Pohjois-Savon hyvinvointialue käynnistää ruoka-avun määrärahan valmistelun vuosille 2027 – 2028

Pohjois-Savon hyvinvointialue käynnistää ruoka-avun määrärahan valmistelun vuosille 2027 – 2028 ja kutsuu alueen ruoka-aputoimijoita mukaan hakuun. Määräraha perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen myöntämään valtionavustukseen, jota voivat hakea erityisesti yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt, jotka toteuttavat ruoka-apua toiminnassaan. Lisäksi seurakunnat voivat hakea avustusta, kun ruoka-avun saaminen ei edellytä seurakuntaan kuulumista eikä uskonnolliseen tai aatteelliseen toimintaan osallistumista.

Pohjois-Savon hyvinvointialue toimii avustuksen hankehallinnoijana ja kokoaa alueellisen hakemuksen yhteistyössä ruoka-aputoimijoiden kanssa. Avustuksella voidaan tukea esimerkiksi lahjoitetun ruuan jakeluun, yhteisöllisiin ruokailuihin ja muuhun ruoka-aputoiminnan järjestämiseen liittyviä kustannuksia.

Pyydämme Pohjois-Savon alueella toimivia ruoka-aputoimijoita vastaamaan kyselyyn ja kertomaan halukkuudesta lähteä mukaan määrärahan hakuun. Kyselyn vastaukset toimivat pohjana alueellisen haun toteuttamisessa, sekä määrärahan kohdentamisen suunnittelussa.

Vastaa kyselyyn tästä: https://q.surveypal.com/Ruoka-avun-maararahahaku-vuosille-2027---2028/0

Vastausaika päättyy 18.10.2026 klo 23:59

Vikatilanne ohi: Häiriöitä Pohjois-Savon hyvinvointialueen lankapuhelinyhteyksissä

Uutista päivitetty 23.9.2026 klo 15:56: Häiriö on ohi ja lankapuhelinyhteydet toimivat normaalisti.

***

Uutista päivitetty 23.9.2026 klo 14:50 arviolla häiriön syystä.

Osassa Pohjois-Savon hyvinvointialueen lankapuhelinliittymistä esiintyy tällä hetkellä häiriöitä. Häiriön vuoksi kaikki puhelut eivät välttämättä yhdisty normaalisti.

Puhelut voidaan toistaiseksi yhdistää puhelinvaihteen kautta numerosta 017 173 311.

Valtaosa takaisinsoittopalveluista toimii normaalisti, mutta osassa palveluista voi ilmetä häiriöitä myös takaisinsoittojen toiminnassa. Mikäli asiakas soittaa häiriön piirissä olevaan numeroon, hän saattaa kuulla ilmoituksen, että numero ei ole käytössä.

Häiriön syytä selvitetään parhaillaan yhteistyössä palveluntuottajan kanssa. Tämänhetkisen arvion mukaan häiriö liittyy aiemmin tehtyihin asennustöihin. Viitteitä ulkopuolisesta toimijasta ei ole. 

Tiedotamme tilanteen etenemisestä ja häiriön korjaantumisesta heti, kun lisätietoa on saatavilla. 

Pahoittelemme häiriöstä aiheutuvaa haittaa.

PROM next -hanke laajentaa vointimittarin käyttöä Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Pohjois-Savon hyvinvointialueella laajennetaan EQ-5D-5L-vointimittarin käyttöä osana PROM next -hanketta. Tavoitteena on kerätä asiakkaiden omaa arviota terveydentilastaan ja toimintakyvystään sekä hyödyntää tietoa hoidon suunnittelussa, palveluiden kehittämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnissa.

EQ-5D-5L on kansainvälisesti käytetty vointimittari, jonka avulla asiakkaat voivat arvioida terveyttään esimerkiksi liikkumiseen, päivittäisiin toimintoihin, kipuun ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyen. Kyselyyn vastataan sähköisesti OmaSavo -palvelussa.

Käyttöä laajennetaan erityisesti diabetes-, sepelvaltimotauti- ja syöpäpotilaisiin sekä pilotoidaan sairauskohtaisia vointimittareita. Samalla koulutetaan henkilöstöä mittareiden käyttöön ja kehitetään toimintamalleja, joiden avulla asiakkaiden antamaa tietoa voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin niin yksittäisen asiakkaan hoidossa kuin palveluiden johtamisessa ja kehittämisessä.

Hanke jatkaa kansallisen GenPROM-kehittämistyön tavoitteita laajentamalla EQ-5D-5L-vointimittarin käyttöä uusille asiakasryhmille Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Tavoitteena on varmistaa, että asiakkaiden oma kokemus terveydestä, toimintakyvystä ja hoidon vaikutuksista voidaan huomioida aiempaa paremmin.

Lue lisää hankkeesta sivuilta: PROM next: Potilaan oma ääni osaksi vaikuttavampaa terveydenhuoltoa - Pohjois-Savo

Aluehallitus hyväksyi henkilöstöohjelman ja TKKIO-ohjelman vuosille 2026–2029

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 21.9.2026 kaksi hyvinvointialueen strategian toimeenpanoa ohjaavaa ohjelmaa. Vuosien 2026–2029 henkilöstöohjelma linjaa henkilöstöpolitiikkaa ja TKKIO-ohjelma tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen, innovaatioiden ja osaamisen kehittämistä. 

Henkilöstöohjelman tavoitteina hyvinvointi, yhtenäinen johtaminen ja ennakoiva henkilöstösuunnittelu

”Yhtä joukkuetta” -henkilöstöohjelma sisältää viisi päätavoitetta. Niissä painottuvat henkilöstön hyvinvointi, yhdenmukainen ja valmentava johtaminen, ennakoiva ja palvelutarpeeseen perustuva henkilöstösuunnittelu, jatkuva osaamisen kehittäminen sekä henkilöstötiedolla johtaminen.
Ohjelman tavoitteille laaditaan erilliset toimeenpanosuunnitelmat vuosille 2026–2029.

TKKIO-ohjelmalla vahvistetaan tutkimusta, osaamista ja yhteistyötä

Hyväksytty TKKIO-ohjelma sisältää yhdeksän tavoitetta ja niiden toimeenpanosuunnitelmat. Ohjelmalla tavoitellaan muun muassa Pohjois-Savon hyvinvointialueen tieteellisen tutkimustoiminnan vahvistamista ja tutkimuksen levittämistä koko hyvinvointialueelle.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa ulkoisen tutkimusrahoituksen määrä sekä moninkertaistaa yritysyhteistyön ja kliinisten lääketutkimusten määrä. Lisäksi ohjelmassa vahvistetaan henkilöstön osaamisen suunnitelmallista kehittämistä, opiskelijoiden oppimisympäristöjä ja urapolkuja sekä hyvinvointialueen kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Aluehallitus päätti Opistokujan rakentamislupien oikaisuvaatimuksista

Aluehallitus päätti tehdä oikaisuvaatimukset Kuopion Opistokuja 2:n ja 4:n uusien asuinkerrostalojen rakentamisluvista. Hyvinvointialue katsoo, että rakennusten turvallisen pelastautumisen tulee ensisijaisesti perustua rakennusten omiin ratkaisuihin eikä olennaisilta osin pelastuslaitoksen nostolava- tai muun erityiskaluston saatavuuteen.

Aluehallitus hyväksyi myös johtamisjärjestelmän uudistuksen toimeenpanoon liittyvät virkajärjestelyt sekä KYS Tutkimussäätiön sääntömuutokset, jotka liittyvät säätiön suunniteltuun sulauttamiseen hyvinvointialueen tukisäätiöön.

Aluehallitus käsitteli lisäksi hyvinvointialueen tammi–elokuun talouskatsauksen.

Kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkistamisen jälkeen: aluehallituksen kokousaineisto.

Syksyn 2026 influenssarokotukset Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialue aloittaa influenssarokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositusten mukaisesti. Rokotukset alkavat hyvinvointialueella maanantaina 12.10.2026. Ensimmäiset ajanvaraukset rokotuksiin avautuvat maanantaina 5.10.2026. Rokotuksia annetaan sekä ajanvarauksella että ilman ajanvarausta avoimissa rokotustapahtumissa. Koronan riskiryhmiin kuuluva voi saada tehosterokotteen samalla käynnillä. 

Influenssarokotteita annetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaisesti. Rokotukset aloitetaan 80 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista. Heihin otetaan yhteyttä ajanvarausta varten. 

Hoivakotien asukkaat rokotetaan asumisyksiköissä ja kotihoidon henkilökunta rokottaa kotihoidon asiakkaat ja heidän omaishoitajansa. Heidän osaltansa ei tarvita erillistä ajanvarausta rokotukseen.

Erityisasumispalvelujen asumisyksiköissä henkilökunta rokottaa asiakkaat tai he hakeutuvat omalle sosiaali- ja terveysasemalle rokotukseen. Jos toimintakyvyn vajaus aiheuttaa kohtuutonta haittaa siirtymisessä, palveluntuottaja on yhteydessä alueen sosiaali- ja terveysasemaan.

Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaat saavat rokotukset neuvoloista erillisen aikataulun mukaisesti sekä vastaanottokäyntien yhteydessä.

Koululaiset ja opiskelijat rokotetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, rokotuspäivät ilmoitetaan oppilaitoskohtaisesti.

Rokotuksia sekä ajanvarauksella että ilman ajanvarausta

Influenssarokotuksia annetaan sekä ajanvarauksella että ilman ajanvarausta avoimissa tapahtumissa. Ensimmäiset ajanvaraukset rokotuksiin avautuvat maanantaina 5.10.2026.

Influenssarokotteita on varattu kuntien väestöpohjan mukaan, rokotukseen tulee hakeutua omalle terveysasemalle. Pshyvinvointialue.fi-verkkosivuilla julkaistaan myöhemmin kuntakohtaiset tiedot. 

Influenssarokotteen saavat kansallisessa ohjelmassa maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä:

• kaikki 65 vuotta täyttäneet
• sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
• henkilöt, jotka ovat toistuvasti läheisessä kontaktissa vakavalle influenssalle erityisen alttiiseen ihmiseen tai henkilöön, jota ei voida suojata influenssarokotteella (henkilö, joka asuu samassa asunnossa tai on viikoittain kasvotusten tekemisissä suojattavan ihmisen kanssa)
• raskaana olevat
• alle 7-vuotiaat lapset
• varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset
• henkilöt, jotka asuvat tai oleskelevat pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa, kuten vankeinhoitolaitoksissa ja vastaanottokeskuksissa
• sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö, joka osallistuu potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon
• lintuinfluenssan riskiryhmään kuuluvat.

Koronarokotteen voi saada influenssarokotteen yhteydessä. Koronarokotteen tehosteannosta suositellaan kaikille 80 vuotta täyttäneille tai sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville. Lisäksi koronarokotusta suositellaan hoivakodeissa tai säännöllisessä järjestetyssä kotihoidossa oleville iäkkäille sekä omaishoidettaville iäkkäille henkilöille

Lisätietoa influenssarokotteista:
Influenssarokote - THL
Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmään kuuluvien influenssarokotukset - THL
Vakavan koronataudin riskiryhmät - THL

Ennakkotiedote: aluehallituksen käsittelyssä osavuosikatsaus

Pohjois-Savon aluehallitus kokoontuu keskiviikkona 23. syyskuuta. Kokouksen pääasia on hyvinvointialueen tammi-elokuun osavuosikatsaus ja kuluvan vuoden talousennuste. 

Lisäksi aluehallitus käsittelee oikaisuvaatimusta, joka koskee 7.9.2026 tehtyä päätöstä talousarvioon 2027 liittyvistä yhteistoimintaneuvotteluista. 

Aluehallitus käsittelee myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen tukisäätiö sr:n sääntömuutoksia, jotka mahdollistaisivat KYS tutkimussäätiön sulautumisen tukisäätiöön. Samalla käsitellään esitys säätiön nimen muuttamisesta muotoon Savon Tuki sr.

Kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla: aluehallituksen kokousaineisto.

Urheiluseurat veivät ikääntyneitä ulos – hyvinvointialue kutsui seuroja mukaan hyvän tekemiseen

Pohjois-Savon hyvinvointialue on mukana valtakunnallisessa Vie vanhus ulos -kampanjassa, joka järjestetään 7.–20.9.2026 teemalla ”Ulkoilun ilo kuuluu kaikille”. Tänä vuonna ikääntyneiden palvelut kutsuivat kampanjaan mukaan urheiluseuroja ja -joukkueita eri puolilta hyvinvointialuetta.

Kutsuun vastasivat kuopiolaiset KalPa ja Savo Volley sekä varkautelaiset Warkis ja WP 35. Joukkueiden pelaajia ja taustahenkilöitä vieraili neljässä eri ikääntyneiden asumisyksikössä Kuopiossa ja Varkaudessa. Päivien aikana ulkoiltiin yhdessä, vaihdettiin kuulumisia ja kuultiin monenlaisia tarinoita.

– Oli hienoa nähdä, miten pieni ele meiltä toi niin suurta iloa näille asukkaille. Tämä vei tunnin meidän päivästämme, mutta merkitsee heille paljon enemmän, KalPan pelaajat kertoivat ulkoilun lomassa.

KalPan pelaajat tapasivat pitkäaikaisia faneja

KalPan pelaajat vierailivat Kuopion Mäntykampuksen asumisyksikössä kampanjan alussa. Vierailu oli erityinen osalle ulkoilijoista, koska yksikössä asuu joukkueen pitkäaikaisia kannattajia. Yksi asukkaista kertoi, että hän yrittää käydä lähes jokaisessa KalPan kotipelissä kannustamassa joukkuetta.

Tällä kertaa asetelma kääntyi toisinpäin, kun KalPan pelaajat tulivat tapaamaan kannattajiaan heidän luokseen. Yhteinen ulkoilu tarjosi mahdollisuuden jutella rauhassa ja viettää aikaa yhdessä myös pelien ulkopuolella.

– Sen näkee heidän kasvoiltaan, miten tärkeää heille on nähdä meitä ja päästä hetkeksi ulos. Se on meille hienoa ja palkitsevaa, kun voimme auttaa heitä ja tuoda heille iloa päivään, KalPan pelaajat kuvasivat tunnelmiaan ulkoilun jälkeen.

Ulkoiluhetkessä oli aikaa kohtaamisille

Warkiksen ja WP 35:n väki osallistui kampanjaan Varkaudessa. Warkiksen mukaan ulkoiluhetki muistutti siitä, kuinka merkityksellistä ajan antaminen toiselle voi olla. He vierailivat Käpyrinteen asukkaiden luona ja toivat mukanaan seuran kaulahuiveja sekä kaksi kausikorttia, joita asukkaat ja henkilökunta voivat vapaasti käyttää jatkossa.

– Ulkoiluhetki muistutti meitä siitä, että joskus tärkeintä ei ole tehdä suuria tekoja, vaan antaa aikaa. Kuunnella, kohdata ja jakaa pieni hetki yhdessä. Meille tämä oli ennen kaikkea kohtaamista, yhteisöllisyyttä ja yhdessäoloa. Ja juuri niitä hetkiä haluamme Warkis-perheenä olla rakentamassa myös jatkossa. Oli tärkeää olla mukana tässä päivässä.

WP 35:n pelaajat, valmentaja sekä huoltaja kävivät vuorostaan ulkoilemassa Louhirinteen asukkaiden kanssa. He toivat mukanaan myös seuran kaulahuiveja, jotka annettiin asukkaille lämmikkeeksi.

Ulkoilureissulla riitti juttua monenlaisista aiheista. Päivän aikana kuultiin tarinoita ja lauluesityksiä sekä ihmeteltiin syksyn tuloa. Samalla valmistauduttiin illan Suomen lentopallo-otteluun ja muisteltiin WP 35:n pitkää historiaa jääpallon parissa. Jääpalloa on nimittäin pelattu Varkaudessa jo vuodesta 1935 lähtien.

”Hyvä kyyti ja hyvät jutut”

Myös Savo Volleyn pelaajia ja seuran toimihenkilöitä kävi ulkoilemassa ikääntyneiden asukkaidemme kanssa Kuopion Leväsellä. Yhteisen ulkoiluhetken jälkeen mukana ollut asiakas tiivisti päivän tunnelman osuvasti:

– Oli hyvä kyyti ja hyvät jutut!

Juuri tällaisista pienistä kohtaamisista Vie vanhus ulos -kampanjassa on kyse. Ulkoilu ei aina tarkoita pitkää kävelylenkkiä. Se voi olla pieni kierros pihalla, istuskelua ulkona tai yhdessä vietetty hetki, jonka aikana vaihdetaan kuulumisia ja ollaan läsnä.

Monelle ikääntyneelle ulos lähteminen ei ole itsestäänselvyys. Heikentynyt liikkumiskyky, kaatumisen pelko, hankalat portaat, raskaat ulko-ovet, yksinäisyys tai muistipulmat voivat vaikeuttaa itsenäistä ulkoilua. Toisen ihmisen tarjoama apu ja seura voivat tehdä ulkoiluhetkestä mahdollisen.

Pohjois-Savon hyvinvointialue kannustaakin kaikkia tarjoamaan ulkoiluseuraa iäkkäälle läheiselle, tuttavalle, naapurille tai ystävälle myös kampanja-ajan ulkopuolella.

Kampanjaa voi seurata sosiaalisessa mediassa tunnisteella #VieVanhusUlos. Lisää kampanjasta voi lukea www.vievanhusulos.fi

​​​​​​​
​​​​​​​Kiitos mukana olleille!

Pohjois-Savon hyvinvointialue ja ikääntyneiden palvelut kiittävät lämpimästi KalPaa, Savo Volleyta, Warkista ja WP 35:tä siitä, että seurat lähtivät mukaan Vie vanhus ulos -kampanjaan.
Yhteinen ulkoiluhetki voi viedä vain pienen hetken päivästä, mutta merkitä ikääntyneelle paljon. Kiitos seuroille siitä, että lähditte mukaan tekemään hyvää, kohtaamaan ikääntyneitä ja tuomaan iloa heidän päiviinsä.

Ennakkotiedote ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunnan kokouksesta – käsittelyssä Kangaslammin asumisyksikön lakkautus

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta kokoontuu seuraavan kerran torstaina 24.9.2026. Kokouksessa käsitellään muun muassa Kangaslammin palvelukeskuksen asumisyksikön toiminnan päättämistä, vuoden 2027 talousarviovalmistelua sekä ikääntyneiden palveluiden osavuosikatsausta.

Kangaslammin palvelukeskuksen asumisyksikköä esitettiin lakkautettavaksi jo kesäkuussa

Ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta päätti kesäkuun kokouksessaan lakkauttaa Varkauden lähellä sijaitsevan Kangaslammin palvelukeskuksen asumisyksikön.

Päätöstä tuki kesäkuussa se, että

• asumisyksikkö sijaitsee noin 25 kilometriä Varkauden keskustasta ja henkilöstön sekä asiakkaiden saatavuus on ollut haasteellista.
• osa tiloista on käyttämättömiä, mutta niistä joudutaan maksamaan vuokraa Varkauden kaupungille noin 266 000 euroa vuosittain.
• ikääntyneiden palveluissa tavoitellaan kevenevää palvelurakennetta, jolloin osasta pitkäaikaishoidon yksiköistä joudutaan luopumaan.
• ikääntyneiden palveluiden talousarvio vaatii merkittäviä sopeutustoimia, jotta se ei ylity tänä vuonna. 

Valmistelua on edeltänyt myös keväällä tehty laaja kiinteistökierros, jonka pohjalta on pyritty löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja yksikön toiminnan jatkamiselle. Tarkastelussa ei ole kuitenkaan löytynyt keinoa, joka turvaisi taloudelliset tavoitteet ja samalla tukisi palvelujen yhdenvertaista toteutumista. 

Kangaslammin asumisyksikön lakkautuspäätös otettiin uudelleen käsittelyyn elokuussa

Kangaslammin kyläyhdistys teki oikaisuvaatimuksen Kangaslammin palvelukeskuksen asumisyksikön lakkauttamista koskevaan päätökseen.

Oikaisuvaatimuksessa vaadittiin muun muassa, että asiasta järjestetään asianmukainen kuuleminen Kangaslammin alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, omaisille, henkilöstölle, vanhusneuvostolle, vammaisneuvostolle sekä muille asianosaisille ja vaikutuspiirissä oleville tahoille.

Kangaslammin palvelukeskuksen asumisyksikön asukkaita, asukkaiden omaisia ja henkilöstöä oli kuultu kesäkuussa ennen päätöstä. Asukastilaisuus alueen asukkaille sekä muille asiasta kiinnostuneille järjestettiin 1.9.2026. 

Asukastilaisuudessa tuotiin esille huoli Kangaslammin asumisyksikön lakkauttamisen vaikutuksista asukkaisiin, omaisiin, henkilöstöön ja koko alueen elinvoimaan. Osallistujat vaativat tarkempaa selvitystä ja arviointia esimerkiksi säästöistä, vaihtoehtoisista ratkaisuista ja muutoksen vaikutuksesta asiakkaisiin. 

– Asukastilaisuudessa nousseita huolia on tarkasteltu uudelleen ja täydennetty muutoksen ennakkovaikutusten arviointi esitellään lautakunnalle tulevassa kokouksessa, kertoo ikääntyneiden palveluiden vs. toimialajohtaja Kaija Kokkonen.

Asukastilaisuuden jälkeen järjestetyssä yhteistapaamisessa Varkauden kaupungin kanssa, Varkauden kaupunki kertoi olevansa valmis esittämään omaan päätöksentekoonsa vastaantuloa Kangaslammin palvelukeskuksen vuokrassa. Kangaslammin asumisyksikön kokonaisvuokra on tällä hetkellä yhteensä noin 420 000 € vuodessa sisältäen pääoma- ja ylläpitovuokran. Jatkossa hyvinvointialue ei maksaisi kohteesta muuta kuin ylläpitovuokraa, jolloin vuokran alennus olisi noin 240 000 € ja jäljelle jäävät ylläpitokustannukset noin 180 000 €. 

– Varkauden vastaantulo on huomattava, mutta se ei ratkaise Kangaslammin palvelukeskuksen lakkauttamisen perusteluksi esitettyjä muita haasteita. Hyvinvointialueen vaativassa talouden sopeuttamisen tilanteessa Kangaslammin lakkauttaminen on edelleen perusteltu ja tulevaisuuden näkökulmasta kestävä ratkaisu, Kaija Kokkonen avaa tilannetta.

Lautakunnalle esitetään Kangaslammin asumisyksikön toiminnan päättämistä vuoden loppuun mennessä

Lautakunnalle esitetään, että se hyväksyy uudelleenkäsittelyssä Kangaslammin palvelukeskuksen asumisyksikön lakkautuksen vuoden loppuun mennessä. Jos lautakunta hyväksyy ehdotuksen, lakkautuksen toimeenpano käynnistyy henkilöstön, asukkaiden, läheisten ja sidosryhmien tiedottamisella välittömästi. 

Tämän jälkeen jokaisen asiakkaan kanssa käydään henkilökohtainen keskustelu, jonka yhteydessä kuullaan asiakkaan toiveet uudesta asumisyksiköstä. Keskusteluissa kuullaan myös asiakkaan läheistä.

– Nämä päätökset ovat vaikeita, ja on täysin ymmärrettävää, että asumisyksikön lakkauttaminen herättää voimakkaita tunteita, mutta esityksemme toiminnan sopeuttamiseksi talouteen perustuvat ennen kaikkea palvelurakenneuudistukseen, jonka tarkoitus on turvata riittävät resurssit palvelujen järjestämiseksi alueellamme myös tulevaisuudessa, toteaa Kaija Kokkonen.

Lue lisää käsiteltävistä asioista lautakunnan esityslistalta verkkosivuillamme.

Pelastajan työuramalli -hanke on hyvässä vauhdissa!

Pelastajan työuramalli -hankkeen tavoitteena on rakentaa aidosti toimiva ja käyttöön tuleva työuramalli, joka mahdollistaa pelastajien motivoivan ja mielekkään työurasuunnittelun ennakoivasti ja systemaattisesti. Mallin tarkoituksena on tarjota tukea niin pidempiin kuin lyhyempiinkin työkyvyn haasteiden aikoihin. Tavoitteena on hyödyntää paremmin hyvinvointialueen erilaisia työmahdollisuuksia pelastajien urapoluilla.

Toukokuussa aktiivisesti alkaneessa Pelastajan työuramalli -hankkeessa on perehdytty aihepiiriin liittyviin selvityksiin, raportteihin, tilastoihin ja opinnäytetöihin. Tämän taustatyön tarkoituksena on rakentaa malli jo tiedetyn, kokeillun ja havaitun tiedon pohjalta, jotta siitä voidaan oppia ja sitä hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Seuraavana hankkeessa on vuorossa työpajojen toteutus. Työpajoissa istutaan alas muun muassa pelastajien, alipäällystön, päällystön, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon edustajien kanssa pohtien yhdessä, miten malli kannattaisi koostaa.

Malli halutaan kehittää yhteisenä työnä tiiviisti kenttää kuunnellen. Myös tutkimuksellista osuutta on tavoitteena sisällyttää mukaan, hankkeen projektipäällikkö Sanna Hannula korostaa. 

Hanketta toteutetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella omarahoituksella ja Kevan kehittämisrahalla. Mallin toivotaan tulevan valtakunnalliseen käyttöön hyödynnettäväksi.

Mikäli hankkeen tiimoilta nousee esiin kysymyksiä, ehdotuksia tai huomioita, hankkeesta toivotaan matalalla kynnyksellä yhteydenottoja. Yhteistyöllä saavutetaan merkittävää etua pelastajien työurien tukemiseksi:

Projektipäällikkö Sanna Hannula sanna.hannula@pshyvinvointialue.fi

Projektikoordinaattori Niina Toivanen niina.toivanen1@pshyvinvointialue.fi 

Aluehallitus käsittelee hyvinvointialueen keskeisiä strategisia ohjelmia tuleville vuosille

Pohjois-Savon aluehallitus käsittelee kokouksessaan maanantaina 21. syyskuuta kahta hyvinvointialueen strategian toimeenpanoa ohjaavaa ohjelmaa. Päätettävänä ovat vuosien 2026–2029 henkilöstöohjelma sekä tutkimuksen, kehittämisen, koulutuksen, innovaatioiden ja osaamisen kehittämistä linjaava TKKIO-ohjelma. 
Henkilöstöohjelmassa määritellään hyvinvointialueen henkilöstön hyvinvoinnin, johtamisen, osaamisen kehittämisen ja henkilöstösuunnittelun tavoitteet tuleville vuosille. TKKIO-ohjelman tavoitteena on muun muassa vahvistaa tieteellistä tutkimustoimintaa, lisätä ulkoista tutkimusrahoitusta sekä moninkertaistaa yritysyhteistyön ja kliinisten lääketutkimusten määrä. 
Aluehallitus käsittelee lisäksi tammi-elokuun talouskatsausta sekä johtamisjärjestelmän uudistuksen toimeenpanoon liittyviä virkajärjestelyjä. Hallitukselle esitetään uusien virkojen perustamista vuoden 2027 alusta ja nykyisten johtajien siirtämistä uusiin virkoihin. 
Kokouksessa käsitellään myös KYS Tutkimussäätiön sääntömuutoksia, jotka liittyvät säätiön suunniteltuun sulauttamiseen hyvinvointialueen tukisäätiöön, sekä kahta Kuopion Opistokujan kerrostalohankkeisiin liittyvää rakentamislupaa koskevaa oikaisuvaatimusta.

Kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla. 

Yhteydenotto Pohjois-Savon hyvinvointialueen työikäisten palveluohjaukseen helpottuu – uusi puhelinnumero käyttöön lokakuun alussa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen työikäisten palveluohjauksen puhelinpalvelu uudistuu 1.10.2026. Kaikki nykyiset palveluohjauksen puhelinnumerot korvataan yhdellä keskitetyllä numerolla
(017) 273 6080. Uusi puhelinnumero palvelee arkisin kello 9–11.

Uudistuksen tavoitteena on tehdä yhteydenotosta asiakkaille aiempaa selkeämpää ja parantaa palvelujen saatavuutta.

–  Palveluohjauksen asiantuntija auttaa löytämään oikean palvelun ja ohjaa hänet oikean sosiaaliohjaajan tai muun sosiaalipalvelun piiriin, kertoo työikäisten sosiaalipalvelujen palveluyksikköjohtaja Heli Pärnänen. 

Palvelussa on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Jos asiantuntija ei pysty vastaamaan puheluun heti, asiakas voi jättää soittopyynnön.

– Loppuvuodesta otamme käyttöön työikäisten palveluohjauksen chat-palvelut. Tavoitteena on tarjota asiakkaille entistä sujuvampia tapoja ottaa yhteyttä ja saada tarvitsemaansa neuvontaa, Pärnänen jatkaa.

Häiriö ohi: OmaSavon matkapuhelinsovelluksen Suomi.fi-kirjautuminen toimii taas kaikilla käyttäjillä

Osalla OmaSavo-mobiilisovelluksen käyttäjistä oli tiistaina 15. syyskuuta häiriö Suomi.fi-kirjautumisessa. Häiriö on nyt korjattu.

Häiriö ilmeni erityisesti vanhemmilla Android-versioilla (11-13). 

Suomi.fi-kirjautuminen toimi koko ajan normaalisti OmaSavon selainversiossa.

Kansainvälisesti arvostettu rintasyöpätutkija ja terveydenhuollon kehittäjä sai PSLY:n Martti Hämäläinen -palkinnon

Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys (PSLY) luovutti Itä-Suomen Lääketiedetapahtuman avajaisissa tiistaina 15.9.2026 Martti Hämäläinen -palkinnon Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) rintaradiologian vastuulääkärille ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtajalle, dosentti Amro Masarwahille. Palkinnon suuruus on 5000 euroa ja se myönnetään nuorelle ansioituneelle tutkijalle.

Pohjois-Savon Lääkäriyhdistyksen Martti Hämäläinen -palkinnon saanut Amro Masarwah (38) valmistui lääkäriksi Jordanian tiede- ja teknologiayliopistosta vuonna 2012. Hän muutti samana vuonna Suomeen ja aloitti tutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Masarwah väitteli lääketieteen tohtoriksi 2016. Väitöskirjan aiheena oli rintasyöpäradiologia ja se käsitteli rintasyövän biologisten ominaisuuksien yhteyttä potilaiden ennusteeseen. Kokeellisen radiologian dosentuurin 
Masarwah sai 2022. Radiologian erikoislääkäriksi hän valmistui 2023. Kaikki edellä mainitut Itä-Suomen yliopistossa.

Masarwahilla on suomalaisen radiologian erikoislääkärin tutkinnon ja rintaradiologian erityispätevyyden lisäksi eurooppalainen radiologian erikoislääkäridiplomi EDiR (European Diploma in Radiology) ja rintakuvantamisen erityispätevyys EBBI (European Board of Breast Imaging) sekä vuoden mittainen pohjoisamerikkalainen rintaradiologian lisäkoulutus (Breast Imaging Fellowship) Toronton yliopistosta. Hän on tiettävästi Suomen ja Pohjoismaiden ainoa rintaradiologi, jolla on kolmella eri taholla suoritetut pätevyydet.

Nykyisin Amro Masarwah työskentelee Kuopion yliopistollisen sairaalan kuvantamiskeskuksessa apulaisylilääkärinä ja rintaradiologian yksikön vastuulääkärinä. Hän toimii myös osa-aikaisena tutkimusjohtajana Itä-Suomen yliopistossa.

KYSissä hänen toimipisteensä on tammikuussa 2026 käyttöön otettu rinnan sairauksien kuvantamistutkimuksiin ja kokonaisvaltaiseen diagnostiikkaan erikoistunut uusi rintayksikkö.

Tutkimushankkeet ovat edistäneet rintasyövän diagnostiikkaa ja nopeuttaneet hoidon piiriin pääsyä

Martti Hämäläinen -palkinto jaettiin tänä vuonna 46. kerran. Aiemmin Amro Masarwah on saanut Toronton yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan nuorelle ansioituneelle radiologian erikoislääkärille myönnettävän Roberta Jong Graduate Award for Study in Breast Cancer -palkinnon (2024). 

Masarwah on julkaissut tutkijakollegojensa kanssa 28 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia korkeatasoisissa kansainvälisissä tiedelehdissä. Ulkopuolista tutkimusrahoitusta hän on hankkinut tähänastisen uransa aikana noin 150 000 euroa. Hän on myös ohjannut kaksi väitöskirjaa ja hänellä on tällä hetkellä kaksi uutta väitöskirjaohjattavaa. 

Amro Masarwah kiittää tieteen pariin perehdyttämisestään ja innostamisestaan kaikkia niitä kollegoja, mentoreita, opettajia ja tutkijakumppaneita, joiden kanssa hän on saanut työskennellä. Erityiskiitokset hän antaa radiologian erikoislääkäri, dosentti Mazen Sudahille ja radiologian emeritusprofessori Ritva Vanniselle.

- Mazen Sudah on ollut minulle sekä mentori että esikuva. Ilman hänen tukeaan ja ohjaustaan en olisi saanut aikaan sitä, mitä olen urani aikana saavuttanut. Hänen käsittämättömän laaja tietämyksensä ja kiinnostuksensa tieteeseen sekä uskomaton potilastyöhön liittyvä osaamisensa ovat olleet minulle valtava inspiraation lähde ja muokanneet minusta vahvasti sen lääkärin ja tutkijan, joka olen tänä päivänä, Amro Masarwah toteaa. Hän kertoo olevansa ikuisesti kiitollinen myös Ritva Vanniselle. 

- Ritva otti minut heti ensimmäisestä päivästä lähtien lämpimästi vastaan omaan tutkijayhteisöönsä ja kohteli kuin perheenjäsentä. Hän myös jakoi valtavasti omaa tietämystään ja kokemustaan ja teki aina kaikkensa, jotta minulla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset onnistua tutkijana.

Toronton yliopiston jatkokoulutusohjelmaan pääsy oli merkittävä saavutus

Pohjois-Savon Lääkäriyhdistyksen puheenjohtajan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston sekä aluehallituksen jäsenen, dosentti Pekka Taipaleen mukaan Amro Masarwahin palkitsemisperusteluissa huomioitiin hänen korkeatasoisen ja maailmanlaajuisiakin läpimurtoja sisältäneen tutkimuksensa lisäksi se, että hän läpäisi lukuisten hakijoiden joukosta ainoana tutkijana Toronton yliopiston rintaradiologian fellowship-jatkokoulutusohjelman tiukat valintakriteerit. 

Koulutus oli yksivuotinen ja se tarjosi Masarwahille kansainvälisten kontaktien lisäksi mahdollisuuden tehdä tutkimusta ja potilastyötä yhdessä maailman suurimmista lääketieteellisen kuvantamisen koulutusyksiköistä. Koulutusohjelman kumppanuussairaalana toimi yhdysvaltalaisen Newsweek-lehden keväällä 2026 maailman toiseksi parhaaksi sairaalaksi arvioima Toronto General Hospital.

Torontossa (2024–2025) saamaansa kokemusta ja kansainvälisen huipputason oppeja Amro Masarwah on hyödyntänyt muun muassa Kuopion yliopistollisen sairaalan niin laitteistojensa kuin toimintamalliensakin osalta huippumodernin rintayksikön suunnittelussa.

Oman tietotaidon jakaminen on keskeinen osa tutkijan työtä ja sitä arvostetaan

Amro Masarwah on kysytty ja myös palkittu luennoitsija. Tätä kuvaa hyvin se, että ECR:n eli Euroopan suurimman ja maailman toiseksi suurimman radiologian alan kongressin yleisö palkitsi hänet vuonna 2015 parhaana puhujana ja piti hänen luentoaan kyseisen session parhaana esityksenä. Hänelle myönnettiin myös kongressin parhaan rintateemaa käsittelevän tieteellisen artikkelin palkinto.

Teksti: Maj-Leena Tuhkanen

Diabeteksen silmänpohjaseulonta muuttuu Pohjois-Savossa syksyn 2026 aikana

Pohjois-Savon hyvinvointialue uudistaa diabetesta sairastavien silmänpohjaseulontojen järjestämistä syksyn 2026 aikana. Tavoitteena on yhtenäistää seulontojen järjestämistä ja mahdollistaa silmänpohjakuvaukset säännöllisesti ympäri vuoden.

Kuvauksia kolmella paikkakunnalla

Muutoksen jälkeen silmänpohjakuvauksia järjestetään Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Asiakas kutsutaan oman kotikuntansa perusteella ensisijaisesti lähimpään kuvauspisteeseen. Kuvauksia järjestetään säännöllisesti kaikissa kolmessa kuvauspisteessä. Tämä mahdollistaa joustavamman pääsyn kuvaukseen.

Osalla asiakkaista kuvauspaikka voi jatkossa olla aiempaa kauempana. Asiakas voi kuitenkin halutessaan vaihtaa kuvauspaikkaa. Tarkemmat ohjeet vaihtamiseen annetaan kutsun mukana.

Asiakas saa kutsun normaalisti

Muutos ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä. Seulontaan kuuluville asiakkaille lähetetään kutsu oman seuranta-aikataulun mukaisesti.

Kutsussa kerrotaan kuvausaika ja kuvauspaikka sekä annetaan tarkemmat ohjeet tutkimukseen saapumisesta.

Wörtti-hankkeen kuulumisia: Yhteistyöstä sujuvampaa tukea nuorille

Wörtti-hankkeessa on kehitetty oppilaitosten, opiskeluhuollon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä yhteistyötä.  Kehittämistyön tuloksena monialaisesta yhteistyöstä on tullut nuoren osallisuutta vahvistavaa, aiempaa sujuvampaa, oikea-aikaisempaa ja ennakoivampaa.

Mitä tämä tarkoittaa nuorelle?

Nuori saa tarvitsemansa tuen sujuvammin ja oikea-aikaisemmin. Yhteiset toimintatavat helpottavat ammattilaisten välistä yhteistyötä, jolloin avun saaminen ei viivästy.

Yhteispalavereissa nuori saa yhdellä kertaa tietoa tilanteestaan, tarjolla olevasta tuesta ja seuraavista askelista. Samalla eri toimijat muodostavat yhteisen tilannekuvan, mikä vähentää päällekkäistä työtä ja lisää yhteistä ymmärrystä tilanteesta. Sujuvampi tiedonkulku myös vähentää tarvetta kertoa samoja asioita useaan kertaan eri ammattilaisille.

Mitä tämä tarkoittaa työntekijälle?

Monialaisessa yhteistyössä toimivien ammattilaisten roolit, vastuut ja työnjako ovat selkeytyneet. Työntekijän on aiempaa helpompi tunnistaa, kuka vastaa mistäkin ja kenen puoleen kannattaa kääntyä erilaisissa tilanteissa.

Yhteiset toimintatavat helpottavat yhteistyön käynnistämistä ja vähentävät epävarmuutta. Ennakoivat yhteydenotot mahdollistavat tilanteisiin tarttumisen jo varhaisessa vaiheessa, jolloin tukea voidaan tarjota oikea-aikaisesti.

Kehittämistyö on myös vahvistanut eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja keskinäistä tuttuutta. Kun yhteistyökumppanit ovat tuttuja, yhteydenottojen tekeminen on luontevampaa ja yhteistyö avoimempaa. Tämä säästää aikaa, vähentää päällekkäistä työtä ja vahvistaa asiakaslähtöistä työskentelyä.

Yhdessä enemmän

Wörtissä kehitetyt toimintamallit osoittavat, että pienilläkin yhteistyön muutoksilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Nuoren rinnalla kulkeva työote, saattaen vaihtaen -toiminta ja jalkautuva työ tukevat kiinnittymistä palveluihin ja opintoihin.

Kun tieto kulkee sujuvasti, vastuut ovat selkeät ja yhteistyö käynnistyy matalalla kynnyksellä, nuori saa apua oikeaan aikaan ja työntekijöiden aikaa vapautuu nuoren tukemiseen.

Ota yhteyttä

Pauliina Rissanen

Pohjois-Savon hyvinvointialue

projektipäällikkö

+358447402356

Wörtti- polkuja yhdenvertaiseen osallisuuteen -hanke (ESR+) on Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Savon koulutuskuntayhtymän, Kuopion kaupungin sekä Siilinjärven kunnan ryhmähanke ajalla 4/2024–12/2026. Hankkeen tavoitteena on edistää 16–29-vuotiaiden osallisuutta, toimintakykyä ja kiinnittymistä opintoihin. Sen lisäksi hankkeessa tiivistetään ammattilaisten monialaista yhteistyötä.

TrueHear tuo kuulontutkimukseen uuden tavan arvioida arjessa kuulemista

Pohjois-Savossa pilotoidaan uutta TrueHear-kuulontutkimusmenetelmää. Sen tavoitteena on tunnistaa kuulemisen haasteita aiempaa käytännönläheisemmin ja nopeuttaa tarvittaessa kuulonkuntoutukseen pääsyä. 

Kuulontutkimus on perustunut pitkään tuttuun asetelmaan. Asiakas istuu hiljaisessa tutkimustilassa kuulokkeet päässään ja ilmoittaa, kun kuulee piip-äänen. 

Menetelmä on edelleen tärkeä osa kuulon tutkimista. Se kertoo, kuinka hiljaisia ääniä ihminen pystyy kuulemaan eri taajuuksilla. Jokapäiväisessä elämässä kuuleminen on kuitenkin tätä monimutkaisempaa.  

Keskustelu kahvilassa, ruokapöydässä tai työpaikan taustahälyssä voi olla vaikeaa, vaikka tavallinen kuulokäyrä näyttäisi hyvältä. Kuulokäyrä ei myöskään kerro, kuinka kuormittavaa kuunteleminen on tai kuinka hyvin huonokuuloiselle annettu kuulokoje lopulta auttaa arjen tilanteissa. 

TrueHear on suomalainen digitaalinen kuulontutkimusmenetelmä. Se arvioi kuulokäyrän lisäksi toiminnallista kuuloa eli sitä, miten ihminen kuulee puhetta arjen kaltaisissa kuuntelutilanteissa, kuten taustahälyssä. Menetelmän avulla voidaan myös arvioida järjestelmällisesti kuulonkuntoutuksen hyötyjä ja siten parantaa kuntoutuksen tuloksia ja vaikuttavuutta. 

TrueHear on otettu pilottikäyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Aistinelinyksikön ylilääkäri Aarno Dietzille (kuvassa alla) myönnettiin keksinnöstä Pohjolan lääketieteen innovaatiopalkinto tammikuussa 2026. Hän pitää kehitystä tärkeänä erityisesti potilaan näkökulmasta. 

– TrueHearin suurin hyöty potilaalle on se, että kuulonvaraista toimintakykyä voidaan arvioida tavallista kuulokäyrää monipuolisemmin. Emme selvitä vain sitä, kuinka hiljaisia ääniä ihminen kuulee, vaan myös sitä, miten hän pärjää arjen haastavissa kuuntelutilanteissa ja kuinka hyvin kuulokojeet todella auttavat. Näin kuntoutus voidaan suunnitella aiempaa yksilöllisemmin, Dietz kertoo. 

Kuulon heikkeneminen huomataan usein ensin hälyisissä tilanteissa 

Ammattiperäiset meluvammoista johtuvat kuulo-ongelmat ovat vuosikymmenten aikana vähentyneet, koska kuulonsuojaimia käytetään merkittävästi enemmän. Samaan aikaan vapaa-ajan melualtistus on lisääntynyt ja entistä nuoremmalla iällä. Myös väestön ikääntyessä kuulonalenemat ovat lisääntyneet. 

Ikääntymiseen liittyvä kuulonalenema kehittyy yleensä hitaasti. Siihen ehtii vähitellen sopeutua, eikä sitä siksi aina itse huomaa. 

Kuulon heikkenemisen ensimmäisiä merkkejä ovat usein vaikeus ymmärtää puhetta taustahälyssä, tarve pyytää muita toistamaan sekä television tai radion äänenvoimakkuuden lisääminen. Ryhmäkeskustelujen seuraaminen voi muuttua työlääksi. Myös korkeiden äänten tai lasten ja naisten puheen erottaminen voi vaikeutua. 

Kuuntelun kuormittavuus, väsymys sosiaalisissa tilanteissa ja niiden välttely voivat niin ikään viitata kuulon heikkenemiseen. Hoitamaton kuulonalenema voi kaventaa arkea vähitellen. Myös kuulon tutkimiseen hakeutumisen kynnys voi olla korkea, jolloin kuulonalenema tunnistetaan ja kuntoutus aloitetaan vasta tarpeettoman myöhään. 

Tutkimuksissa on havaittu yhteys hoitamattoman kuulonaleneman ja muistisairauksien riskin välillä. Siksi kuulonaleneman varhainen tunnistaminen on tärkeää. 

Omatoiminen kuulontutkimus voi madaltaa kynnystä tutkituttaa kuulo 

TrueHearin tavoitteena on tehdä kuulontutkimuksesta aiempaa helpompaa ja nopeampaa. Asiakas tekee tutkimuksen omatoimisesti TrueHear-tutkimuspisteellä helppokäyttöisen sovelluksen ohjaamana. Vastaukset annetaan kosketusnäytöllä. Kuulokkeilla tehdään perinteinen kuulontutkimus eli äänesaudiometria sekä puhehälytesti. Kaiuttimia käytetään silloin, kun tutkittavalla on jo kuulokojeet käytössä ja halutaan varmistaa, että ne tuottavat käyttäjälleen riittävästi hyötyä arjen kuuntelutilanteissa. 

TrueHear-tutkimuspisteitä on tällä hetkellä KYSin korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla sekä Iisalmen sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Toistaiseksi ne ovat vielä koekäytössä lähetteellä kuulonarvioon tuleville potilaille. Tutkimus kestää noin 15–20 minuuttia, ja tutkimusraportin perusteella arvioidaan, tarvitseeko tutkittava kuulonkuntoutusta.  

Ensi vuonna omatoimisen kuulontutkimuksen käyttöönotto on tarkoitus laajentaa koko hyvinvointialueelle sekä mahdollistaa tutkimuksiin pääsy kaikille pelkällä ajanvarauksella. Tutkimuksen jälkeen asiakas saisi tutkimusraportin heti mukaansa. Jos tulos viittaa kuulonalenemaan, asiakas saisi myös halutessaan suoraan lähetteen kuulonkuntoutukseen. 

Omatoimisen tutkimuksen luotettavuus varmistetaan vakioiduilla tutkimusmenetelmillä ja kalibroiduilla laitteilla. Sovellus ohjaa käyttäjää vaihe vaiheelta ja tarkistaa automaattisesti vastausten johdonmukaisuutta sekä mittaustulosten laatua. Jos tulos on epävarma tai poikkeava, asiakas ohjataan ammattilaisen arvioon ja tarvittaessa täydentäviin tutkimuksiin. 

TrueHear sopii aikuisille, jotka epäilevät kuulonsa heikentyneen, sekä kuulokojetta tai sisäkorvaistutetta käyttäville kuntoutuksen tulosten seurantaan. Menetelmä soveltuu erityisen hyvin henkilöille, joilla on molemminpuolinen ja symmetrinen aistimistyyppinen kuulonalenema, kuten ikääntymiseen liittyvä kuulon heikkeneminen. Ammattilaisen tekemiä täydentäviä tutkimuksia tarvitaan edelleen, jos kuulonalenema on toispuolinen tai äkillinen tai jos henkilöllä on muita korvaoireita. 

Dietz näkee menetelmässä mahdollisuuden sujuvoittaa kuulonhuoltoa. Menetelmä tuo tutkimukset lähemmäksi asiakasta ja tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa ne, jotka tarvitsevat kuulonkuntoutusta tai tarkempia tutkimuksia. Omatoimiset vakioidut mittaukset vähentävät ammattilaisten rutiinityötä. Näin työaikaa voidaan kohdentaa vaativampiin tutkimuksiin, yksilölliseen hoidon suunnitteluun ja erityistä tukea tarvitseviin potilaisiin. 

– Pohjois-Savon pilotissa TrueHear liitettiin osaksi kliinistä hoitopolkua. Sen avulla aiemmin yli kuuden kuukauden mittaiseksi kasvanut kuulokojekuntoutuksen arviointijono saatiin purettua. Hyvien kokemusten perusteella selvitämme nyt mahdollisuutta laajentaa omatoimista mittausprosessia myös uusiin potilasryhmiin. 

Kun kuulonalenema löytyy ajoissa, kuntoutus voi alkaa aiemmin 

Kuulon tutkimista ei kannata lykätä, jos keskustelujen seuraaminen on vaikeutunut tai läheiset huomauttavat kuulemisesta. Mitä aiemmin kuulonalenema tunnistetaan, sitä nopeammin voidaan arvioida kuntoutuksen tarve. 

Kuulonkuntoutus voi tarkoittaa esimerkiksi kuulokojetta, ohjausta ja seurantaa. Julkisessa terveydenhuollossa kuulokoje on asiakkaalle maksuton.  

Kuulokoje ei ole vain tekninen apuväline. Se voi helpottaa keskustelujen seuraamista, vähentää kuulemiseen liittyvää kuormitusta ja tukea osallistumista arjen tilanteisiin. 

– Näen, että kuulontutkimus siirtyy lähivuosina yhä enemmän lähelle ihmisten arkea ja osittain perinteisten vastaanottojen ulkopuolelle. Digitaaliset omatoimiset mittaukset täydentävät ammattilaisten tekemiä tutkimuksia. Ammattilaisten rooli säilyy keskeisenä erityisesti tulosten tulkinnassa sekä vaativampien potilaiden tutkimuksessa ja hoidossa, Dietz toteaa.

Katso videolta, mitä erikoislääkäri Laura Ihalainen ja ylilääkäri Aarno Dietz kertovat TrueHear-kuulontutkimusmenetelmästä.
 

Muutoksia Varpaisjärven ja Vehmersalmen neuvolapalveluihin

Pohjois-Savon aluevaltuusto päätti kokouksessaan 31.8.2026 muutoksista Varpaisjärven sekä Vehmersalmen äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin.

Varpaisjärven neuvolapalvelut siirtyvät Lapinlahdelle

Varpaisjärven äitiys- ja lastenneuvolapalvelut yhdistetään Lapinlahden neuvolaan. Neuvolapalveluja tarjotaan Varpaisjärvellä viimeisen kerran tiistaina 6.10.2026. Tämän jälkeen asiakkaat voivat asioida Lapinlahden neuvolassa tai muussa asiakkaan arkea paremmin palvelevassa toimipisteessä.

Lapinlahden neuvola
Kansantie 10
73100 Lapinlahti

Terveydenhoitajien puhelinnumerot:

• 040 488 3030
• 040 488 3028

Vehmersalmen neuvolapalveluihin muutoksia syksyn aikana

Aluevaltuusto päätti myös, että Vehmersalmen äitiys- ja lastenneuvolapalvelut yhdistetään syksyn 2026 aikana Kuopion muihin neuvolapalveluihin.

Neuvolan toiminta jatkuu edelleen Vehmersalmella, mutta vastaanottopäivien määrää vähennetään 50 prosenttia nykyisestä tasosta. Perheille turvataan tarvittaessa akuutin tarpeen mukainen vastaanottoaika ensisijaisesti omalle terveydenhoitajalle tämän toisessa toimipisteessä tai hänen sijaiselleen.

Vehmersalmen neuvolan palvelupaikka ja yhteystiedot säilyvät ennallaan.

Hengästy ja Huokaise-etäjumppa sai rinnalleen uuden etäryhmän

Pohjois-Savossa etäliikunta on löytänyt paikkansa ihmisten arjessa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden mittainen etäjumppakokeilu osoitti, että matalan kynnyksen liikunnalle on tarvetta, ja kotisohvalta osallistuttaville liikuntahetkille löytyy innokkaita osallistujia ympäri maakuntaa.

Viime keväästä lähtien etäjumpparyhmiä on luotsannut Turvalinkki ry. Maksuttomat, kaikille avoimet ja helpot etäryhmät ovat kannustaneet pohjoissavolaisia liikkeelle omista kodeistaan käsin. Yhteisöllisyyttä on syntynyt myös etäkatsomoissa, joissa liikunnan iloa on jaettu yhdessä muiden kanssa.

Keskiviikkoaamuisen Hengästy ja Huokaise -etäjumpan rinnalle on nyt käynnistynyt uusi ryhmä, Huokaise ja rentoudu -venyttely. Perjantaisin puolen päivän aikaan toteutuvassa etävenyttelyssä vetreyttellään niveliä ja lihaksia sekä pysähdytään hetkeksi oman hyvinvoinnin äärelle.

Jokainen pohjoissavolainen on lämpimästi tervetullut mukaan ryhmiin hengästymään, huokaisemaan, venymään ja liikkumaan yhdessä, kukin omalla tavallaan. Yhdessä liikkuminen voi tuoda päivään iloa, virkistystä ja hyvää mieltä, vaikka välimatkat olisivat pitkiäkin.

Lisätietoa ja liittymislinkit etäryhmiin löytyvät: Tule mukaan etäjumppaan! - Pohjois-Savo
 

Suojaan 2026 -väestönsuojeluharjoitus saavutti tavoitteensa

Kuopion Savilahdessa 2.–3. syyskuuta järjestetty Suojaan 2026 -väestönsuojeluharjoitus onnistui sille asetettujen tavoitteiden osalta. Yli 2 000 osallistujan harjoituksessa testattiin suuren väestömäärän suojaamista yhteiskäyttöiseen kallioväestönsuojaan sekä väestönsuojan käyttökuntoon saattamista, väestömassan siirtämistä suojaan ja toimintaa suojautumisen aikana. Samalla harjoiteltiin viranomaisten, järjestöjen, oppilaitosten, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistoimintaa häiriötilanteessa. Harjoitus ei ollut merkki todellisesta vaarasta, vaan suunniteltu ja ennakoitu toimenpide, jonka tarkoituksena on lisätä turvallisuutta ja parantaa yhteistoimintakykyä. ​

Harjoituksen keskeinen tavoite oli selvittää, miten väestönsuoja saadaan nopeasti käyttökuntoon ja miten toimitaan tilanteessa, jossa viranomaiset antavat suojautumiskehotuksen. Samalla harjoiteltiin henkilöiden konkreettista koulutusta väestönsuojeluun ja suojautumisen aikaiseen toimintaan.

Harjoituksen aikana testattiin myös viestinnän ja tiedottamisen toimivuutta sekä pitkäaikaiseen suojautumiseen liittyviä järjestelyjä, kuten vedenjakelua ja muonitusta. Digitaalista koulutusmateriaalia tuotettiin jatkokäyttöä varten, ja henkilöstöä koulutettiin väestönsuojelun eri tehtäviin.

”Arvioimme harjoituksen johdossa, että väestönsuojelutehtäviin koulutettu ryhmä osoitti hienosti kykynsä tehtävän toteuttamiseen. Harjoitus vahvisti alueen toimijoiden valmiutta toimia yhdessä erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa”, kertoo valmiuspäällikkö Antti Haataja Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Harjoitusta oli seuraamassa runsas valtakunnallinen ja kansainvälinen vierailijaryhmä – heille harjoitus tarjosi konkreettisen esimerkin suomalaisesta varautumisesta ja väestönsuojelusta.

”Harjoituksella emme luoneet pelkästään myönteistä Kuopio-kuvaa, vaan koko Suomen maakuvaa varautumisen huippuosaajamaana. Harjoittelemme säännöllisesti erilaisten kriisien varalta - se on viisautta, vastuullisuutta ja välittämistä. Varautumalla rakennamme turvallista yhteisöä, joka toimintakykyinen eri tilanteissa”, Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti kuvaa.

Harjoitus tuotti arvokkaita oppeja väestönsuojelun kehittämiseen

Harjoitus toi esiin kehittämiskohteita, joita hyödynnetään valmiussuunnittelussa ja harjoitustoiminnan kehittämisessä. Keskeisimmät kehittämistarpeet liittyivät kuulutusten ja äänentoiston toimivuuteen, aikataulujen hallintaan sekä ennakkoviestinnän koordinointiin. Lisäksi havaittiin tarvetta kehittää väestönsuojassa annettavaa opastusta esimerkiksi tilojen käyttöön ja toimintaohjeisiin liittyen.

Harjoituksen aikana tietoliikenneverkot säilyivät toimintakykyisinä suuren käyttäjämäärän kuormituksesta huolimatta. Puhelinyhteydet toimivat koko harjoituksen ajan, vaikka verkossa havaittiinkin ajoittaista hidastumista.

Yleisesti ottaen harjoitukseen osallistujien palaute oli myönteistä. Osallistujien näkökulmasta harjoitus koettiin turvalliseksi ja hallituksi, ja sen aihe tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Osallistujien kokemusta heikensivät mm. pitkä odottaminen, epämukavat olosuhteet sekä poistumisen viivästyminen ja ruuhkautuminen.

”Pelastusopiston koordinoiman evaluointitiimin havaintojen mukaan harjoituksen aikana tunnelma säilyi rauhallisena, mikä on merkittävä onnistuminen suuren osallistujamäärän tapahtumassa. Saimme palautetta kylläkin myös siitä, että väestönsuojassa oli tylsää. Todellisessa tilanteessa pitkäkestoiseen oleskeluun ja vähäiseen tekemiseen olisikin hyvä varautua”, sanoo koulutuspäällikkö Laura Hokkanen Pelastusopistolta.

Väestönsuojan ydintoiminnot ja henkilöstön käytännön toiminta sujuivat pääosin hyvin, esimerkiksi sähkökatkon tullessa varavoima käynnistyi nopeasti ja puhdistus- ja huoltotoiminta tiloissa oli tehokasta.

Yhteistyö väestönsuojelun ytimessä

Suojaan 2026 -harjoituksessa testattiin myös tilapäisen väestönsuojan rakentamista. Vaikka kokonaisuus jäi muun harjoitustoiminnan rinnalla pienemmälle huomiolle, sen harjoittelulla on viranomaisnäkökulmasta erittäin suuri merkitys. Kokemukset muun muassa Ukrainan sodasta ovat osoittaneet tilapäisten suojaratkaisujen tärkeyden osana väestönsuojelua.

Lisäksi harjoiteltiin väestönsuojan sanitaatiojätteen käsittelyä ja siihen liittyviä käytännön järjestelyjä. Pitkäkestoisessa suojautumistilanteessa jätehuollon toimivuus on yksi keskeinen tekijä suojassa oleskelevien terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn kannalta. Sanitaatiojätteen käsittely harjoituksessa osoitti, että myös arkisilta vaikuttavat tukitoiminnot vaativat etukäteissuunnittelua, asianmukaisia välineitä sekä henkilöstön perehdyttämistä. Harjoituksen kokemukset vahvistivat käsitystä siitä, että väestönsuojan toimivuus ei perustu ainoastaan rakenteelliseen suojaan, vaan myös kykyyn huolehtia suojassa olevien ihmisten perustarpeista poikkeusolojen vaatimusten mukaisesti.

Harjoituksen merkittävä lopputulos on, että Pohjois-Savon alueelle on luotu vahva perusta väestönsuojelukoulutuksen kehittämiselle. Työtä jatketaan yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, joiden tuki on viranomaisten näkökulmasta erittäin tärkeää.

Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Kuopion kaupunki kiittävät lämpimästi kaikkia harjoitukseen ja sen suunnitteluun osallistuneita.

”Tämä oli pohjoissavolainen taidonnäyte yhteistyöstä. Koko harjoitus tehtiin hyvässä hengessä ja yhdessä”, iloitsevat harjoituksen varajohtajana toiminut Haataja ja kaupunginjohtaja Lahti.

Pohjois-Savossa tutkitaan uusia keinoja ehkäistä kaatumisia

Kaatumiset ovat yksi yleisimmistä potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Niistä voi aiheutua vakavia vammoja, pidempiä hoitojaksoja ja toimintakyvyn heikkenemistä. Siksi kaatumisten ehkäisy on tärkeä osa turvallista hoitoa ja hoivaa.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnistyy tutkimus, jossa arvioidaan kahden eri menetelmän vaikutuksia kaatumisten ehkäisyyn sairaala- ja hoivaympäristöissä. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Tutkimus tehdään Kuopion yliopistollisen sairaalan syöpäosastolla, Siilinjärven vuodeosastolla sekä ikääntyneiden palveluiden yksikössä Mummon Kammarissa.

Tutkimuksessa tarkastellaan kahta menetelmää

1) FALL T.I.P.S. -malli

FALL T.I.P.S. on tutkittuun tietoon perustuva toimintamalli, joka on kehitetty potilaiden kaatumisten ehkäisyyn. Mallissa arvioidaan jokaisen asiakkaan tai potilaan henkilökohtainen kaatumisriski ja laaditaan yksilöllinen suunnitelma riskien vähentämiseksi. Lisäksi potilaan tai asiakkaan sekä läheisten kanssa käydään läpi turvallisuutta tukevat toimintatavat.
Tavoitteena on, että sekä asiakas että hänen läheisensä tunnistavat mahdolliset riskit ja voivat osallistua kaatumisten ehkäisyyn yhdessä ammattilaisten kanssa.

2) Hahmontunnistukseen perustuva turvateknologia

Tutkimuksessa arvioidaan myös hahmontunnistusjärjestelmää, joka hyödyntää kamerateknologiaa. Järjestelmä tunnistaa tilanteita, joissa asiakas tai potilas yrittää nousta vuoteesta tai tuolilta, ja lähettää hoitohenkilöstölle hälytyksen. Näin hoitaja voi tarvittaessa tulla paikalle ennen vaaratilanteen syntymistä.
Järjestelmä ei tallenna tunnistettavaa kuvaa eikä siitä muodostu tallenteita. Sen tarkoituksena on tukea turvallista hoitoa ja täydentää muita kaatumisten ehkäisyn keinoja.

Tutkimus tuottaa tietoa tulevaisuuden turvallisesta hoidosta

Tutkimuksessa selvitetään, vähentävätkö FALL T.I.P.S. -malli ja hahmontunnistusjärjestelmä kaatumisia, miten ne vaikuttavat hoidon kustannuksiin sekä kuinka hyvin ne soveltuvat erilaisiin hoitoympäristöihin.

Suomessa hahmontunnistusteknologian käyttöä kaatumisten ehkäisyssä ei ole aiemmin tutkittu, joten tutkimus tuo uutta tietoa turvallisuuden kehittämiseen.

Tutkimuksen tavoitteena on vahvistaa asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä löytää vaikuttavia keinoja ehkäistä kaatumisia eri palveluissa. Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa sekä Pohjois-Savossa että laajemmin suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat:
•    Minna Mykkänen, johtajaylihoitaja ja tutkimusjohtaja, minna.mykkanen@pshyvinvointialue.fi
•    Tarja Tervo-Heikkinen, erityisasiantuntija, tarja.tervo-heikkinen@pshyvinvointialue.fi