Etsivän vanhustyön verkosto auttaa yhä laajemmalla alueella Pohjois-Savossa

Pohjois-Savossa mielenterveys- ja päihdehaasteita tai yksinäisyyttä kokevat ikäihmiset voivat nyt saada helpommin apua ja tukea arkeensa uudenlaisen yhteistyöverkoston kautta. Etsivän vanhustyön verkostossa on mukana muun muassa järjestöjä, seurakuntien diakoniatyöntekijöitä sekä kuntien työntekijöitä.

Yhdessä verkosto varmistaa, että apua tarvitsevat ikäihmiset tulevat löydetyksi ja kohdatuksi ja että he saavat ohjausta oikeiden palveluiden ja toimintojen äärelle.

– Verkoston avulla voidaan tukea myös palveluiden käytön aloittamista ja jatkamista, kertoo projektisuunnittelija Mari Väätäinen.

Toiminta laajeni kevään aikana

Kevään 2025 aikana etsivän vanhustyön verkosto on laajentunut Pohjois-Savossa.

Verkosto toimii nyt näillä alueilla:

Eteläinen palvelualue: Joroinen, Varkaus, Leppävirta, Suonenjoki, Rautalampi, Tervo, Vesanto, Keitele, Pielavesi ja Karttulan alue

Keskinen palvelualue: Kuopio (kantakaupunki, Maaninka, Juankoski, Vehmersalmi, Riistavesi), Tuusniemi, Kaavi ja Siilinjärvi

Maalis–huhtikuussa verkosto rakennettiin keskiselle palvelualueelle. Toiminta käynnistyi huhtikuun lopussa. Mukana on tällä hetkellä 11 ammatillista toimijaa.

Eteläisellä palvelualueella verkosto laajeni kevään aikana kattamaan kaikki alueen kunnat. Nyt mukana on jo 16 eri toimijaa. Pohjoisella palvelualueella, johon kuuluu Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi, Iisalmi, Lapinlahti ja Nilsiä, verkoston rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Tavoite on saada myös pohjoisen alueen verkostomalli valmiiksi hankkeen aikana eli marraskuuhun 2025 mennessä.

Tämä kehitystyö on osa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jota rahoittaa Euroopan unioni (Next Generation EU). Verkostojen toiminnan laajentamista ja vakiinnuttamista jatketaan marraskuuhun 2025 saakka.

​​​​​​​

Pohjois-Savon hyvinvointialueen talous alkuvuonna 17,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli kokouksessaan maanantaina 26. toukokuuta hyvinvointialueen vuoden 2025 tammi-huhtikuun talouden toteumaa sekä koko vuoden talousennustetta.

Alkuvuoden 2025 aikana Pohjois-Savon hyvinvointialueen talous on ollut 17,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä on merkittävä parannus verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan, jolloin alijäämää kertyi 14,6 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvoivat tammi–huhtikuussa 13,8 prosenttia (10,9 miljoonaa euroa), mihin vaikutti vuoden alussa voimaan tulleet asiakasmaksujen korotukset. Toimintamenojen kasvu pysyi maltillisena – nousua oli 1,6 prosenttia eli 7,8 miljoonaa euroa.

Vaikka alkuvuoden tulos on positiivinen, koko vuoden 2025 talousennuste on noin 17 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämä on kuitenkin linjassa aluevaltuuston 5. toukokuuta hyväksymän muutostalousarvion kanssa, jossa vuoden 2025 alijäämäksi on arvioitu 21 miljoonaa euroa, jotta alijäämien kattamaistavoitteessa pysytään. Pohjois-Savon hyvinvointialueelle on kertynyt katettavia alijäämiä vuosilta 2023 ja 2024 yhteensä 128,5 miljoonaa euroa. Aluevaltuuston joulukuussa 2024 hyväksymän taloussuunnitelman mukaan alijäämät katetaan vuoteen 2029 mennessä.

Valtioneuvosto päätti 8. toukokuuta olla myöntämättä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle lainanottovaltuutta vuodelle 2026. Aluehallitus päätti jättää valtiovarainministeriölle hakemuksen lainanottovaltuuksien muuttamiseksi, sillä alueella on merkittäviä investointitarpeita ensi vuodelle. Hyvinvointialuelain mukaan valtioneuvosto voi muuttaa lainanottovaltuutta, jos investointi on välttämätön lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi eikä sitä voida rahoittaa muilla keinoin. 

Lisäksi aluehallitus päätti kokouksessaan muun muassa ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen hankinnan avaamisesta, Kuopion palveluasumisen rakennushankkeen urakoitsijan valinnasta ja henkilöstöruokailun järjestämisen suunnitelmasta.

Aluehallituksen kokouksen koko kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen hyväksymisen jälkeen.

Projekti päättyy, mutta etsivä työ jatkuu

Vuoden 2024 alussa käynnistynyt Etsivän työn projekti on päättymässä 30.6.2025. 

Etsivän työn tavoitteena on ollut löytää palveluiden ulkopuolella olevia tai palveluista putoavia työikäisiä mielenterveys- ja päihdeongelmia omaavia, asunnottomia, syrjäytyneitä ja muita riskiryhmään kuuluvia henkilöitä. Etsivä työ on ohjannut sekä sosiaali- ja terveys- että muihin palveluihin sekä auttanut tarpeen mukaan. Tavoitteena on ollut luoda hyvinvointialueen keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluihin etsivän työn malli. 

Projektin aikana on tavoitettu hyvinvointialueemme asukkaita muun muassa kaduilta, lähiöistä, kirjastoista, kauppakeskuksista ja muista kohtaamispaikoista. Lisäksi asukkaita on tavoitettu ruokajakoihin jalkautumalla. Koska työntekijät ovat jalkautuneet sinne, missä ihmiset elävät arkeaan, on avun saamisen kynnystä saatu matalammaksi. Kerätty asiakaspalaute ja suusanallinen palaute kertovat siitä, että etsivä työ on otettu hyvin vastaan kaduilla ja työmuoto on koettu hyödylliseksi.

Järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on oleellinen osa etsivää työtä ja nämä toimijat ovat tärkeässä roolissa myös löytämässä ja tavoittamassa tukea tarvitsevia henkilöitä. Mallissa on tuotu esiin myös verkostoyön merkitystä. Yhdessä tekemistä jatketaan ja kuljetaan kohti huomisen etsivää työtä! 

Etsivän työn malli on kehitetty ja toimintamalli on valmis. Mallin mukaista etsivää työtä jatketaan työikäisten sosiaalipalveluissa keskisellä alueella.

Etsivän työn tarpeissa yhteydenotot: tyoikaistenpalvelut(at)pshyvinvointialue.fi
--

Etsivän työn projekti on osa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta ja sen rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). 
 

Nuorisopsykiatrian poliklinikan Siilinjärven yksikkö muuttaa Lainesairaalaan

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) nuorisopsykiatrian poliklinikan Siilinjärven yksikön toiminta siirtyy uusiin tiloihin Kuopion Lainesairaalaan 2.6.2025 alkaen. Muutoksen tavoitteena on parantaa palveluiden saavutettavuutta ja sujuvoittaa hoitokokonaisuuksien toteuttamista.

Nuorisopsykiatrian poliklinikalla tarjotaan moniammatillista hoitoa ja tukea nuorille, jotka tarvitsevat psykiatrista apua. Palveluihin sisältyvät muun muassa lääkärin ja hoitotiimin vastaanotot, yksilö-, ryhmä- ja perhekeskeiset hoitomuodot sekä mahdollisuus akuuttihoidon jaksoihin ja osastohoidon tarpeen arviointiin.

Muutto Lainesairaalaan mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön eri yksiköiden välillä ja tukee nuorten hoidon jatkuvuutta ja laatua. Uudet tilat tarjoavat rauhallisen ja turvallisen ympäristön hoidon toteuttamiseen.

Uusi toimipaikka 2.6.2025 alkaen:
KYS Lainesairaala, rakennus 14, 5 kerros,
Puijonlaaksontie 2, 70210 Kuopio
Nykyinen toiminta Siilinjärvellä (Viertotie 4) päättyy 31.5.2025

Vammaispalvelujen johtajat vaativat selkeyttä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen

Hyvinvointialueiden vammaispalveluista vastaavat johtavat viranhaltijat ja Helsingin kaupungin vammaispalvelujen johtaja ottavat yhteisesti kantaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. He korostavat, että toiminta tulee järjestää perusopetuslain mukaisena palveluna kaikille perusopetukseen osallistuville lapsille, myös vammaisille lapsille.

Perusopetuksen järjestäjien tulee toteuttaa yhdenvertaisuuslain mukaiset kohtuulliset mukautukset, jotta toiminta on aidosti saavutettavaa myös vammaisille oppilaille. Mikäli vammaiset lapset eriytetään tavanomaisesta kouluympäristöstä, vaarantuu heidän osallisuutensa yhteiskuntaan.

Nykyinen toimintamalli, jossa kunnat ja hyvinvointialueet jakavat vastuuta, aiheuttaa tarpeetonta hallinnollista kuormitusta ja kustannuksia. Kaksinkertainen sopiminen, neuvottelut ja laskutus lisäävät byrokratiaa ja heikentävät palvelun sujuvuutta. Vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminta on järkevää järjestää saumattomana osana koulupäivää, mikä on sekä taloudellisesti että tuotannollisesti tehokasta.

Johtavat viranhaltijat katsovat, että selkeä järjestämisvastuu tulee osoittaa kunnille, perusopetuksen järjestäjille. Tämä tukisi kustannusten hallintaa ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Tarvittaessa lainsäädäntöä on muutettava. 

Vammaispalvelujen johtajat odottavat sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä yhteistä ohjeistusta kesäkuun 2025 aikana, jotta järjestämisvastuu selkeytyy ja vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminta saadaan järjestettyä sujuvasti.

Kannanoton on Pohjois-Savon hyvinvointialueen puolesta allekirjoittanut vammaispalvelujen palvelualuejohtaja Seija Kärkkäinen.
 

Muistihoitaja Anu Keinänen ja geriatri Lauri Jäntti yllätettiin kiitoksilla Iisalmessa

Viime vuonna Pohjois-Savon asukkaat lähettivät lähes 800 sydämellistä kiitosviestiä hyvinvointialueemme ammattilaisille. Kiitä ammattilaista -kampanjan kautta saatu palaute sisälsi koskettavia tositarinoita ja lämpimiä sanoja heille, jotka kohtaavat, hoitavat ja auttavat joka päivä. 

Kevään aikana näitä kiitoksia on viety myös henkilökohtaisesti ammattilaisten työpaikoille. Neljäs kiitoshetki järjestettiin Iisalmessa. Muistihoitaja Anu Keinänen ja geriatri Lauri Jäntti saivat vastaanottaa kauniin kiitoksen potilaidensa läheiseltä sekä työnantajan kukkatervehdyksen kesken tavallisen työpäivän. 

Kiitoksen keskeinen viesti oli selkeä: Anu ja Lauri välittävät ikääntyneistä ja kohtaavat heidät inhimillisesti ja kunnioittavasti. Yllätys oli molemmille suuri, mutta toi myös hymyn huulille.

– Totta kai se kiitos tuntuu hienolta ja tuo arvostusta omalle työlle. Toki pyrimme aina tekemään töitä asiakas- ja potilaslähtöisesti. Tavoitteena on, että tänne uskaltaa tulla ilman jännitteitä, tuumasi Lauri yllätyksen jälkeen.

– Lähtökohtaisesti en tykkää yllätyksistä, mutta tämä oli mukava yllätys. Kasvotusten on kaikista parasta saada kiitosta. Työ ikääntyneiden kanssa on hyvin ihmisläheistä. Se vaatii tietynlaista eläytymistä ja omistautumista asiakkaan elämäntilanteeseen, tiivisti fiiliksiään Anu.

Kiitä ammattilaista -kampanja on yksi tapa nostaa esiin ammattilaistemme arvokasta työtä ja heidän merkitystään pohjoissavolaisten hyvinvoinnille. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka lähetitte kiitoksia. Ne merkitsevät paljon ja muistuttavat siitä, kuinka suuri vaikutus hyvällä kohtaamisella voi olla.

Katso videolta, kuinka Anu ja Lauri yllätettiin!

Lisää työkaluja perusterveydenhuollon työhön yleislääkäreille

Uusi yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen loppuvaiheessa oleville lääkäreille suunnattu Syvyyttä yleislääkärin työhön systeemiajattelun avulla -koulutus (SYTY) alkoi Itä-Suomen yhteistyöalueella maaliskuussa ja ensimmäiset alueelliset pienryhmäpäivät järjestettiin toukokuun alussa hyvinvointialueilla. Lähes kaksivuotiseen koulutukseen osallistuu kolmekymmentä lääkäriä. Osallistujia on kaikilta YTA-alueen hyvinvointialueilta. Myös kouluttajia on jokaiselta hyvinvointialueelta. 

Systeemiajattelu tarjoaa ymmärtämisen apuvälineitä, joiden avulla pyritään hahmottamaan kokonaisuuksia ja niiden osasten vaikutuksia toisiinsa. Koulutuksen tavoitteena on tarjota erikoislääkäreille työkaluja potilaiden pärjäämisen tukemiseen heidän omassa elinympäristössään ja vahvistaa potilaan rinnalla kulkemisen taitoja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa monialaisen verkoston hyödyntämistä potilaiden hoidon tukena. Koulutuksessa käydään läpi myös lääkärin oman taustan merkitystä työlle ja työssä jaksamiselle ja näin ollen pyrimme vahvistamaan heidän kokemaansa työn mielekkyyttä. Näköalan laajentuessa hoidon jatkuvuuden ja pitkien potilas-lääkärisuhteiden merkitys niin potilaalle kuin lääkärillekin vahvistuu.

Lähes kaksivuotinen prosessi myös verkostoi ammattilaisia
 

Itä-Suomessa on pitkät perinteet yhteistyöstä YTA-tasoisesti yleislääketieteen koulutuksissa ja prosessikoulutuksia on järjestetty kouluttajalääkäreille, mutta tämä on ensimmäinen erikoistumisen loppuvaiheessa oleville lääkäreille suunnattu prosessikoulutus. Mukana on myös muutama jo valmis erikoislääkäri. Koulutuksessa kaikki osallistujat tapaavat yhteisten kaksipäiväisten lähitapaamisten yhteydessä koulutuksen alussa, puolivälissä ja lopussa ja näiden yhteisten tapaamisten välissä on hyvinvointialueittain toteutettuja päivän mittaisia pienryhmätapaamisia eri teemojen ympärillä. Koulutuksen aikana käymme läpi elämänkaaren syntymästä kuolemaan, perehdymme tarkemmin mm. seksuaalisuuteen, neurokehityksellisiin häiriöihin, mielialaongelmiin, kipuun, päihdehäiriöihin ja psykosomatiikkaan sekä pohdimme ilmiöitä, kuten väkivaltaa, myös yhteiskunnallisena ilmiönä. Vuorovaikutustaidot ja potilaan kunnioittava kohtaaminen kulkevat teemana läpi koko koulutuksen. 

Tavoitteena on paitsi verkostoida yleislääkäreitä yhteistyöalueella myös mahdollistaa alueellisiin erityistyöntekijöihin ja hoitoketjuihin tutustuminen, mikä helpottaa yhteistyötä ja toivottavasti myös sitouttaa lääkäreitä alueelle erikoistumisen jälkeen. Meillä on Itä-Suomessa vahvaa osaamista perusterveydenhuollossa ja haluamme pitää kiinni lääkäreistämme ja vahvistaa heidän erikoislääkärin identiteettiä. 

Kouluttajat syventyivät systeemiajatteluun vuoden ajan omassa koulutuksessaan
 

”Ennen koulutuksen alkua koulutimme jokaiselta hyvinvointialueelta kaksi yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajaa systeemiajatteluun yhteistyössä Sisä-Suomen YTAn kanssa ja täytyy sanoa, että olen valtavan ylpeä näistä pioneerikollegoista, jotka lähtivät kanssani rakentamaan tätä uutta prosessia”, toteaa koulutusylilääkäri Nina Tusa Itä-Suomen yleislääketieteen YTA-keskuksesta. ”Olemme vasta matkan alussa, liikkeelle on päästy uteliaan innostuneesti”, jatkaa Nina.

Mukana alueellisina kouluttajina ovat mm. tiimijohtajalääkäri Jukka Tiihonen Lapinlahden terveyskeskuksesta, Pohjois-Savon alueellinen koulutusylilääkäri Tiiu Kukkasjärvi Siilinjärven terveyskeskuksesta sekä Savonlinnan alueen ylilääkäri Eeva Björkstedt Eloisasta. Jukka kertoo, että hän lähti mukaan kouluttajaksi koska häntä kiinnostaa suuresti inhimillinen kasvu ja kehitys ihmisenä ja lääkärinä. ”Uskon että ajattelun laajentaminen, itsetuntemuksen kehittäminen ja systeemiajattelu voivat avata väyliä potilaiden parempaan ymmärtämiseen, lisätä keinoja heidän auttamisekseen, auttaa työssä kuormittumisen säätelyssä ja kokea yleislääkärin työssä suurempaa merkityksellisyyttä”, hän sanoo. ”Prosessissa olen tähän mennessä kehittynyt kouluttajalääkärinä ja saanut uskoa itseeni sekä tavannut upeita uusia kouluttajalääkärikollegoita sekä kurssille osallistuvia erikoistuvia kollegoita”, lisää Jukka.

Tiiu jatkaa: ”Nuorempien kollegoiden kouluttaminen on lähellä sydäntäni. Lisäksi tämän koulutuksen sisältö on yleislääketieteen erikoisalan ja perusterveydenhuollossa toimivien lääkäreiden kannalta keskeinen, sillä koulutus mm. vahvistaa osaamista potilaan kohtaamisessa ja auttaa etsimään laajempaa näkökulmaa potilaan kokonaistilanteen hahmottamiseen. Näiden myötä koulutus auttaa myös syventämään potilas-lääkärisuhdetta ja kokonaisvaltaista potilaan jatkohoidon suunnittelua. Systeemiajattelu ja perhelähtöinen näkökulma ja työskentely ovat oleellisia myös kliinisessä työssäni kouluterveydenhuollossa ja lastenneuvolassa ja näin ollen saan tästä näkökulmia myös omaan työhöni”.

”Aikanaan kouluttajapolulle lähteminen ei täysin tapahtunut omasta halusta, mutta vuosien aikana nuorten lääkäreiden kouluttamisesta on muodostunut tärkeä osa omaa työtäni”, täydentää Eeva.” On aina hienoa saada seurata nuorten lääkäreiden kehittymistä taitaviksi ja ymmärtäviksi yleislääkäreiksi ja parasta ovat olleet ne hienot keskustelut, joihin pitkien koulutustaipaleiden aikana on päästy. Ajatteluprosessin laajeneminen johtaa parempaan potilaiden kohtaamiseen ja hoitotuloksin ja tuo toivottavasti myös armollisuutta sekä potilaita, että meitä lääkäreitä itseään kohtaan”, pohtii Eeva. 

Jukka, Tiiu ja Eeva toteavat kuin yhdestä suusta, että erikoistumisen loppuvaiheessa olevien yleislääkäreiden osaamisen ja identiteetin vahvistaminen perusterveydenhuollossa on erittäin merkittävää, sillä se vahvistaa heidän kokemustaan asiantuntijuudesta, lisää työn mielekkyyttä ja tuo työhön uusia, potilas-lääkärisuhdetta syventäviä näkökulmia. Yhdessä toivomme koulutuksen lisäävän myös yleislääketieteen erikoislääkäriksi valmistuvien halukkuutta jatkaa työtään perusterveydenhuollossa vielä erikoistumisen jälkeenkin.

Lopuksi Tiiu summaa vielä, että edeltänyt kouluttajakoulutus vahvisti hänen osaamistaan ja tarjosi hänelle uusia työkaluja potilaan kokonaisvaltaisessa huomioinnissa osana systeemiään. Lisäksi se auttoi minua edelleen kehittymään kouluttajana ja paremmin ymmärtämään oman taustan merkityksen lääkärin työssä. Nyt keväällä alkanut prosessi kouluttajana on antanut minulle jo paljon. Olen edelleen kehittynyt kouluttajana ja saanut vertaistukea kouluttamiseen. Koulutettaviemme ja kouluttajiemme porukka on aivan huikea, ja olen tutustunut uusiin kollegoihin ja päässyt osalliseksi monenlaisiin mielenkiintoisiin pohdintoihin ja keskusteluihin, jotka ovat edelleen avanneet uusia näkökulmia koulutuksen aiheisiin. Myös oma osaamiseni systeemiajattelun osalta on edelleen vahvistunut. Odotan ilolla prosessin etenemistä ja sitä, mitä kaikkea se meille vielä antaakaan!

Jukan, Tiiun ja Eevan lisäksi kouluttajina toimivat yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajat Katri Räsänen ja Outi Höhn Siun Sotesta ja Hanna Vehniäinen ja Tanja Laitinen Keski-Suomen hyvinvointialueelta. Koulutusprosessia on ollut rakentamassa myös psykiatrian kliininen opettaja Maarit Pakarinen.

Monipuolinen koulutus houkutteli erikoistuvia
 

Koulutuksessa mukana olevat yleislääketieteeseen erikoistuvat lääkärit Emmiina Laanisen Nurmeksen terveysasemalta, Jukka Siimeksen Mikkelin hyvinvointiasemalta, Viktor Reinikaisen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta ja Hanna Vehmaksen Vaajakoskelta, Sampoharjun terveysasemalta houkutteli mukaan laaja-alainen ja monipuolinen koulutuksen sisältö. Viktor kertoo kiinnostuneensa systeemiajattelusta ja sen tuomista mahdollisuuksista yleislääkärin työhön. Hanna kertoo, että ideana koulutuksen nimi "syvyyttä yleislääkärin työhön" kuulosti myös mielenkiintoiselta: mitä uutta tällä koulutuksella voisi olla minulle annettavana, voisinko oppia lisää, kuinka kohdata potilaita ja tehdä tätä työtä pintaa syvemmällä otteella kaikkien arjen kiireiden paineessa, voisinko saada uusia oivalluksia ja ajatuksia myös vapaa-ajalle. Vertaiskohtaamisten lisäksi Emmiina odottaa koulutuksen tuovan myös syvempää itsetuntemusta lääkärinä työskentelyyn. 


Jukka Siimes, Eloisa

Hanna Vehmas, Hyvaks

Jo erikoislääkäriksi lähes kymmenen vuotta sitten valmistunut Kirsi Räsänen Siun Soten Kontiolahden terveysasemalta pohtii, että ei varmaan olisi pystynyt aivan uran alkuvaiheessa omaksumaan kunnolla systeemiajattelun taitoja, koska tuolloin oppimisen tarpeet olivat lähinnä kliinisiin taitoihin liittyviä. ”Tässä vaiheessa työuraa pystyy jo suuntautumaan muuhunkin. Ikä ja elämänkokemus tuovat näkyväksi ihmiselämän haavoittuvuuden, elämän vastoinkäymiset ja lähiyhteisön merkityksen ihmisen tukena, turvana tai traumatisoijana. Siksi tämä koulutuskokonaisuus tuntuu ajankohtaiselta ja hyödylliseltä juuri tässä työuran vaiheessa. Toivon, että koulutuksen myötä osaan jatkossa työssäni ottaa paremmin huomioon potilaan lähiyhteisön, hänen sukutaustansa ja muutenkin katsoa potilastyötä systeemiajattelun kautta. Toivon myös koulutuksen lisäävän ymmärrystäni oman taustani, arvojeni ja elämänhistoriani vaikutuksesta siihen, millainen ihminen olen ja miten teen työtäni”, summaa Kirsi.

Koulutuksen lämmin ja luottavainen ilmapiiri luo turvaa
 

Vaikka takana on vasta kolme yhteistä koulutuspäivää, kertoo Emmiina olleen ilahduttavaa tavata kollegoita ja kuulla eri elämäntarinoita siitä, kuinka muut osallistujat ovat kasvaneet ja päätyneet lääkäreiksi. ”Koulutuksissa on ollut lämmin ja luottavainen ilmapiiri”, lisää Emmiina. Victor on huomannut käyttäneensä systeemiajattelua työssään tietämättä siitä vielä syvemmin ennen koulutusta.

Hanna toteaa, että vaikka hän on jo ennen tätä koulutusta pyrkinyt huomioimaan potilaan elämäntilanteen ja oman viitekehyksen arvomaailmoineen, hän on tämän koulutuksen alun myötä saanut vahvistusta omalle ajattelulleen ja huomannut näkökulmiensa vähän laajentuneen. ”Perhelääkärinäkökulma on alkanut syventyä omassa ajattelussani, vaikka työn tekemisen todellisuus ei ole tätä aina tue. Ehkä tulevaisuudessa omalääkärimalleja uudelleen kehitettäessä tätä (perhelääkäriyttä) kohden mennään taas?”, toivoo Hanna.

Kirsi täydentää, että jo tässä vaiheessa, kahden tapaamiskerran jälkeen, koulutuskokonaisuus tuntuu hyvältä. ”Meillä on hyvä porukka ja turvallinen ilmapiiri käsitellä hyvinkin herkkiä aiheita. Olen saanut hyvän johdannon systeemiajattelun pyörteisiin, oppinut paljon uutta esim. seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista, osaan jatkossa kohdata potilaan paremmin näissä asioissa. Olen saanut uusia työkaluja haastavien potilaiden hoitoon ja heidän käytösmalliensa ymmärtämiseen. Esim. sukupuutyöskentely on ollut itselleni silmiä avaavaa ja aion käyttää sitä jatkossa myös valikoitujen potilaiden kanssa”, toteaa Kirsi.

”Kurssi on jo nyt kahden ensimmäisen tapaamisen jälkeen ylittänyt kaikki odotukseni, joten odotan innolla tulevaa. Toiveena olisi kurssin jälkeen olla yleislääkäri, joka osaa kohdata ja hoitaa potilastaan mahdollisimman hyvin huomioiden hänen taustallansa vaikuttavan systeeminsä”, kertoo erikoistumisen loppuvaiheessa oleva Sanna Ranta-Pere Pohjois-Savon hyvinvointialueen Koillisesta tiimistä Kuopion pääterveysasemalta.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen koko koulutusryhmä

Yleislääkäriydelle vahva suositus
 

"Yleislääkärin työssä parasta on sen laaja ja vaihteleva työnkuva, jota voi pitkälti muokata omien kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien mukaan. Näin työ joustaa erilaisiin elämäntilanteisiin ja niiden muutoksiin. Vahva suositus!" toteaa Jukka Siimes.

"Yleislääkärin työssä parasta on kaikki – pitkät potilassuhteet, monipuolinen ja mielenkiintoinen ala, sekä ihminen itse. Potilaiden rinnalla kulkeminen on merkityksellistä", jatkaa Emmiina.

"Ja työkaverit", täydentää Victor.

"Erilaisten ihmisten kohtaaminen, heidän haasteensa ja ratkaisujen etsiminen yhdessä", lisää Hanna.

Tätä näkemystä vahvistaa myös pitkään erikoislääkärinä toiminut Kirsi:
"Parasta yleislääkärin työssä on monipuolisuus – yksikään päivä ei ole samanlainen. Yksi työn parhaista puolista ovat pitkät potilas-lääkärisuhteet, parhaimmillaan useassa sukupolvessa."

"Työ ei ole ikinä tylsää!" tiivistää Sanna.

Lisätietoja: Koulutusylilääkäri, Itä-Suomen yleislääketieteen YTA-keskus Nina Tusa, nina.tusa@pshyvinvointialue.fi

Perusterveydenhuollon asiakkaita ohjataan opetusvastaanotto Osmoon 26.5. alkaen

Juankosken, Kaavin, Karttulan, Kuopion, Maaningan, Nilsiän, Tuusniemen ja Vehmersalmen asukkaita ohjataan opetusvastaanotto Osmoon 26.5.2025 alkaen.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen Opetusvastaanotto Osmon toimintaa pilotoidaan kymmenen viikon ajan 11.8. alkaen. Juankosken, Kaavin, Karttulan, Kuopion, Maaningan, Nilsiän, Tuusniemen ja Vehmersalmen asukkaille uuden oppimisyksikön toiminta tulee näkymään siten, että keskitetty puhelinpalvelu voi 26.5. alkaen kysyä asiakkaan halukkuutta opetusvastaanottokäyntiin ja varata ajan opetusvastaanotto Osmoon. Opetusvastaanotolle voidaan ohjata myös OmaSavon digiasioinnin kautta. Asioiminen opetusvastaanotolla on vapaaehtoista ja aikoja tarjotaan asiakkaille, joiden hoidontarve vastaa opetusvastaanoton opiskelijoiden opetustarpeita.

– Asioimalla opetusvastaanotolla autat opiskelijoita heidän ammattilaiseksi kasvunsa polulla. Vastaanottokäynnillä asiakas saa laadukasta hoitoa lääkärin tai muun terveydenhoidon ammattilaisen ohjauksessa toimivilta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta. Vastaanottoajat ovat tavallista pidempiä ja asiakkaan hoidontarve käydään huolellisesti läpi tarvittaessa moniammatillista tiimiä hyödyntäen, kertoo opetusvastaanotto Osmon toiminnan käynnistämisestä vastaava projektiasiantuntija Jutta Kakkinen.

Monialainen opetusvastaanotto Osmo on perusterveydenhuollon oppimisyksikkö, joka kouluttaa tulevia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita pohjoissavolaisille. Yksikkö toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan tiloissa ja vastaanottokäynneistä laskutetaan normaalin asiakasmaksuhinnaston mukaisesti.

Kansallisesti ainutlaatuista opetusvastaanoton toiminnasta tekee se, että opetusvastaanotto kokoaa yhteen opiskelijoita lääketieteen, hoitotyön, farmasian, fysioterapian, ravitsemustieteen, sosiaalialojen sekä suu- ja leukasairauksien koulutusaloilta. Tämä mahdollistaa asiakkaille entistä kokonaisvaltaisemman hoidon ja hoidonjatkuvuuden huomioinnin. Lisäksi moniammatillinen oppimisympäristö parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja yhteistyötaitoja.

Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta.

Tutkimus on hyvän hoidon mahdollistaja – Tutkimusta juhlistettiin valtakunnallisessa Kliinisen tutkimuksen päivässä Kuopiossa

Kuopiossa 16.5.2025 järjestetty Kliinisen tutkimuksen päivä herätti valtakunnallisesti suurta kiinnostusta ja nosti keskusteluun kliinisen tutkimuksen merkityksen ja edistämisen. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta nähtiin keskeisenä vaikuttavan, turvallisen ja tasa-arvoisen terveydenhuollon mahdollistajana sekä alueellisen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistajana. Tapahtumassa korostettiin kansallisen koordinaation, resurssien ja yhteistyön merkitystä tutkimusmäärien kasvattamiseksi ja Suomen aseman palauttamiseksi kliinisen tutkimuksen kärkimaaksi.

​​​​​​​Kahvitauolla syntyi vilkasta keskustelua osallistujien kesken. 

Hyvinvointialueet järjestävät vuorotellen vuosittain Kliinisen tutkimuksen päivän, jossa keskustellaan ajankohtaisista kliiniseen tutkimukseen liittyvistä aiheista. Tämän vuoden tapahtuma oli täynnä mielenkiintoisia puheita ja keskusteluita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, ja paikan päällä oli mahdollisuus tutustua useisiin tieteelliseen tutkimukseen liittyviin toimijoihin. Pohjois-Savon hyvinvointialueen järjestämään hybriditapahtumaan osallistui yli 250 tutkijaa, asiantuntijaa, tutkimuksen parissa työskentelevää ja tutkimuksesta kiinnostunutta paikan päällä ja etäyhteydellä.

– Tutkimus on tehokkaan, turvallisen, vaikuttavan ja tasa-arvoisen terveydenhuollon perusta. Vain tutkimalla voidaan karsia vaikuttamattomat, jopa haitalliset, hoidot ja palvelut. Ilman korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja sen synnyttämään osaamista tehokas uusien menetelmien käyttöönotto ei ole mahdollista, kuvailee Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimus- ja innovaatiojohtaja, professori Juha Töyräs.

​​​​​​​Paneelikeskustelun juontajina toimivat Varhan tutkimus- ja kehitysjohtaja Ville Kytö ja PSHVA:n tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs.

Valtiosihteeri Kristiina Kokko vahvistaa valtion sitoutuneen tutkimus- ja kehityspanosten kasvuun

Kliinisen tutkimuksen tulevaisuus Suomessa ja sen merkitys uusien hoitojen kehittämisessä puhuttivat päivän aikana laajasti. Asiantuntijat ilmaisivat yhteisen huolensa tutkimusmäärien pitkään jatkuneesta laskusta, jonka vuoksi Suomi on vaarassa jäädä jälkeen muista Pohjoismaista. Sitran johtava asiantuntija Petri Lehto tarjosi yhdeksi syyksi tähän sen, että vastuu tutkimusympäristön kehittämisestä on vuosikymmeniä palloteltu ministeriöiden kesken ilman selkeää vetäjää.

Tilaisuudessa korostui kuitenkin vahva yhteinen tahtotila kääntää kurssi. Keskeisenä ratkaisuna nähtiin kansallisen tason koordinaation tuntuva parantaminen, esimerkiksi uuden "Trials Finland" -toimintamallin kautta. Tavoitteena on luoda Suomeen sujuvampi, nopeampi ja ennakoitavampi ympäristö, joka houkuttelisi lisää sekä lääke- että terveysteknologian tutkimuksia. Valtiosihteeri Kristiina Kokko (VM) vahvisti valtion sitoutumisen tutkimus- ja kehityspanostusten kasvuun. Asiantuntijat muistuttivat myös Suomen merkittävistä vahvuuksista, kuten maailmanluokan terveysrekistereistä ja kattavista biopankeista, joiden tehokkaammassa hyödyntämisessä nähdään suuri kansallinen mahdollisuus.

​​​​​​​Tapahtumaan osallistui myös PSHVA:n yleislääketieteen ylilääkäri, apulaisprofessori Sonja Soininen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopäällikkö Emilia Kansanen. 

Päivän yhteinen viesti oli selvä: Terveysalaa ja kliinisen tutkimuksen edellytyksiä on vietävä yhdessä eteenpäin. Suomella on kaikki edellytykset nousta takaisin kliinisen tutkimuksen kärkimaiden joukkoon. Tämä vaatii kuitenkin ripeitä ja konkreettisia toimia, riittäviä resursseja hyvinvointialueille, byrokratian keventämistä ja kaikkien toimijoiden - niin julkisen ja yksityisen sektorin kuin potilasjärjestöjenkin – saumatonta yhteistyötä. Loppujen lopuksi panostukset tutkimukseen tarkoittavat parempia ja nopeammin saatavilla olevia hoitoja suomalaisille sekä koko kansakunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn vahvistumista.

Tutkimusta tehdään suurella sydämellä asukkaita varten

Suomalainen terveydenhuolto nojaa vahvasti tutkittuun tietoon. Jokainen voi luottaa siihen, että lääkärit ja hoitajat toimivat potilaan parhaaksi – eivät omien mieltymystensä tai etujensa ohjaamina. Lääkkeet määrätään ja hoitotoimenpiteet tehdään aina näyttöön perustuen ja eettisesti kestävällä tavalla.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta. Sen avulla varmistetaan, että alan ammattilaisilla on ajantasainen koulutus ja että palvelujärjestelmä toimii tehokkaasti myös tulevaisuudessa. TKI-toiminta tukee ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä, vahvistaa alueellista innovaatioekosysteemiä ja edistää talouskasvua. Samalla se parantaa hyvinvointialueiden kilpailukykyä ja kykyä vastata muuttuviin tarpeisiin.

Lääketeollisuus ry:n ja Esiorin vuonna 2024 tekemän selvityksen mukaan yhden kliinisen lääketutkimuksen tuottama hoidon arvo potilaille on keskimäärin noin 1,2 miljoonaa euroa – osoitus siitä, kuinka merkittävä rooli tutkimuksella on sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta kasvaa Pohjois-Savossa yhteistyöllä

Pohjois-Savossa tutkimustoiminta kasvaa vahvassa yhteistyössä eri toimijoiden välillä, ja tapahtumassakin keskustellun Trials Finland -aloitteen kaltaiset kansalliset mallit ja ratkaisut nähtiin tärkeinä tutkimusympäristön kehittämisessä. Pohjois-Savon alueella toimii vahva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden joukko. Kliinisen tutkimuksen päivässä oli luentojen välillä mahdollisuus tutustua useaan alueen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa edistävään toimijaan. Yksi päivän esilleasettajista oli Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimus- ja innovaatiopalvelut. Pohjois-Savon hyvinvointialueen yritysyhteistyö- ja innovaatioasiantuntija Johanna Jylhä-Ollila kertoo, että Kliinisen tutkimuksen keskuksen alla toimiva Clinical Trial Office auttaa käytännön järjestelyissä tutkimuksiin ja testauksiin liittyen.

Pohjois-Savossa panostetaan nyt määrätietoisesti terveysalan innovaatioihin ja tutkimusedellytysten parantamiseen tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

​​​​​​
​​​​​Sitran johtava asiantuntija Petri Lehto ja Business Finlandin senior director Eeva Salminen olivat puhujina Kliinisen tutkimuksen päivässä 2025.

– Tämä panostus on elintärkeää paitsi uusien hoitojen kehittämiselle, myös koko maakunnan elinvoimalle, toteaa projektipäällikkö Vesa Janhunen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta. Onnistuessaan se lisää tutkimusaktiivisuutta, luo uusia työpaikkoja ja vahvistaa alueemme veto- ja pitovoimaa, hän lisää.

Alueen TKI-toiminnan kasvulle organisaatioiden välinen yhteistyö on elintärkeää. Erikoislääkäri Okko Kääriäinen kertoo Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistyön parantuneen viime vuosina uusien rakenteiden myötä. Esimerkiksi OECI aggreditointiin liittynyt RC Cancer on tiivistänyt yhteistyötä syöpätutkijoiden välillä Niuvantien molemmin puolin. Kääriäinen kertoo, että mikäli tutkimusmäärät halutaan saada alueellisesti kasvuun, tarvitaan panostuksia sekä tutkimustyölle että kliiniselle työlle.

​​​​​​​Erikoislääkäri Okko Kääriäinen osallistui Kliinisen tutkimuksen päivän paneelikeskusteluun.

– Toimeksiantotutkimukset tulisi nähdä osana normaalia arkista potilastyötä ja resursoida sen mukaisesti. Kansallisella tasolla taas tutkimusrahoituksen määrää tulisi lisätä, jotta kliinisestä työstä olisi mahdollista irrottautua tekemään tutkimusta. Lisäksi lainsäädäntöä tulisi selkeyttää ja toisiolakia tarkastella uudestaan. Tarvitsemme myös kansallista organisoitumista lääketutkimusten saralla, jotta pystymme paremmin kilpailemaan toimeksiantotutkimuksista muiden Euroopan maiden kanssa. Tässä Trials Finland on erinomainen aloite, Kääriäinen toteaa.
​​​​​​​
Kliinisen tutkimuksen päivän viestikapula siirtyi tapahtuman päätteeksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle, Pohteelle. Ensi vuonna pääsemme siis kokoontumaan TKI-toiminnan äärelle Ouluun, joka toimii tuolloin myös Euroopan kulttuuripääkaupunkina.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen yleisten palveluiden lautakunta päätti 11 sosiaali- ja terveysaseman osa-aikaistamisesta

Pohjois-Savon hyvinvointialueen yleisten palveluiden lautakunnassa käsiteltiin 21.5.2025 uudelleen 11 sosiaali- ja terveysaseman osa-aikaistamisesta osana alueen palvelujärjestelmäuudistusta. Yleisten palveluiden lautakunta päätti muuttaa Joroisten, Kaavin, Keiteleen, Maaningan, Rautalammin, Rautavaaran, Tervon, Tuusniemen, Varpaisjärven, Vehmersalmen ja Vieremän sosiaali- ja terveysasemien lääkäri- ja hoitajavastaanottopalvelut osa-aikaisiksi 15.9.2025 alkaen. Seudullinen tilanne huomioiden operatiivinen johto voi siirtää osa-aikaistamisen aloituspäivää; osa-aikaistaminen tulee tehdä kuitenkin viimeistään 31.12.2025.

Osa-aikaistaminen on seurausta muun muassa henkilöstön saatavuushaasteista, väestön ikääntymisestä johtuvasta kasvavasta palvelutarpeesta sekä kustannustason noususta. Muutoksen tavoitteena on varmistaa palvelujen saatavuus ja laatu sekä mahdollistaa henkilöstön tarkoituksenmukainen kohdentaminen koko hyvinvointialueen tarpeisiin.

Sosiaali- ja terveysasemien osa-aikaistaminen tarkoittaa, että ne ovat avoinna kolmesta viiteen päivää viikossa, ja lääkäripalveluita tarjotaan keskimäärin kolmena päivänä viikossa lautakunnan päätöksen mukaisesti. Palveluja tuotetaan joustavasti myös etäpalveluina ja lähialueiden henkilöstöresursseja hyödyntäen, kertoo yleisten palveluiden toimialajohtaja Jari Saarinen.
Osa-aikaisilla sosiaali- ja terveysasemilla keskitytään kiireettömiin vastaanottopalveluihin hoidon tarpeen arvioinnin perusteella. Muiden palveluiden, kuten suun terveydenhuollon, perhe- ja vammaispalveluiden sekä ikääntyneiden palveluiden järjestämisestä vastataan erillisten suunnitelmien mukaisesti.

Jos asiakkaan oma eli lähin sosiaali- ja terveysasema on kiinni, asiakas voi asioida sairaanhoitajan chat-palvelussa tai ottaa yhteyttä lähimpään sosiaali- ja terveysasemaan tai -keskukseen, joka on avoinna viitenä arkipäivänä. Verkkosivuillemme tullaan päivittämään niistä tarkemmat yhteystiedot ja aukioloajat. Kiireettömissä asioissa asiakas voi ottaa yhteyttä myös OmaSavon Viestit-palvelun kautta, jatkaa Saarinen.
Kiireellisissä asioissa tulee ottaa yhteyttä Päivystysavun numeroon 116117. Hätätapauksessa tulee soittaa 112.

Lue lisää:

Aluevaltuusto 17.6.2024 (§47/2024):  Palvelujärjestelmän uudistus – vastaanottotoiminnan, alueellisen erikoissairaanhoidon ja aikuissosiaalityön sekä osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus

Yleisten palveluiden lautakunta 29.4.2025 (§49–59/2025): 11 Sosiaali- ja terveysaseman osa-aikaistaminen

Uusi testi paljastaa riskin keskeisiin kansansairauksiin ja tukee terveellisten elintapamuutosten tekemisessä

Kansansairauksien riskitesti on julkaistu verkossa. Testi on helppo ja nopea tapa saada arvio omasta riskistään sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja muistisairauksiin. Testin ovat kehittäneet yhteistyössä THL ja Diabetesliitto.

Riskitesti on tarkoitettu aikuisille oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi. Sen tavoitteena on herättää mielenkiinto omaa terveyttä kohtaan ja auttaa tekemään vaikka pieniäkin terveyttä edistäviä elintapamuutoksia.

Lähes jokaisella aikuisella suomalaisella voi olla kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja muistisairauksiin.  

”Nämä yleiset sairaudet heikentävät hyvinvointia ja toimintakykyä erityisesti iän karttuessa. Riskin tunnistaminen on tärkeää, jotta asiaan voi tarttua hyvissä ajoin ja näin jopa ehkäistä sairauden kokonaan”, toteaa tutkimuspäällikkö Jaana Lindström THL:stä.

Kansansairaudet vaikuttavat muun muassa työkykyyn, joten niillä on suuri merkitys myös kansantaloudelle. 

Suomessa tyypin 2 diabetekseen sairastuu noin 23 000 ihmistä vuodessa. 

Sepelvaltimotauti ja valtimotaudit ovat yleisimmät sydän- ja verisuonisairaudet. Sydäninfarktin takia sairaalahoitoa saa noin 22 000 henkilöä vuodessa ja vielä useampi, noin 24 000 ihmistä, saa aivoinfarktin tai aivoverenvuoden.

Muistisairauteen sairastuu vuosittain noin 23 000 ihmistä.

Riskitekijät ovat yhteisiä, ja niitä voi pienentää elintavoilla
 

Riskitesti arvioi alttiutta sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin seuraavan 10 vuoden aikana ja muistisairauksiin 20 vuoden aikana. Tutkimustieto osoittaa vahvan yhteyden näiden sairauksien välillä: jos sairastaa yhtä, voi olla suurentunut riski sairastua myös toiseen. 

Sairauksien yhteisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine. Yhteistä sairauksille on myös se, että ne voivat kehittyä hitaasti ja ilman oireita pitkäänkin. Esimerkiksi joka viides tyypin 2 diabetesta sairastava ei tiedä sairastavansa sitä.

”On tärkeää tunnistaa oma riskinsä ja tiedostaa, miten itse voi vaikuttaa riskiinsä sairastua. Ihan jo pienillä elintapojen muutoksilla voi vaikuttaa siihen, että pysyisi terveenä ja hyvävointisena mahdollisimman pitkään. Riskitesti antaa tiedon lisäksi tukea ja konkreettisia vinkkejä, mitä jokainen voi itse tehdä riskinsä pienentämiseksi”, kertoo johtaja Sari Koski Diabetesliitosta. 

Esimerkiksi säännöllinen liikkuminen itselle mieluisalla tavalla, riittävä palautuminen ja lepo sekä terveelliset ruokailutottumukset tukevat terveyttä. 

Taustalla aiemmat riskitestit

Uusi testi pohjautuu THL:ssä aiemmin kehitettyihin tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja muistisairauksien riskitesteihin. 
Riskitesti ei anna diagnoosia, vaan se antaa yleisen väestötutkimuksiin perustuvan palautteen alttiudesta sairauksien kehittymiseen.
Testi on tarkoitettu täytettäväksi omatoimisesti, mutta myös esimerkiksi terveydenhuollon vastaanotolla ja apteekkien asiakaspalvelutilanteissa kannattaa kertoa asiakkaille testistä ja kannustaa heitä tekemään testi sekä tarkastelemaan omia elintapojaan. 

Kansansairauksien riskitesti 
Riskitesti: diabetes.fi/riskitesti 

Lisätietoja:
Sari Koski 
johtaja, kurssitoiminta ja tietopalvelut 
Diabetesliitto 
puh. 050 310 6600 
etunimi.sukunimi@diabetes.fi

Jaana Lindström
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8635
etunimi.sukunimi@thl.fi

Kansansairauksien riskitesti on kehitetty Diabetesliiton ja THL:n yhteistyönä osana yhteiseurooppalaista JACARDI-hankekokonaisuutta.
JACARDI-hankkeen kansainväliset sivut 

Hyvinvointialueiden tulevaisuus rakennetaan luottamukselle

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat:

Hyvinvointialueiden ensimmäiset vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeuksellisia. Historiallisen rakenteellisen muutoksen ohella olemme kohdanneet nopeasti muuttuvan toimintaympäristön, kiihtyvän kustannuskehityksen, kasvavan palvelutarpeen, henkilöstöpulan sekä asukkaiden kasvavat odotukset. Vaikka olemme vasta alkutaipaleella, on selvää, että alueuudistus on tullut jäädäkseen. Samalla hyvinvointialueiden pitkäjänteinen kehittäminen vaatii realistisia ja kestäviä edellytyksiä sekä puoluerajat ylittävää yhteistä näkemystä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulevaisuudesta.

Ensimmäisten vuosien taloudellinen paine on ollut kova. Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite nykymuodossaan ei vastaa alueiden käynnistyksessä ilmenneisiin haasteisiin eikä huomioi toimintaympäristön nopeita muutoksia. Kaikilla alueilla olemme käynnistäneet rakenteellisia uudistuksia ja kustannusvaikuttavuuden parannuksia, mutta vaikutukset realisoituvat viiveellä. Siksi alijäämien kattamisvelvoitteen aikajänteen pidennys olisi perusteltu, kustannusneutraali ja mahdollistaisi hallitun muutoksen ilman hallitsemattomia säästötoimia. Äkkijyrkät säästötoimet voivat vaarantaa palvelujen perustuslaillisen saatavuuden, yleistä luottamusta ja luottamuksen romahtaessa lopulta koko yhteiskunnan turvallisuuden. 

Samanaikaisesti on tärkeää tunnustaa rahoituksen muutosta määrittävän hyvinvointialueindeksin merkitys alueiden rahoituksen vakauden turvaamisessa. Henkilöstökulujen kasvu on ollut ja tulee uuden työehtosopimuksen myötä olemaan nopeampaa kuin indeksin korotusvara. Tämä muodostaa riskin alueiden taloudelliselle tasapainolle ja kyvylle ylläpitää palvelujen laatua ja saatavuutta. Tarvitsemme järjestelmää, joka tunnistaa ja reagoi dynaamisesti henkilöstökulujen sekä palveluostojen hintojen todelliseen kehitykseen, jotta alueiden toimintaedellytykset säilyvät kestävällä pohjalla.

Hyvinvointialueiden perustamisen keskiössä on asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa palvelujen kehittämistä asukkaiden tarpeista käsin, moniammatillisesti ja saumattomasti – ei organisaatiolähtöisesti ja siiloutuen. Alueet ovat jo käynnistäneet rohkeita kokeiluja ja uudistuksia, mutta alueilla tarvitaan liikkumatilaa ja tukea asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Tähän liittyy kiinteästi asukkaiden osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen. Meidän on yhdessä osoitettava, että rakennamme muutosta ihmisten parhaaksi – kuunnellen, osallistuen ja läpinäkyvästi.

Ensimmäiset vuodet ovat olleet oppimista, luottamuksen rakentamista ja muutoksiin sopeutumista. Nyt on aika vahvistaa edellytyksiä pitkäjänteiselle, vaikuttavalle ja taloudellisesti kestävälle kehittämiselle hyvinvointialueilla. Yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa löydämme ratkaisut, jotka varmistavat, että hyvinvointialueet voivat täyttää lupauksensa asukkaille – nyt ja tulevaisuudessa.

Ensimmäisen valtuustokauden aluehallituksien puheenjohtajat kokoontuivat kokoukseen 
Kolilla 15.–16.5.2025.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat:

Esa Ahonen, Kainuun hyvinvointialue
Maria Kaisa Aula, Keski-Suomen hyvinvointialue
Nina Brask, Kymenlaakson hyvinvointialue
Lasse Hautala, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kari-Matti Hiltunen, Pirkanmaan hyvinvointialue
Anneli Kiljunen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Heikki Laukkanen, Etelä-Savon hyvinvointialue
Harri Lehtonen, Satakunnan hyvinvointialue
Kaisa Lepola, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Tapani Melaluoto, Lapin hyvinvointialue
Juha Mustonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Sari Niinistö, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Tapio Pajunpää, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Helinä Perttu, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Riitta Raatikainen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Maarit Raja-Aho, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Anne Salonvaara-Kero, Pohjanmaan hyvinvointialue
Tapani Tölli, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Sanna Vauranoja, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Rauhallista läsnäoloa ja nopeaa reagointia – näin työskentelee alue-ensihoitaja Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Alue-ensihoitaja Mikko Hynysen rintataskussa oleva puhelin pirahtaa – hätäkeskus ilmoittaa uudesta tehtävästä. Hän ottaa uuden tehtävän vastaan ja istahtaa auton ratin taakse. Ennen liikkeellelähtöä Mikko soittaa vielä potilaalle. Se on hänen mukaansa sekä työturvallisuuspuhelu että tilanneselvittely. Jos kaikki vaikuttaa selvältä, matka potilaan luokse voi alkaa.

Alue-ensihoidolla on Pohjois-Savossa pitkät perinteet. Laajoilla ja harvaanasutuilla alueilla on ollut tarve toimintamallille, jossa yksi kokenut hoitotason ensihoitaja liikkuu itsenäisesti alueella ja toteuttaa kiireetöntä ja kiireellistä ensihoitoa. Yksi näistä ammattilaisista on Mikko Hynynen, joka työskentelee pohjoisen toiminta-alueen alue-ensihoitoyksikössä. Vuoronvaihto tapahtuu Lapinlahdella, mutta yksikkö operoi seudullisesti Lapinlahden lisäksi myös Varpaisjärvellä, Rautavaaralla ja Nilsiässä sekä tarvittaessa koko Pohjois-Savon alueella.

Yksi tehtävä voi viedä tunteja

Alue-ensihoitajana Mikko tekee itsenäisesti hoidon tarpeen arviointia, hoitaa pieniä toimenpiteitä ja järjestää tarvittaessa jatkohoidon potilaalle. Kyse ei ole kuitenkaan vain potilaan hoidosta, kyse on myös kohtaamisesta.

– Työssä parasta on se, että saa auttaa ihmisiä. Monesti ihmiset, joita me kohtaamme, ovat hädissään. Kun tilanne saadaan rauhoittumaan ja olo helpottuu, se tuo tähän työhön merkityksen, Mikko kertoo.

Alue-ensihoidossa ja ensihoidossa työvuorot kestävät 24 tuntia ja sen jälkeen seuraa neljän vuorokauden vapaa. Perusvahvuudessa alue-ensihoitajana Lapinlahdella työskentelee viisi henkilöä.

– Tämä rytmi sopii minulle erittäin hyvin. Vaikka työtunteja kertyy saman verran kuin päivätöissä, tuntuu että vapaa-aikaa on enemmän, Mikko pohtii.

Vuonna 2024 Lapinlahden yksikkö hoiti noin 740 tehtävää. Päivätasolla tehtäviä on noin 2–4. Määrä voi kuulostaa vähäiseltä, mutta todellisuus on toinen.

– Yksi tehtävä voi viedä tuntikausia, etenkin kun välimatkat ovat pitkiä ja kaikki hoidetaan yksin. Aikaa menee esimerkiksi jatkohoitopaikan tai kuljetusvaihtoehdon järjestämiseen, Mikko valottaa.

Työ, joka vaatii osaamista ja itseluottamusta

Alue-ensihoitajan työssä yhdistyy laaja-alainen osaaminen, päätöksentekokyky ja kyky kohdata ihminen. Mikko kertoo, että alussa yksin työskentely toi paineita.

– Se vaati totuttelua, kun ei ole kaveria varmistamassa asioita. Kaikki pitää muistaa tehdä itse. Myös päätökset tehdään itsenäisesti. Se kyllä haastaa.

Alue-ensihoitajalla on käytössään täysin samat laitteet ja lääkkeet kuin kahden hengen ensihoitoyksiköillä. Potilaita hoidetaan kotona aina kun mahdollista. Tehtävistä noin puolet pystytään hoitamaan itsenäisesti, ilman toisen yksikön apua.

– Esimerkiksi hengitysvaikeuksista kärsivä potilas voi rauhoittua hengitystä avaavalla lääkkeellä tai kuumepotilas voi jäädä kotiin, kun hänelle annetaan kuumetta alentavaa lääkettä, Mikko kertoo.

Työn haastavimmaksi puoleksi Mikko nimeää kiiretilanteiden priorisoinnin.

– Kun ei ole kuin yhdet kädet, niin ei voi tehdä kaikkea samaan aikaan. On pitänyt oppia hyväksymään oma rajallisuus. Myös laaja toiminta-alue ja sen tuntemuksen kartuttaminen on ollut oma haasteensa, mutta siitä on tällä hetkellä todella iso etu.

Turvallisuus ennen kaikkea

Yksin työskentelevän alue-ensihoitajan arkeen kuuluu tarkka turvallisuusharkinta.

– Ennen kuin menen kohteeseen, silmäilen paikat ja mietin poistumisreitit valmiiksi. Kun olet yksin, ei ole silmiä selässä, Mikko kuvaa.

Hälytyksen syyn perusteella voidaan onneksi jo ennakoida, onko tilanne mahdollisesti uhkaava. Esimerkiksi väkivallan uhkaa sisältäviin tehtäviin ei mennä yksin, vaan odotetaan poliisia tai toista yksikköä mukaan.

Ensihoidossa uhkatilanteet raukeavat usein kuitenkin keskustelulla.

– Pitää kuunnella ja pyrkiä rauhoittamaan tilanne omalla olemuksellaan. Jos tilanne eskaloituu, meillä on toimintamalli, millä apua tilanteeseen saadaan hätäkeskuksen kautta.

Mikon mukaan yksin työskennellessä uhkatilanteet ovat kuitenkin harvinaisia, ja niitä ei ole hänen uralleen sattunut alue-ensihoitajana. Myös palaute potilailta on ollut positiivista.

– On ollut tosi mukava olla tässä työssä. Ihmiset ovat ottaneet meidät hyvin vastaan.

Työ vaatii rohkeutta, luovuutta ja sitoutumista

Alue-ensihoitajaksi ei tulla suoraan koulun penkiltä.

– Toiveena on, että alue-ensihoitajaksi hakeutuisi ensihoitaja, joka on tehnyt hoitotason työtä useamman vuoden, kertoo Milla Heikkinen, joka toimii alue-ensihoidon kehittäjänä Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Työssä tarvitaan paitsi vahvaa hoitotason ensihoito-osaamista, myös kykyä soveltaa ja keksiä ratkaisuja.

– Yksintyöskentely vaatii rohkeutta, luovuutta ja sitoutumista. Pyrimme hoitamaan asiat mahdollisimman pitkälle itsenäisesti potilaan kotona, kertovat Mikko ja Milla.

Mikon mukaan alue-ensihoitajan työ toi hänelle kaivattua vaihtelua.

– Työskentelin noin 10 vuotta ensihoitoyksikössä. Aloin kuitenkin kaipaamaan lisää haastetta työhöni ja alue-ensihoito alkoi kiinnostamaan.

Alue-ensihoitajan työ on monipuolista, ja tehtävät vaihtelevat kiireettömistä käynneistä vaativiin hätätilanteisiin. Yksiköissä on myös eroja. Kun esimerkiksi Kuopion kantakaupungin alueella hoidetaan pääasiassa kiireettömiä tehtäviä, niin maaseutualueilla alue-ensihoitajalle kuuluu myös kiireellisiä tehtäviä.

– Täällä hoidetaan kaikki. Joskus potilas voi mennä elottomaksi kesken tehtävän ja olet yksin häntä hoitamassa. Se on iso motivaatio pitää omaa osaamista yllä, että saa hoidettua nämä kriittisetkin tilanteet. Tätä varten olen kouluttautunut, Mikko kertoo.

Tulevaisuudessa alue-ensihoitajien rooli laajenee, kun yhteistyö liikkuvan sairaalan kanssa tiivistyy. Tämä tuo mukanaan uusia haasteita ja osaamisvaatimuksia, mutta myös uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ja auttaa kuntalaisia.

Pitkän tehtävän päätteeksi Mikko parkkeeraa auton takaisin Lapinlahden tukikohtaan. Ilta alkaa hämärtyä, ja käynnin tiedot kirjataan järjestelmään. Takana on jälleen yksi tehtävä, jossa potilas sai tarvitsemansa avun.​​​​​​​

​​​​​​​

Tunnistautuminen sähköisiin asiointipalveluihimme on muuttunut: Suomi.fi-viestien käyttöönottoa ehdotetaan tunnistautumisen yhteydessä  

12.5.2025 alkaen sinulle on ehdotettu Suomi.fi-viestien käyttöönottoa, kun olet tunnistautumassa vahvasti joko Pohjois-Savon hyvinvointialueen tai jonkin muun viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun. Muutoksen tavoitteena on kannustaa ihmisiä siirtymään vastaanottamaan viranomaisposti ensisijaisesti sähköisesti.

Suomi.fi-viestien käyttöönottoehdotus näytetään kaikille niille täysi-ikäisille, joilla ei vielä ole Suomi.fi-viestit käytössä. Se tulee näkyviin, kun on tunnistautumassa vahvasti johonkin julkisen hallinnon asiointipalveluun eli käyttää tunnistautumisessa Suomi.fi-tunnistusta. Viestien käyttöönoton voi tehdä heti tunnistautumisen yhteydessä. Halutessaan Suomi.fi-viestien käyttöönoton voi ohittaa ja jatkaa tunnistautumista normaalisti. 

Ottamalla Suomi.fi-viestit käyttöön saat jatkossa myös useiden eri viranomaisten lähettämän postin sähköisenä. Jos otat palvelun käyttöösi, saat jatkossa Pohjois-Savon hyvinvointialueelta sähköisenä seuraavat viestit Suomi.fi-palveluun:

• KYSin erikoissairaanhoidon potilaskirjeet liitteineen, kuten esimerkiksi ajanvarausilmoitukset, tutkimusohjeet ja esitietolomakkeen.
• Päätökset ja vastaukset hallinnollisista asioista, joita olet lähettänyt käsiteltäväksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi oikaisuvaatimukset ja muistutukset.

Huomaathan, että jos asioit yrityksen tai toisen henkilön puolesta, ehdotus ottaa käyttöön Suomi.fi-viestit koskee sinulle itsellesi lähetettyjä viestejä. Kun hyväksyt Suomi.fi-viestien käyttöönoton, Suomi.fi-viestit tulee siis käyttöön sinulle itsellesi, ei sille henkilölle tai yritykselle, jonka puolesta olet menossa asioimaan.

Suomi.fi-viestien käyttöönotto säästää aikaa sekä kansalaisilta että viranomaisilta, kun viestit kulkevat nopeasti ja varmasti oikealle vastaanottajalle. Samalla se vähentää paperipostin käsittelyyn liittyviä kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. 

Miten käyttöönottoehdotus muuttaa tunnistautumista?

Keväällä 2025 tehtävässä muutoksessa Suomi.fi-viestit ei tule kenellekään automaattisesti käyttöön, vaan voit itse päättää palvelun käyttöönotosta.  

• Käyttöönottoehdotus näytetään sinulle, jos olet täysi-ikäinen ja sinulla ei vielä ole Suomi.fi-viestit käytössä.
• Näet ehdotuksen Suomi.fi-viestien käyttöönotosta aina, kun tunnistaudut vahvasti julkisen hallinnon asiointipalveluun Suomi.fi-tunnistuksella. 
• Käyttöönotto vaatii sähköpostiosoitteen ilmoittamisen ja vahvistamisen tunnin sisällä. Saat sähköpostiisi ilmoituksen, kun sinulle on saapunut uutta postia Suomi.fi-viesteihin.
• Voit halutessasi ohittaa Suomi.fi-viestien käyttöönoton ja jatkaa tunnistautumista normaalisti. Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön myös myöhemmin. 

Havainnekuva, miten tunnistautuminen julkisen hallinnon asiointipalveluihin muuttuu keväällä 2025:

Miten sähköiset viestit voi lukea? 

• Voit lukea Suomi.fi-viesteihin saapuneet viranomaisviestit Suomi.fi-mobiilisovelluksessa tai kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun ja siirtymällä siellä kohtaan "Viestit".
• Tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin sähköisellä varmenteella.
• Saat ilmoituksen sähköpostiisi aina, kun sinulle saapuu Suomi.fi-viesteihin uusi viesti. Saat ilmoitukset saapuneista viesteistä myös Suomi.fi-mobiilisovelluksessa, jos olet ladannut sovelluksen käyttöösi.
• Voit myöhemmin siirtyä takaisin paperipostin vastaanottajaksi muuttamalla Suomi.fi-viestien asetuksia. Ohjeet löytyvät Suomi.fi-verkkopalvelusta.

Voit ottaa Suomi.fi-viestit käyttöön osoitteessa https://suomi.fi/viestit tai lataamalla käyttöösi Suomi.fi-mobiilisovelluksen.

Lisätietoja  

Lisätietoja Suomi.fi-viesteistä: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit 

Lisätietoja Suomi.fi-tunnistuksesta: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tunnistus/mika-on-suomifi-tunnistus 

Mikä on Suomi.fi-viestit?

Suomi.fi-viestit on tietoturvallinen sähköinen postilaatikko, joka korvaa paperipostitse saapuvan viranomaispostin. Palvelua käyttää useat viranomaiset ja määrä kasvaa jatkuvasti. Saapuneet viestit voi lukea Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai tunnistautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun osoitteessa https://suomi.fi. Näin saapunut posti on luettavissa kaikkialla, missä kuljetkin. 
Ilmoitukset uusista saapuneista viesteistä tulevat sähköpostiosoitteeseen, jonka käyttäjä on ilmoittanut palveluun. Suomi.fi-mobiilisovelluksen käyttäjät saavat ilmoituksen myös suoraan sovelluksen kautta.

Suomi.fi-viestit saa käyttöön lataamalla Suomi.fi-mobiilisovelluksen tai tunnistautumalla osoitteessa https://suomi.fi/viestit. Tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin sähköisellä varmenteella. Ottamalla Suomi.fi-viestit käyttöön saa jatkossa myös useiden eri viranomaisten lähettämän postin sähköisenä. 

Lisätietoja Suomi.fi-viesteistä: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit 

Mistä siirtymisessä digitaaliseen viranomaisviestintään on kyse?

Suomi siirtyy vaiheittain kohti sähköistä viranomaisviestintää. Vuoden 2026 alusta alkaen viranomaisposti toimitetaan ensisijaisesti digitaalisesti kaikille, jotka asioivat sähköisesti. Viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin kirjautuvat täysi-ikäiset henkilöt saavat Suomi.fi-tunnistuksen yhteydessä ilman erillistä suostumusta käyttöön Suomi.fi-viestit, ellei henkilöllä ole jo palvelu entuudestaan käytössä.

Ne, jotka eivät voi käyttää digipalveluita, saavat jatkossakin viranomaispostin paperilla, elleivät itse valitse toisin. Sähköisten viestien vastaanottamisen voi myös keskeyttää ilmoittamalla asiasta, jolloin viestit lähetetään jälleen paperipostina. Jos henkilö, joka on valinnut paperipostin, jatkaa sähköistä asiointia, hänelle luodaan määräajan jälkeen uudelleen sähköinen postilaatikko.

Siirtyminen digitaaliseen viestintään tuo merkittäviä hyötyjä. Se säästää yhteiskunnan varoja kymmeniä miljoonia euroja vuodessa ja helpottaa kansalaisten arkea. Viranomaispostit ovat nopeasti saatavilla, löytyvät yhdestä paikasta ja ovat aina käytettävissä. 

Lue lisää: https://dvv.fi/digi-ensin-hanke 
 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen tiedot alkavat näkyä OmaKannassa vaiheittain

Pohjois-Savon hyvinvointialue ottaa vuonna 2025 vaiheittain käyttöön uuden sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä Sagan. Uudistus mahdollistaa sen, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa kirjatut asiakastiedot alkavat näkyä OmaKannassa viimeistään marraskuun lopusta 2025 alkaen.

Uuden järjestelmän käyttöä pilotoi turvakotipalvelut tiistaista 20. toukokuuta lähtien. 

Turvakodit tarjoavat maksuttomia palveluja kaikille lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville, asuinpaikasta riippumatta. Tarvittaessa turvakotiin voi hakeutua myös nimettömänä. 

- OmaKannassa ei näytetä turvakotipalvelujen asiakirjoja eikä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön liittyviä asiakirjoja. Asiakastiedot tallentuvat kuitenkin Kantaan ja ovat ammattilaisten käytettävissä Sagan kautta, toimialajohtaja Kati Kantanen kertoo.

Loppusyksystä tietoja näkyy enemmän

Kun asiakastietojärjestelmä Saga on kokonaisuudessaan käytössä, asiakkaat voivat tarkastella sosiaalihuollon tietojaan OmaKannassa samalla tavalla kuin terveydenhuollon tietoja. Näkyviin tulevat muun muassa päätökset, palvelutarpeen arviot, asiakassuunnitelmat, asiakkuuden alkamisajankohta ja omatyöntekijän tiedot.

Sosiaalihuollon ammattilainen voi kuitenkin perustellusta syystä estää tai viivästyttää tietyn asiakirjan OmaKanta-näkyvyyden. Estämisen ja viivästyttämisen on perustuttava lakiin sekä tapauskohtaiseen arviointiin.

- Hankesuunnitelman mukaan kuraattorit ovat ottamassa Sagan käyttöön seuraavaksi, 4. elokuuta, mutta varsinkin loka-marraskuussa tänä vuonna meidän asiakkaidemme sosiaalipalveluissa kirjattuja tietojen pitäisi alkaa näkyä OmaKannassa, kun vuorossa ovat isot käyttöönotot, Kantanen kuvaa.

Hankesuunnitelman mukaan tiistaina 21. lokakuuta asiakastietojärjestelmän käytön aloittavat työikäisten ja lapsiperheiden palvelut, perheoikeudelliset palvelut, vammaispalvelut, lastensuojelu ja gerontologinen sosiaalityö. Tiistaina 25. marraskuussa vuorossa on ikääntyneiden palvelut. Sen jälkeen järjestelmä on käytössä koko hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa.

Sosiaalihuollon lomakkeet ja hakemukset OmaSavoon

Toimialajohtaja Kantanen korostaa, että uudesta järjestelmästä hyötyvät niin ammattilaiset kuin asiakkaat.

- Yksi yhteinen asiakastietojärjestelmä yhtenäistää tekemistä ja selkeyttää käytännön työtä. Asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaa nopeammin ja eri alueilla liikkuvien työntekijöiden ei tarvitse osata käyttää useita eri asiakastietojärjestelmiä, Kantanen kuvaa.

- Myös tiedon saatavuus ja käytettävyys paranee. Yhteisessä järjestelmässä tiedot ovat helposti ja ajantasaisesti ammattilaisten käytettävissä.

Asiakkaat voivat jatkossa myös täyttää erilaisia sosiaalihuollon lomakkeita ja hakemuksia verkossa OmaSavo-digipalvelussa. Sosiaalihuollon lomakkeet ja hakemukset avautuvat OmaSavoon arviolta loppusyksystä 2025.

Tietoa uudesta asiakastietojärjestelmä Sagasta

• Saga Sosiaalihuolto korvaa Pohjois-Savossa käytössä olevat asiakastietojärjestelmät. Ohjelman toimittaa Mediconsult Oy.
• Järjestelmä kattaa kaikki sosiaalihuollon palvelut.
• Ohjelma hankitaan yhdessä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. 
• Sagan käyttöönotossa on kyse uuden asiakastietolain täytäntöönpanosta. Sagan käyttöönotto mahdollistaa, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen asiakastiedot tallentuvat Kantaan ja alkavat näkyä asiakkaille OmaKannassa.
   

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tieteellinen toiminta kovassa kasvussa –10 miljoonaa euroa uutta rahoitusta vuonna 2024

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimustoiminta jatkoi vahvaa kasvua vuonna 2024. Käynnissä olevien tutkimushankkeiden kokonaisarvo nousi yli 26 miljoonaan euroon – kasvua edellisvuodesta on peräti 35 prosenttia. Kasvu näkyi kaikilla ulkoisen tutkimusrahoituksen osa-alueilla, ja alueen tutkijat saivat lähes 10 miljoonaa euroa uutta ulkoista rahoitusta.

Hakemusmäärät moninkertaistuivat – TKKI-strategia puree

Tutkimusrahoituksen hakeminen on vilkastunut huomattavasti. Esimerkiksi Suomen Akatemian kevään 2025 hauissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkijat jättivät lähes viisikymmentä hakemusta, mikä on kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Myös aktiivisuus valtion tutkimusrahoituksen (VTR) haussa kasvoi peräti 63 prosenttia.

–TKKI-toiminnan strategisen ohjelman vaikutus näkyy selvästi hyvinvointialueen tutkimustoiminnan kasvussa. Ulkoinen tutkimusrahoitus on keskeinen mahdollistaja tieteelliselle tutkimukselle. Lisääntynyt ulkoinen tutkimusrahoitus edistää tutkimustoimintaa ja rohkaisee uusiin hakemuksiin, kertoo tutkimusrahoituksen erityisasiantuntija Mikael Turunen.

Tutkimusmäärät kasvussa – tuo yhteiskunnallista hyötyä ja potilaiden saaman hoidon arvon nousua

Tutkimusten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2024 aloitettiin 175 uutta tutkimusta, mikä nosti käynnissä olevien tutkimushankkeiden määrän ennätykselliseen 781:een. Uusien lääkkeiden ja laitteiden kehitykseen liittyviä kliinisiä yritysyhteistyönä tehtäviä tutkimuksia käynnistyi ennätykselliset 26 kappaletta, ja yhteensä niitä oli käynnissä 59.

Yritysyhteistyönä tehtävät tutkimukset ovat merkittävä tutkimusrahoituksen lähde ja niiden yhteiskunnallinen hyöty ylittää moninkertaisesti niiden suoran rahallisen arvon. Esimerkiksi yhdessä lääketutkimuksessa potilaiden saama hoidon arvo oli noin 1,2 miljoonaa euroa, mutta sen yhteiskunnallisen arvon terveydenhuollolle nousi jopa 10 miljoonaan euroon.

–Tutkimus on tehokkaan, turvallisen, vaikuttavan ja tasa-arvoisen terveydenhuollon perusta. Vain tutkimalla voidaan karsia vaikuttamattomat – jopa haitalliset – hoidot ja palvelut. Ilman korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja sen synnyttämää osaamista tehokas uusien menetelmien käyttöönotto ei ole mahdollista, korostaa tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs.

Tieteellinen yhteistyö ja tutkimustoiminnan kasvu jatkuu vahvana

Tutkimustoiminnan kasvu näkyy myös julkaisuissa, joiden määrä on ollut viime vuosina nousussa. Vuonna 2024 Pohjois-Savon hyvinvointialue teki tutkimusjulkaisuja yhteistyössä yli 150 organisaation kanssa, ja rahoittajia oli yhtä monta, mikä korostaa hyvinvointialueen tutkimuksen kansallista ja kansainvälistä ulottuvuutta. Itä-Suomen yliopisto oli vuonna 2024 mukana 86 prosentissa julkaisuista, mikä korostaa alueen vahvaa akateemista verkostoa.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on vahvistaa asemaa merkittävänä tieteellisen tutkimuksen tekijänä ja kehittyä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi yliopistolliseksi hyvinvointialueeksi. Tutkimushankkeiden, julkaisujen sekä rahoituksen määrien kasvattaminen on keskeinen osa tätä tavoitetta myös tulevaisuudessa.

–Suunta hyvinvointialueellamme on hyvä. Tulemme jatkossakin panostamaan tutkimukseen ja sen vaikuttavuuteen entistä vahvemmin, linjaa strategiajohtaja Jussi Lampi.  

• Tutustu tieteellisen tutkimuksen vuosikatsaukseen 2024

***

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää valtakunnallisen Kliinisen tutkimuksen päivän pe 16.5.2025 Kuopion yliopistollisella sairaalalla. Historiallisesti jokavuotinen tapahtuma on järjestetty juhlistamaan maailman ensimmäistä kliinistä tutkimusta, joka järjestettiin toukokuussa 1700-luvulla. Tämän vuoden tapahtuma on täynnä mielenkiintoisia puheita ja keskusteluita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, ja siellä on mahdollisuus tutustua useisiin tieteelliseen tutkimukseen liittyviin toimijoihin. 

• Lisätiedot tapahtumasta: Kliinisen tutkimuksen päivä 16.5.2025
   

Hyvinvointialue hakee rahoitusta nuorten huumekuolemien ja vakavan nuorisorikollisuuden ehkäisyyn

Pohjois-Savon hyvinvointialue on jättänyt kaksi rahoitushakemusta valtionavustuksista, joiden tavoitteena on vahvistaa tukea haavoittuvassa asemassa oleville nuorille. Hankkeilla pyritään ehkäisemään nuorten huumekuolemia sekä torjumaan vakavaa ja toistuvaa nuorisorikollisuutta moniammatillisella yhteistyöllä.

Uusi suunta yhdessä – nuorten huumekuolemien ehkäisyyn

Sosiaali- ja terveysministeriöltä haettu avustus mahdollistaisi laajamittaisen, monialaisen työn nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi. Tavoitteena on tarjota yksilöllistä, joustavaa ja rinnalla kulkevaa tukea, joka auttaa nuoria irrottautumaan päihteistä, vahvistamaan elämänhallintaa ja kiinnittymään palveluihin.

- Hyvinvointialueella tulee kehittää palveluita niin, että nuoret saavat tukea ajoissa ja heidän tarpeidensa mukaisesti. Tarvitsemme toimintaa, joka pystyy saavuttamaan nuorten luottamuksen ja vastaamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien tarpeisiin, painottaa lastensuojelun palveluyksikköjohtaja Katja Rautiainen. 

Käänne – turvallisesti kohti uutta: rikoskierteitä katkaisemassa

Toinen rahoitushakemus on jätetty oikeusministeriölle, ja se koskee erityisavustusta vakavan nuorisorikollisuuden ehkäisyyn. Hankkeen tavoitteena on auttaa rikoksiin ajautuneita nuoria irtautumaan rikoskierteestä ja vahvistaa heidän elämänhallintaansa pitkäjänteisellä tuella.

Haettavan erityisavustuksen turvin hyvinvointialueelle palkattaisiin työpari, joka aloittaa toimintamallin mukaisen työskentelyn rikoksilla oireilevien nuorten kanssa. Työpari kehittää samanaikaisesti toimintamallia yhdessä muiden toimijoiden kanssa. 

- Hankkeessa nuorta tuetaan moninaisesti ja sektorirajat ylittävästi, yhdistäen hyvinvointialueen ja järjestökentän osaaminen. Työ on tärkeää, koska se tarjoaa varhaista ja yksilöllistä tukea sekä nuorille että heidän perheilleen, vahvistaen ymmärrystä nuoren käyttäytymisestä ja perheen roolista muutoksessa, kertoo hankevalmistelussa mukana ollut Kirsi Soininen, Setlementti Puijolasta.

Hankkeen kohdealueina ovat Kuopion pääpoliisiaseman tutkinta-alue sekä Väli-Suomen rikosseuraamuskeskuksen alue.

- Tarvitsemme uudenlaista otetta, jossa rikollisuuteen oireileville nuorille tarjotaan vaikuttavaa tukea. Samalla luodaan hyvinvointialueelle kestävämpiä toimintatapoja, joilla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja rikosten uusiutumista, täydentää sosiaalityöntekijä Tuija Heimonen Itä-Suomen Poliisilaitokselta.

Hanketta ovat valmistelleet hyvinvointialueen lisäksi Setlementti Puijola ry, Ankkuri-toiminta, Rikosseuraamuslaitos, Itä-Suomen Poliisilaitos, Pohjois-Savon Sovittelutoimisto, Kuopion kaupungin nuorisopalvelut ja muut järjestötoimijat. 

Tavoitteena kestävä muutos ja syrjäytymisen ehkäisy

Hyvinvointialueen tavoitteena on rakentaa pitkäjänteisiä rakenteita, jotka tukevat nuorten kasvua, hyvinvointia ja osallisuutta.

Molemmat hankkeet pohjautuvat tiiviiseen yhteistyöhön hyvinvointialueen ja edellä mainittujen toimijoiden kesken. Niissä korostuu yksilöllisen tuen lisäksi myös toimivien käytäntöjen kehittäminen, jotta tuki juurtuu osaksi arjen rakenteita.

Rahoituspäätöksiä odotetaan kesän 2025 aikana. Mikäli rahoitus myönnetään, hankkeet käynnistyvät vielä kuluvan vuoden aikana.

Lisätietoja:

• Katja Rautiainen, lastensuojelun palveluyksikköjohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue, p. 044 740 1688 katja.rautiainen(at)pshyvinvointialue.fi
• Merja Kaija, projektipäällikkö, hankevalmistelu, Hankevoimala, Pohjois-Savon hyvinvointialue, p.  044 461 0488 merja.kaija(at)pshyvinvointialue.fi
• Kirsi Soininen, kehittämisasiantuntija, Setlementti Puijola, kirsi.soininen(at)puijola.net, p. 044 901 7789
• Tuija Heimonen, sosiaalityöntekijä, Itä-Suomen poliisilaitos, tuija.heimonen(at)poliisi.fi, +358 295 456 604

Politiikkasuositus: Mielenterveyshäiriöihin ja monisairastavuuteen liittyvä eriarvoisuuskehitys pysäytettävä

Pohjois-Savossa toteutetun tutkimuksen pohjalta suositellaan kiireellisiä toimenpiteitä mielenterveyshäiriöihin ja monisairastavuuteen liittyvän eriarvoisuuskehityksen pysäyttämiseksi.

Politiikkasuositus: Mielenterveyshäiriöt ja monisairastavuus Pohjois-Savossa

Kartoittamalla hyvinvoinnin tilaa ja muutoksia eri väestöryhmissä, voidaan paremmin tunnistaa eriarvoisuuden mekanismeja ja kohdentaa sosiaali- ja terveyspoliittisia toimenpiteitä hyvinvointierojen kaventamiseksi, todetaan tuoreessa politiikkasuosituksessa. Hyvinvointi- ja terveyseroihin puuttumalla ja niitä kaventamalla voidaan paitsi tasapainottaa julkista taloutta, myös vähentää toiminta- ja työkyvyn menetyksiä.

-Tiedämme, että vaikka suomalaisten hyvinvointi on eri tilastojen valossa parantunut, niin silti Pohjois-Savo on Suomen sairain maakunta, erityisesti mielenterveyden häiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta. Jotta sosiaali- ja terveyspoliittisia toimenpiteitä voidaan kohdistaa vaikuttavammin, tarvitaan ajankohtaista tietoa siitä, miten sairastavuus jakautuu väestöryhmittäin. Tarvitaan sekä yleisiä että tiettyihin väestöryhmiin kohdennettuja toimenpiteitä, jotta sairastavuuden taustalla oleviin syihin voidaan vaikuttaa. Lisäksi palveluita tulee kohdistaa vaikuttavammin tarpeen mukaan, toteaa professori Tomi Mäki-Opas.

Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa tehtiin Pohjois-Savossa hyvinvointikysely, jossa selvitettiin sairastavuutta eri väestöryhmissä. Sairastavuutta mitattiin selvittämällä erilaisten psyykkisten ja fyysisten pitkäaikaissairauksien esiintyvyyttä.

Pohjois-Savossa on eroja mielenterveyshäiriöissä ja monisairastavuudessa iän, sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan

Tutkimuksessa havaittiin, että nuoret raportoivat enemmän mielenterveyshäiriöistä, mutta vanhemmat ikäryhmät olivat useammin monisairaita. Lisäksi naiset raportoivat miehiä enemmän mielenterveyshäiriöistä ja olivat useammin monisairaita. Matala koulutustaso ja heikompi taloudellinen toimeentulo lisäsivät sekä mielenterveyshäiriöiden että monisairauden esiintyvyyttä. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö lisäsivät mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyttä, mutta eivät monisairauden. 

- Usein erilaiset hyvinvointivajeet kasautuvat jo muutenkin heikommassa asemassa oleville ihmisille, mikä lisää hyvinvoinnin eriarvoistumista. Panostamalla hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa, kertoo projektitutkija Anna-Sofia Holappa.

Poikkileikkaustutkimuksena kerättyyn hyvinvointikyselyyn vastasi yli 3 000 täysi-ikäistä pohjoissavolaista 

Tutkimuksessa tarkasteltiin väestön taustatekijöiden, sosioekonomisen aseman ja päihteidenkäytön yhteyttä sairastavuuteen. Vastaava aineisto kerättiin myös kansallisesti. Tutkimus toteutettiin osana Hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa -hanketta (HYPE). Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon ja kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston yhteisessä hankkeessa tavoitteena on hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa. Hankkeen rahoitus on tullut Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
 

Lisätietoja:
Professori Tomi Mäki-Opas, puh. 050 323 4020, tomi.maki-opas(at)pshyvinvointialue.fi 
Projektitutkija Anna-Sofia Holappa, puh. 044 717 2171, anna-sofia.holappa(at)pshyvinvointialue.fi

Politiikkasuositus: 
Holappa Anna-Sofia, Ahonen Tiina, Rekola Hanna, Kinnunen Kati, Mäki-Opas Tomi (2025), Mielenterveyshäiriöt ja monisairastavuus Pohjois-Savossa. 

Opetusvastaanotto Osmo tuo eri alojen toimijat yhteen

Monialaisen opetusvastaanotto Osmon kymmenen viikkoa kestävä pilotti starttaa 11.8. tarkoituksenaan testata ja kehittää uuden opetusvastaanoton toimintaa. Pilottiin osallistuu seitsemän eri koulutusalan opiskelijoita seuraavilta aloilta: lääketiede, hoitotyö, farmasia, fysioterapia, ravitsemustiede, sosiaalialat sekä suu- ja leukasairaudet. Lääketieteen opinnot jakautuvat pilotissa yleislääketieteen, ihotautien ja psykiatrian opintoihin. 

Kaikki pilottiin osallistuvat opiskelijaryhmät osallistuvat kahdesti viikossa monialaiseen opetukseen, jossa opiskelijat pääsevät ratkomaan potilastapauksia yhdessä eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä harjoitellen. Lisäksi osa opiskelijaryhmistä toimii pilotissa oman opetussuunnitelman mukaista osaamista kehittäen ja vastaanottotoimintaa opetellen. 

Opetusvastaanottotoiminnan mahdollistamiseksi on tehty muun muassa tilasuunnittelua, työväline- ja laitetilauksia sekä viikko-ohjelmien rakentamista. Lisäksi kunkin koulutusalan harjoittelun tai perusopetuksen opetusvastaanotolle sovittaminen on vaatinut alakohtaista työstöä liittyen esimerkiksi opetusjaksojen aikatauluihin ja siihen, mistä ohjaajaresurssit tulevat ja montako opiskelijaa yksi ohjaaja voi ohjata. 

— Olemme tehneet paljon töitä sekä organisaation sisällä eri aloja edustavien tahojen kanssa että Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston asiantuntijoiden kanssa. Pienissä määrin osallistamme myös opiskelijoita, kertoo OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hankkeen projektiasiantuntija Jutta Kakkinen. 

Mitä koulutusalojen kanssa on tähän mennessä työstetty ja millaiseksi kunkin opiskelijaryhmän pilotoinnin aikainen opetusvastaanottotoiminta on muodostumassa?  

Yleislääketiede

Lääketieteen viidennen vuoden opiskelijat suorittavat opetusvastaanotolla perustutkintoon kuuluvaa terveyskeskusopetusta ja pitävät opetusvastaanottoja viitenä päivänä viikossa. Opiskelijat osallistuvat myös monialaiseen opetukseen. Opetusvastaanotto Osmossa heitä ohjaavat sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan kouluttajalääkäri että kolme Itä-Suomen yliopiston (UEF) kliinistä opettajaa. 

Sujuvan opiskelun mahdollistamiseksi kulisseissa on työstetty muiden pilotin toimijoiden kanssa yhteen sopivia ja monialaisen oppimisen mahdollistavia viikko-ohjelmia. Lisäksi potilasvalinnan kriteerejä on mietitty tiiviissä yhteistyössä sotekeskuksen ammattilaisten kanssa, jotta keskitetyn puhelinpalvelun hoitajat osaisivat varata opiskelijoille oppimisen kannalta oikeat potilaat oikeille ajoille. 

Hoitotyö

Sairaanhoitajaopiskelijat ja terveydenhoitajaopiskelijat harjoittelevat opetusvastaanotolla työpareina joka arkipäivä hoitotyön ammattilaisten ohjauksessa. Opiskelijat suorittavat opetusvastaanotolla erimittaisia harjoittelujaksoja yhden sairaanhoitajaopiskelijan harjoitellessa opetusvastaanotolla jopa koko kymmenviikkoisen pilotin ajan. 

Hoitotyön harjoittelun mahdollistaminen on vaatinut monia samoja toimenpiteitä kuin yleislääketieteenkin. Lisäksi Opetusvastaanotto 2.0 -projektitiimi ja Savonia ovat tehneet töitä varsinkin aikataulujen sovittamisen ja opiskelijoiden rekrytointiprosessin kanssa, sillä pilotin aikataulu ei ole optimaalisin hoitotyön opetussuunnitelmien kannalta.  

— Kaikilla aloilla on omat opetussuunnitelmansa, joten näiden yhteensovitus tulee olemaan iso palikka myös tulevaisuudessa, summaa projektiasiantuntija Jutta Kakkinen.  

Farmasia

Farmasian opiskelijat toimivat opetusvastaanotolla kerran viikossa noin kuuden viikon ajan. Heidän opetuksensa yksityiskohtaisia suunnitelmia hiotaan vielä, mutta opiskelijat tulevat tekemään opetusvastaanotolla lääkityksen tarkastusta ja arviointia itsenäisesti sekä yhteistyössä monialaisen tiimin kanssa. Opiskelijoiden ohjausresurssina tulee toimimaan proviisori, mahdollisesti yhteistyössä farmasian konsultointipalvelun kanssa. 

Fysioterapia

Fysioterapian opiskelijoita pilotissa on mukana kaksi ja he toimivat opetusvastaanotolla työparina. Opiskelijat harjoittelevat opetusvastaanotolla tarkasti opiskelijoiden tarpeisiin räätälöidyn aikataulun mukaan: ensin yhden kokonaisen viikon, sitten kolmesti viikossa yhteensä kuuden viikon ajan. Fysioterapian opiskelijoiden ohjaaja pilottiin saadaan keskisen alueen sotekeskuksesta. 

Parhaan mahdollisen opetusvastaanottotoiminnan toteuttamiseksi alan asiantuntijoille on järjestetty erilaisia työpajoja. Työpajoissa ammattilaiset ja opettajat pääsivät pohtimaan muun muassa opiskelijoiden harjoittelujakson minimivaatimuksia ja resurssirikkaan unelmatilanteen toteutusta. 

Ihotaudit 

Lääketieteen kuudennen vuoden opiskelijat käyvät opetusvastaanotolla ihotautien erikoislääkärien vetämässä ryhmäopetuksessa kerran viikossa. Ihotautien opetukseen saadaan uusi potilasryhmä, kun ihotauteihin liittyviä haasteita omaavat perusterveydenhuollon asiakkaat voivat ohjautua opetusvastaanotolle. Aiemmin ihotautien opetus on toteutettu erikoissairaanhoidon potilailla ja nyt opetuksessa päästään myös diagnosoimattomien yleisten ihosairauksien ja -muutosten äärelle. Toisin kuin ihotautien poliklinikalla, opetusvastaanotolla opiskelijat voivat kohdata myös vähemmän vakavia oireita omaavia potilaita. 

Psykiatria

Kolmannen vuoden lääketieteen opiskelijat voivat suorittaa opetusvastaanotto Osmolla lääketieteen pakollisiin opintoihin kuuluvan potilas-lääkärisuhdekurssin yksilöhaastattelun. Pilotin aikana kaikki kurssin opiskelijat pitävät yhden yksilöhaastattelun, joita on tarkoitus toteuttaa opetusvastaanotolla päivittäin. 

Kurssin opetusasiakkaiden hankintaprosessia on kehitetty yhteistyössä kliinisten opettajien ja hanketyöntekijöiden kanssa. Opiskelijoiden asiakkaaksi voi tulla kuka tahansa, vastaanotolla ei tulla tekemään diagnooseja, hoitotoimenpiteitä tai kirjauksia, eikä käynnistä veloiteta käyntimaksuja. 

Ravitsemustiede

Ravitsemustieteen opiskelijat pitävät pilotin aikana opintojaksoonsa kuuluvia opetusvastaanottoja kerran viikossa. Lisäksi yksi ravitsemustieteen opiskelija tulee osallistumaan monialaiseen opetukseen. Opetusvastaanotolla heitä ohjaa UEF:n kliininen opettaja.  

Sosiaalialat 

Savonian sosionomiopiskelijat voivat suorittaa osan Rakenteellinen yhteisöllisyyteen ja viestintään vaikuttava työ -opintojaksostaan opetusvastaanotto Osmon monialaisessa opetuksessa. UEF:n sosiaalityön opiskelijat käyvät opetusvastaanoton monialaisessa opetuksessa kerran viikossa osana yliopiston terveyssosiaalityön opintoihin kuuluvaa käytännön jaksoa. Opiskelijoiden ohjaajina toimivat koulutusorganisaatioiden omat ohjaajat ja opettajat. 

Myös sosiaalialojen asiantuntijoille on järjestetty työpajoja, joissa ammattilaiset ja opettajat pääsivät pohtimaan muun muassa opiskelijoiden harjoittelujakson minimivaatimuksia ja resurssirikkaan unelmatilanteen toteutusta. Työpajojen kautta on pyritty rakentamaan parasta mahdollista opetusvastaanottotoimintaa kunkin alan ominaispiirteet huomioiden. 

Suu- ja leukasairaudet 

Hammaslääketieteen opiskelijat ja suuhygienistiopiskelijat käyvät opetusvastaanotolla monialaisessa opetuksessa kahdesti viikossa osana perusopetusta. Alan opetuksen suunnittelussa on tehty paljon töitä muun muassa ohjausresurssien hankintaan. Opiskelijoita ohjaa Opetusvastaanotto 2.0 -projektitiimin oma asiantuntijahammaslääkäri. 

Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta. 

Asiakaspalautekysely uudistuu – uudet lomakkeet käyttöön 14.5.

Pohjois-Savon hyvinvointialue on ottanut käyttöön uuden asiakaspalautejärjestelmän, joka helpottaa palautteen antamista ja sen käsittelyä. Uudistus tuo mukanaan selkeät palautelomakkeet sekä mahdollisuuden kerätä asiakaspalautetta kansallisesti vertailukelpoisella tavalla. 

Palautetta voit antaa kahdella uudella lomakkeella: 

• Palautetta palvelusta -lomake 

Tällä lomakkeella voit antaa palautetta saamastasi palvelusta tai hoidosta suoraan siihen yksikköön, jossa asioit. Lomakkeessa kysytään selkeitä kysymyksiä, joiden avulla kerätään ajantasaista tietoa asiakaskokemuksista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluissa. 

• Yleinen palaute -lomake 

Yleisellä lomakkeella voit antaa palautetta hyvinvointialueen toiminnasta yleisesti – voit esimerkiksi lähettää kiitoksia, moitteita tai kehitysehdotuksia. Lomakkeella voit halutessasi myös pyytää palautteeseen liittyvää yhteydenottoa. Vastaamme yhteydenottopyyntöihin sähköpostitse tai kirjeitse 14 vuorokauden kuluessa. 

Palautteiden käsittely

Asiakaspalaute ohjautuu lomakkeella valitsemasi palveluyksikön nimetylle palautteenkäsittelijälle. Palautteet käsitellään säännöllisesti ja niiden pohjalta tehdään mahdollisuuksien mukaan toimenpiteitä.

Miksi järjestelmää uudistetaan? 

Uudistuksen taustalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja hyvinvointialueiden yhteistyö. Tavoitteena on kerätä asiakaspalautetta sosiaali- ja terveyspalveluista kansallisesti yhtenäisellä tavalla. Näin saatu tieto auttaa kehittämään palveluita ja varmistamaan niiden laatua entistä tehokkaammin. 

Antaisitko palautetta jo nyt? Uudet palautelomakkeet löydät verkkosivultamme Asiakaspalaute