen
    aluehallituksen puheenjohtaja

    riitta.raatikainen@pshyvinvointialue.fi 

  16. 2.1.2024 Uutinen

    Kotisairaalatoiminta mahdollistaa kotona asumisen elämän loppuun saakka


    Kotisairaalatoiminta on sairaalatasoista hoitoa asiakkaiden kotona tai asumispalveluyksikössä. Se on vaihtoehto silloin, kun asiakkaalla ei ole tarvetta ympärivuorokautiselle ja jatkuvalle osastohoidolle. Kotisairaalatoimintaa on tällä hetkellä Pohjois-Savon hyvinvointialueella muutamassa kunnassa ja toimintaa on tarkoitus laajentaa tulevien vuosien aikana. Siilinjärvellä kotisairaalatoiminta alkoi syyskuussa.

    Siilinjärven kotisairaala toimii pääasiassa Siilinjärven ja Maaningan alueella. Toiveena ja tavoitteena on, että toiminta saataisiin kattamaan koko koillinen alue, jolloin kotisairaala palvelisi myös Nilsiässä, Lapinlahdella ja Varpaisjärvellä. Siilinjärvellä toiminta aloitettiin syksyn kestävällä pilotilla ja se tulee jatkumaan pysyvänä toimintana vuoden vaihteen jälkeen.

    – Kotisairaalatoiminta lähti melko ”rytinällä” käyntiin ja meillä on riittänyt asiakkaita alusta asti. Olemme tehneet noin 740 käyntiä syksyn aikana ja näiden lisäksi olleet vielä puhelimitse yhteydessä asiakkaisiimme päivittäin, kertovat kotisairaalan työntekijät.
    Siilinjärven kotisairaalassa työskentelee 3 sairaanhoitajaa, yksi projektityöntekijä sekä lääkäri parina päivänä viikossa. Sairaanhoitaja on tavoitettavissa päivittäin klo 7–21 välisenä aikana. Kotisairaalatoiminnalle on ollut selkeä tarve alueella. 

    – Tarve kotisairaalatoiminnalle huomattiin jo heti ensimmäisellä viikolla. Laajemman toiminta-alueen haltuun ottaminen vaatii kuitenkin lisää työntekijöitä. Meillä on vielä paljon käytännön asioita hiottavana ja kehitettävänä, jotta saamme työstämme sujuvampaa. Onneksi kotisairaalatoiminta jatkuu alueellamme syksyn pilotin jälkeenkin, pohtivat kotisairaalan esihenkilö Jarmo Rautamäki ja projektityöntekijä Satu Hoffren.

    Kotisairaalatoiminta on otettu niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin keskuudessa hyvin vastaan.
    – Kotisairaalatoiminnassa on ehdottomasti parasta asiakkailta saatu positiivinen palaute – he osaavat arvostaa toimintaa ja kokevat sen lisäävän heidän elämänlaatuaan. Tämän lisäksi vaihteleva työnkuva ja vaihtuvat asiakasryhmät ovat työn suola. Saamme tällä hetkellä kehittää uudenlaista toimintaa, opimme uutta joka päivä ja laajennamme samalla omaa ammatillista osaamistamme, kehuvat kotisairaalan työntekijät.

    Kotisairaalan asiakkaana alusta asti ollut asiakas halusi antaa kiitosta ja palautetta Siilinjärven kotisairaalatoiminnasta. Hän sairastaa parantumatonta syöpää ja on tällä hetkellä saattohoitovaiheessa. Hän toivoi palautteen julkaistavan ilman nimeä.
    – Olen hyvin kiitollinen kotisairaalan henkilökunnalle saamastani hoidosta. Se on ensiluokkaista. Heidän avullaan voin elää viimeiset elinpäiväni kotona, niin kauan kuin se on mahdollista. He tuovat turvallisuuden tunteen ja hyvän mielen mukanaan. Toivon, että kotisairaalatoiminta muuttuu hyvinvointialueellamme keskeiseksi toimintatavaksi sen tärkeän roolin vuoksi, kertoo Siilinjärven kotisairaalan asiakas marraskuussa 2023.

  17. 29.12.2023 Uutinen

    Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2024 talousarvion ja asiakasmaksujen korotukset

    Aluevaltuusto kokoontui vuoden 2023 viimeiseen kokoukseen perjantaina 29.12.2023. Kokouksessa käsiteltiin hyvinvointialueen taloutta ja hyväksyttiin muun muassa talousarvio ja investointisuunnitelma vuodelle 2024 sekä uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä hyvinvointialueen osallisuusohjelman.

    Vuoden 2023 talousarvion toteuma 1–11/2023 ja toteumaennuste

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen tilikauden alijäämä yhdentoista kuukauden jälkeen on noin 47,25 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2023 alijäämä tulee kuitenkin olemaan tätä suurempi, sillä joulukuun toteumaan on odotettavissa merkittäviä kuluja. Vuoden 2023 alijäämäksi ennakoidaankin lähes 82,5 miljoonaa euroa. Lopullinen tieto alijäämästä saadaan, kun hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2023 hyväksytään 2024 maaliskuussa aluehallituksen kokouksessa ja kesäkuussa aluevaltuuston kokouksessa.

    Vuoden 2024 talousarvio

    Aluevaltuusto hyväksyi aluehallituksen esityksen mukaisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueen talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2026. Hyvinvointialueen vuoden 2024 budjetin käyttömenot ovat 1,5 miljardia euroa. Tämä sisältää aluehallituksen 21.12.2023 tekemän 950 000 euron lisäyksen pienten pelastusasemien asemavastaavien palkkaamiseksi (16 virkaa) palvelutasopäätöksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi.

    Hyvinvointialueen toimintakulut vuonna 2024 ovat 1,45 miljardia euroa. Rahoitustuotot ja kulut ovat 12,9 miljoonaa euroa ja poistot 37,86 miljoonaa euroa. Valtionrahoitusta hyvinvointialue saa noin 1,2 miljardia euroa. Ensi vuoden budjetti on alijäämäinen 36,5 miljoonaa euroa.

    Tutustu vuoden 2024 talousarviokirjaan.

    Vuoden 2024 investointisuunnitelma

    Aluevaltuusto hyväksyi aluehallituksen esityksen mukaisesti vuoden 2024 investointisuunnitelman. Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtioneuvoston lokakuussa hyväksymä lainanottovaltuuden määrä vuodelle 2024 on 126 291 524 euroa. Lainanottovaltuuden pohjana olevassa hyvinvointialueen investointisuunnitelmassa omaan taseeseen tehtävät investoinnit ovat enintään 93,93 milj. euroa (rakennusinvestoinnit 39,50 milj.€, laitteet 19,96 milj.€, sovellukset 31,42 milj.€). Suunnitelma sisältää pelastuslaitoksen investointeja 1,72 miljoonaa euroa. Suurin rakennusinvestointi on keskisen alueen osastopalvelut 31,5 miljoonaa euroa, jossa muun muassa Harjulan ja Kuopion alueen vuodeosastotoimintoja on tavoitteena keskittää Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteyteen.

    Investointeja vastaavia sopimuksia aiotaan toteuttaa vuonna 2024 yhteensä 32,36 miljoonalla eurolla (rakennukset 17,50 milj.€, laitteet 4,86 milj.€). Pelastuslaitoksen osuus on 7,94 miljoonaa euroa. Suurin vuokrasopimuksella toteutettava investointi on Suonenjoen hoitokotihanke.

    Tutustu vuoden 2024 investointisuunnitelmaan.

    Asiakasmaksuihin korotuksia 1.1.2024 alkaen

    Aluevaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen äänin 51–18 asiakkailta perittävät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja huojennusohjeen aluehallituksen esityksen mukaisesti. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esitti vasemmiston valtuustoryhmän tukemana, että asiakasmaksuja ei korotettaisi.

    Korotukset perustuvat valtioneuvoston 23.11.2023 antamaan asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen muuttamisesta, joka korottaa maksujen enimmäismääriä 1.1.2024 alkaen noin 10 prosenttia.

    Esimerkiksi terveyskeskuksen päivystyskäyntimaksu ja terveyskeskuslääkärin vastaanottomaksu nousevat 20,90 eurosta 23 euroon, poliklinikkamaksu 41,80 eurosta 46 euroon ja päiväkirurgiamaksu 136,90 eurosta 150,80 euroon. Asiakasmaksukaton määrä nousee 692 eurosta 762 euroon kalenterivuodessa.

    Asiakasmaksua voidaan alentaa tai jättää perimättä sillä perusteella (asiakasmaksulaki 11§), että maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

    Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

    Aluevaltuusto hyväksyi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2023–2025. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia hyvinvointialueella. Suunnitelman tavoitteena on myös tukea lastensuojelun järjestämistä ja kehittämistä. Suunnitelma liitetään osaksi hyvinvointialueen laajaa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa.

    Tutustu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

    Hyvinvointialueen osallisuusohjelma

    Aluevaltuusto hyväksyi osallisuusohjelman ja siihen liittyvän toimenpideohjelman, jolla edistetään asukkaiden ja henkilöstön osallisuutta päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä. Osallisuusohjelmassa asetetaan hyvinvointialueelle osallistumisen ja osallisuuden edistämisen tavoitteita ja kehittämistoimenpiteet. Toimenpiteitä on yhteensä 18.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen osallisuuslupaus on: ”Yhdenvertaisina yhdessä tehden”. Arvoina ovat vuorovaikutteisuus, rohkeus, avoimuus ja luottamus. Osallisuusohjelman tavoitteet asettuvat toimintalinjoiksi:

    • osallistumisen kanavat ja työvälineet
    • työntekijöiden osallisuuden edistäminen
    • osallisuustiedon hyödyntäminen ja vaikuttavuus
    • yhteisöjen toiminta hyvinvointialueella. 

    Tutustu osallisuusohjelmaan

    Valtuustoaloitteet

    Aluevaltuusto hyväksyi vastaukset valtuustoaloitteisiin:

    Kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen.

  18. 28.12.2023 Uutinen

    Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta päättyy Sukevalla 31.12.2023

    Sukevan toimipisteellä on järjestetty sairaanhoitajan vastaanottoja yhtenä päivänä kuukaudessa. Hoitajalle on voinut varata 15 minuutin vastaanottokäyntejä muun muassa injektioiden antamiseen, korvahuuhteluihin sekä ohjaukseen ja neuvontaan. Muissa asioissa asukkaat ovat asioineet Sonkajärven terveysasemalla. Tämän toiminnan sisältöä on tarkasteltu osana sosiaali- ja terveyskeskusten toimintojen uudelleenjärjestelyjä, ja selvityksen perusteella hoitajan vastaanotot on päätetty Sukevalla lopettaa vuoden 2023 päättyessä. Päätöksen myötä jatkossa myös sairaanhoitajan vastaanottopalvelut tarjotaan Sonkajärven terveysasemalla.

    Perusteluna päätökselle on toiminnan pieni volyymi ja se, että pääosa sairaanhoitajan vastaanotoilla tarjotuista palveluista on ollut Islabin vastuulla olevaa laboratorionäytteiden ottamista. Sairaanhoitajan toimenpiteisiin, ohjaukseen ja neuvontaan liittyviä käyntejä on ollut vähän. Vastaanottotoiminta Sukevalla on järjestetty Sonkajärven terveysasemalta, mikä osaltaan on aiheuttanut kustannuksia. 

  19. 22.12.2023 Uutinen

    Terveydenhuollon vuodeosastotoiminta Joroisissa ei jatku

    Terveydenhuollon osastotoiminta Joroisten terveyskeskuksen vuodeosastolla ei jatku, eikä osastoa avata uudelleen 1.1.2024 alkaen. Pohjois-Savon hyvinvointialueen yleisten palveluiden lautakunta päätti asiasta kokouksessaan 20.12.2023.

    Päätöksen taustalla ovat vaikeudet sekä lääkäri- että hoitohenkilöstön rekrytoinnissa Joroisten terveyskeskuksessa toimivalle vuodeosastolle, eikä näköpiirissä ole parannusta hankalaan henkilöstötilanteeseen. Käytännössä osasto on ollut suljettuna jo viime kesän alusta alkaen henkilöstöpulan vuoksi. Kesästä lähtien Joroisten potilaat on hoidettu Varkauden akuuttiosastolla, jossa potilaat hoidetaan jatkossakin. Päätös vapauttaa osaston tilojen käyttämisen muuhun toimintaan.

    Osasto on ollut Pohjois-Savon hyvinvointialueen pienin terveyskeskussairaala kymmenellä asiakaspaikalla. Kustannukset hoitopäivää kohden ovat olleet korkeita, johtuen osaston pienestä koosta. Hyvinvointialueelle on asetettu vuodelle 2024 talouden sopeuttamisvaatimuksia ja päätös on taloudellisuus-, tuottavuus- ja integraatio-ohjelmien mukainen.

    Päätöskirjaus yleisten palveluiden lautakunnan pöytäkirjassa.
     

  20. 21.12.2023 Uutinen

    Aluehallitus esittää talousarvion hyväksymistä aluevaltuustolle

    Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 21.12.2023 vuoden 2024 talousarvion ja esittää sen hyväksymistä aluevaltuustolle 29.12.2023 kokoukseen. Aluehallitus käsitteli myös vuoden 2023 talouden toteuman tammi-marraskuulta ja seuraavien vuosien investointisuunnitelmat. Lisäksi aluehallitus vahvisti vuoden 2024 talousarviovalmisteluun liittyvän yhteistoimintaneuvottelujen neuvottelutuloksen ja päätti käynnistää vuodelle 2024 talousarvion sisältämistä konkreettisista toimenpiteistä toiseen vaiheen neuvottelut erikseen vahvistettavana ajankohtana.

    Vuoden 2024 talousarvio aluevaltuuston käsittelyyn

    Aluehallitus esittää talousarviota vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2024−2026 hyväksyttäväksi aluevaltuustolle. Hyvinvointialueen vuoden 2024 budjetin käyttömenot ovat 1,5 miljardia euroa. Tämä sisältää aluehallituksen kokouksessa tekemän 950 000 euron lisäyksen pienten pelastusasemien asemavastaavien palkkaamiseksi (16 virkaa) palvelutasopäätöksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi.
    Hyvinvointialueen toimintakulut vuonna 2024 ovat 1,45 miljardia euroa. Rahoitustuotot ja kulut ovat 12,9 miljoonaa euroa ja poistot 37,86 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetti on alijäämäinen 36,5 miljoonaa euroa.

    Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksilla 14,6 miljoonan euron säästöt

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut käytiin lakisääteisenä kuuden viikon aikana ajalla 8.11.−20.12.2023. Neuvottelun tuloksena syntyi näkemys konkreettisista toimenpiteistä, joilla henkilöstövoimavaroihin kohdistuvia työvoimakustannuksia vähennetään yhteensä 14,6 miljoonalla eurolla tuottavuusohjelman mukaisesti vuonna 2024.
    Hyvinvointialueen henkilöstöltä haettiin neuvottelujen aikana kyselyllä säästö- ja kehittämisehdotuksia. Kyselyllä saatiin yli 250 ehdotusta, joiden käsittelyä konkreettisiksi toimenpiteiksi jatketaan.

    Nyt käytyjen neuvottelujen perusteella ei toteuteta suoria irtisanomisia tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla liittyen vuoden 2024 talousarvioon. Neuvotteluissa löytyi vaihtoehtoisia konkreettisia säästökohteita, kuten lähtövaihtuvuuden prosessin uudistaminen ja henkilöstön pysyvyyteen panostaminen, määräaikaisen henkilöstön (mukaan lukien varahenkilöstö) työsuhteiden vakinaistaminen ostopalvelu- ja vuokratyövoiman kustannusten vähentämiseksi, osatyökykyisten työllistäminen ennenaikaisten eläkkeiden välttämiseksi sekä työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairaspoissaolojen vähentäminen.

    Lomautusta tai osa-aikaistamista ei käytetä työvoiman vähentämisen keinona vuonna 2024, vaan säästöt yli 1,2 miljoonaa euroa toteutetaan vapaaehtoisin vapain (lomarahojen vaihto vapaiksi, palkattomat virka/työvapaat), jolloin vapaiden ajaksi ei palkata sijaisia.

    Vuoden 2024 alussa kuitenkin arvioidaan hyvinvointialueen johtamis- ja asiantuntijarakenne ja päällekkäisyydet toiminnassa. Mahdolliset muutokset johto-, päällikkö- ja esihenkilönimikkeissä neuvotellaan toisen vaiheen yhteistoimintaneuvotteluissa alkuvuonna 2024 (vaikutus 45 henkilötyövuotta). Johtamisrakennetta ja toimintoja uudelleen organisoitaessa voidaan johdon, päälliköiden, keskijohdon tai esihenkilöiden työtehtäviä tai työyksikön sijoituspaikkaa joutua muuttamaan. Lisäksi tarkastellaan strategia- ja konsernipalveluiden sekä pelastus- ja turvallisuustoimialan asiantuntijatehtävissä tunnistetut päällekkäisyydet (vaikutus 51 henkilötyövuotta). 

    Hyvinvointialueella on parhaillaan käynnissä laaja palvelujärjestelmän uudistamisohjelman valmistelu, joka voi vaikuttaa henkilöstön tehtävänkuviin. Ensimmäisten viranhaltijavalmisteluna tuotettavien skenaarioluonnosten on tavoite olla valmiina vuoden 2024 alussa. Päätöksen palvelujärjestelmän uudistamisohjelmasta tekee aluevaltuusto kokouksessaan kesäkuussa 2024.

    Käynnissä olevat alkuvuonna 2023 alkaneet hyvinvointialueen organisoitumista koskevat yhteistoimintaneuvottelut saatetaan loppuun 30.6.2024 mennessä.

    Ensihoitopalveluiden muutoksella vahvistetaan ensihoidon, päivystyksen ja kotisairaalan yhteistyötä

    Aluehallitus päätti, että pelastustoimi- ja turvallisuus toimialalla työskentelevät päätoimiset ensihoitajat siirretään osaksi yleisten palvelujen toimialaa ja erityispalvelujen toimilinjaa palveluyksikkö akuuttiin vuoden 2024 aikana. Muutoksen tavoitteena on ensihoidon, päivystyksen ja kotisairaalan hoitoketjujen integraatio. Uudenlaisella sote-palveluiden ja potilaiden hoitoketjujen integraatiolla tavoitellaan päivystyskäyntien ja päivystyksellisten vuodeosastohoitojaksojen vähenemistä.

    Siirtymiseen liittyvät henkilöstö- ja taloushallinnolliset valmistelut käynnistetään heti ja tuodaan päätöksentekoon hallintosäännön mukaisesti. Aluehallitus hyväksyi myös ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen vuodelle 2024.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen talousarvion toteuma 1−11/ 2023

    Aluehallitus sai tiedoksi hyvinvointialueen tuloslaskelman tammi-marraskuulta 2023 ja esittää sen tiedoksi aluevaltuustolle. Tilikauden alijäämä yhdentoista kuukauden jälkeen on 47 254 034 euroa alijäämäinen. Vuoden 2023 alijäämä tulee kuitenkin olemaan tätä suurempi, sillä joulukuun toteumaan on odotettavissa merkittäviä kuluja.

    Vuoden 2024 investointisuunnitelma

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtioneuvoston lokakuussa hyväksymä lainanottovaltuuden määrä vuodelle 2024 on 126 291 524 euroa. Lainanottovaltuuden pohjana olevassa hyvinvointialueen investointisuunnitelmassa omaan taseeseen tehtävät investoinnit ovat enintään 93,93 milj. euroa (rakennusinvestoinnit 39,50 milj.€, laitteet 19,96 milj.€, sovellukset 31,42 milj.€). Suunnitelma sisältää pelastuslaitoksen investointeja 1,72 miljoonaa euroa. Suurin rakennusinvestointi on keskisen alueen osastopalvelut 31,5 miljoonaa euroa.

    Investointeja vastaavia sopimuksia aiotaan toteuttaa vuonna 2024 yhteensä 32,36 miljoonalla eurolla (rakennukset 17,50 milj.€, laitteet 4,86 milj.€). Pelastuslaitoksen osuus on 7,94 miljoonaa euroa. Suurin vuokrasopimuksella toteutettava investointi on Suonenjoen hoitokotihanke.

    Investointisuunnitelma vuosille 2025−2028

    Hyvinvointialueen vuosien 2025−2028 investointisuunnitelmassa taseen pysyvien vastaavien investointimenot ovat yhteensä 275,5 milj. euroa (rakennukset 170,4 milj.€, laitteet ja kalustot 74,8 milj.€, sovellukset 30,3 milj.€). Vuosien 2023 ja 2024 investointisuunnitelmiin ja lainanottovaltuuksiin sisältyvien investointien osuus pysyvien vastaavien investointimenoista on 109,1 milj. euroa.
     
    Uudet, vuosina 2025−2028 aloitettavat investoinnit ovat 166,3 milj. euroa (rakennukset 80,2 milj.€, laitteet ja kalustot 74,8 milj.€, sovellukset 11,3 milj.€, pelastuslaitos 7,7 milj.€). Suurin vuosille 2025–2029 suunniteltu rakennusinvestointi on Kuopion sotekeskus -hanke, jonka kustannukset ovat yhteensä noin 50 milj. euroa. Palvelujärjestelmäuudistamisen suunnittelu ja siinä tehtävät linjaukset tulevat vaikuttamaan hankkeen toteuttamiseen.
      
    Investointeja vastaavia sitoumuksia on vuosina 2025–2028 yhteensä 56,9 milj.€ (rakennukset 39,4 milj.€, laitteet ja koneet 17,5 milj.€). Pelastuslaitoksen osuus investointeja vastaavista sopimuksista on 1,4 miljoonaa euroa. Suurimmat vuokrasopimuksella toteutettavat investoinnit ovat vuonna 2025 Suonenjoen sotekeskus ja Leppävirran sotekeskus. Palvelujärjestelmäuudistamisen suunnittelu ja siinä tehtävät linjaukset tulevat vaikuttamaan näiden hankkeiden toteuttamiseen.
     
    Investointisuunnitelmaan voi tulla muutoksia vuoden 2024 aikana.

    Asiakasmaksuihin ja palkkioihin esitetään korotuksia

    Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi 29.12.2023 kokoukseen asiakkailta perittävät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja huojennusohjeen

    Lisäksi aluehallitus päätti vahvistaa 1.1.2024 alkaen: 

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus hyväksyi Pohjois-Savon hyvinvointialueen eettiset ohjeet ja hyvän hallinnon periaatteet.

    Aluehallitus hyväksyi vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen lastensuojelun jälkihuollon ikärajan säilyttämisestä 25 ikävuodessa annetun vastauksen ja vie sen edelleen aluevaltuuston käsiteltäväksi.

    Aluehallituksen kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen.