Aluehallitus päätti jatkaa johtamisrakenteen arviointia

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 27.3.2024 hyväksyä 7.3.2024 päättyneen yhteistoimintamenettelyn neuvottelutuloksen.

Yhteistoimintaneuvotteluiden taustalla olivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen velvoitteet talouden tasapainottamiseksi. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena oli myös tehostaa ja keventää johtamisrakennetta ja hallintoa sekä poistaa mahdollisia tehtävien päällekkäisyyksiä.

Päätöksen myötä hyvinvointialueen johtamisrakenteesta vähenee 32 tehtävää. Ehdotuksen tuomat arvioidut säästöt vuositasolla ovat noin 860 000 euroa.

Kevään 2024 aikana jatketaan johtamisrakenteen arviointia

Hyvinvointialueella on käynnissä laaja palvelujärjestelmän uudistamisohjelman valmistelu, joka voi vaikuttaa erityisesti palvelutoimialoilla johtamisrakenteisiin ja työntekijöiden tehtävänkuviin. Uudistuksen ensimmäiset skenaarioluonnokset valmistuivat 25.1.-7.3.2024 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen aikana.

Aluehallitus päättikin jatkaa hyvinvointialueen johtamis- ja asiantuntijarakenteen arviointia kevään ja kesän 2024 aikana. Tässä ns. kolmannessa yhteistoimintamenettelyn vaiheessa huomioidaan erityisesti palvelujärjestelmän uudistuksen mahdollisesti mukanaan tuomia muutoksia johtamisrakenteeseen. Yhteistoimintaneuvottelut käydään 30.6.2024 mennessä.

Aluehallitus hyväksyi myös hyvinvointialueen vuoden 2023 toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja henkilöstökertomuksen ja saattoi ne edelleen aluevaltuuston hyväksyttäviksi.

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen alueelliset kuulemistilaisuudet palvelujärjestelmäuudistuksesta 

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää kaikille avoimia asukkaiden ja sidosryhmien kuulemistilaisuuksia eri puolilla Pohjois-Savon maakuntaa.  

Pohjois-Savon hyvinvointialue on julkaissut ehdotukset palvelujärjestelmän uudistamiseksi. Palvelurakennetta ja -valikoimaa monipuolistetaan vahvistamalla etä- ja digipalveluita sekä kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita. Tilaisuuksissa esitellään palvelujärjestelmän uudistamisehdotuksia ja keskustellaan aiheesta osallistujien kanssa.  

Lue lisää palvelujärjestelmän uudistuksesta verkkosivuiltamme. 

Tilaisuudet  

Klikkaa alla olevista linkeistä tapahtuman tarkempaan aikatauluun. 

• Etätilaisuus (Teams Live), keskiviikkona 13.3. kello 18-19 
• Vieremä, Kiuruvesi, Iisalmi, Sonkajärvi, tiistaina 26.3. kello 18.00-19.45, Rientola, (Koitontie 2, Vieremä)
• Joroinen, Leppävirta, Varkaus, maanantaina 8.4. kello 17.30-19.30, Joroisten lukion auditorio, (Koulutie 1-3, Joroinen)
• Rautavaara, keskiviikkona 10.4. kello 17.30-19.30, Rautavaaran valtuustosali (Koulutie 1, Rautavaara) 
• Tuusniemi, Kaavi, torstaina 11.4. kello 17.30-19.30, Tuusniemen yhtenäiskoulu (Keskitie 34-38, Tuusniemi) 
• Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto, maanantaina 15.4. kello 17.30-19.30, Nilakan yhtenäiskoulun liikuntahalli (Koulutie 3, Keitele) 
• Suonenjoki, Rautalampi, Karttula, tiistaina 16.4. kello 17.30-19.30, Yrityspuisto Futurian auditorio (Jalkalantie 6, Suonenjoki)  
• Maaninka, Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti, Nilsiä, torstaina 18.4. kello 17.30-19.30, Maaninkajärven koulu (Maaningantie 49, Maaninka) 

Ensimmäinen tilaisuus järjestetään etänä Teams Live -yhteydellä. Muut ovat läsnätilaisuuksia, joissa on myös etäosallistumismahdollisuus. Etäosallistumislinkit näihin tilaisuuksiin julkaistaan tapahtumakohtaisilla sivuilla lähempänä tapahtumien ajankohtaa. 

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia

Kuulemistilaisuuksiin ovat tervetulleita Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaat ja kuntien edustajat, hyvinvointialueen henkilöstö, sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten edustajat sekä muut kumppanit. Olemme tehneet yllä olevaan listaan ehdotuksia, miten eri kuntien edustajat voisivat osallistua eri alueilla oleviin tapahtumiin, mutta kuka tahansa on tervetullut osallistumaan mihin tahansa tilaisuuteen.

Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista.  

Tervetuloa! 

Yhteisöllistä asumista kehitetään Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Yhteisöllisen asumisen kehittäminen on käynnistynyt ikääntyneiden palveluissa osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa. Sen tarkoituksena on luoda ikääntyneille uusi mielekäs asumismuoto. Kehittämistyö toteutetaan vuosien 2024–2025 aikana ja siinä laaditaan suunnitelma palvelun laajentumiselle vuosille 2026–2027.

Laajentumissuunnitelmaa varten Pohjois-Savon hyvinvointialueella kartoitetaan yhteisölliseen asumiseen sopivia kohteita. Tarkoituksena on laajentaa palvelua myös yksityisille palveluntuottajille. Kehittämisen taustalla on 1.1.2023 sosiaalihuoltolakiin tullut muutos, joka edellyttää tavallisen palveluasumisen muutettavaksi yhteisölliseksi asumiseksi.

Yhteisöllinen asuminen tarkoittaa hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa asiakas asuu hänen tarpeitaan vastaavassa asunnossa. Osana yhteisöllistä asumista tarjotaan myös laadukasta sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti esimerkiksi asiakaspalautteita keräämällä. Sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa kehitetään kahdessa yksikössä kevään 2024 aikana.

Yhteisöllistä asumista järjestetään ikääntyneelle, jonka toimintakyky on alentunut ja hänen hoidon ja huolenpidon tarve on kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavaan syyn vuoksi. Asuntojen esteettömyys helpottaa asiakkaan arkisia askareita. Yhteisöllinen asuminen voi tuoda turvaa yksinäiselle ikääntyvälle, jolla omaiset asuvat kaukana tai heitä ei ole.

Yhteisöllinen asuminen tuo uusia mahdollisuuksia myös ammatillisesti. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaita kuullaan aidosti ja he pääsevät vaikuttamaan palvelun sisältöön. Yhteisöllinen asuminen tarjoaa hoitajalle mahdollisuuden päästä osallistumaan ikääntyvien aktiiviseen yhteisöön, jossa työ on vahvasti asiakaslähtöistä. Kehitteillä oleva uusi asumismuoto voi muuttaa käsityksesi ikääntyneiden hoitotyöstä!

Projektissa työskentelevät Saara Lähivaara ja Mervi Pietinen ovat innoissaan yhteisöllisen asumisen tuomista mahdollisuuksista.

– On hienoa edistää yhteisöllisen asumisen muotoutumista Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Palvelulle on selkeä tarve! Yhteisöllinen asuminen tulee sijoittumaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun välimaastoon.

– Kehittäjän näkökulmasta uuden palvelun aloittaminen on mielenkiintoista ja antoisaa. Kehittämistyössä tulee joka päivä uusia asioita pohdittavaksi ja uuden äärellä yhteistyö muiden hankkeiden kanssa on hyvä keino edistää palvelun kehittymistä. Eri näkökulmat ovat rikkaus, toteavat Saara ja Mervi.

​​​​​​​​​​​​​​​Lisätietoja kehittämisprojektista antavat:

• Projektikoordinaattori Mervi Pietinen,
  mervi.pietinen@pshyvinvointialue.fi, p. 041 731 7587
• Projektisuunnittelija Saara Lähivaara,
  saara.lahivaara@pshyvinvointialue.fi, p. 044 718 6437

Vuorelan lääkäri- ja hoitajavastaanoton aukioloajat huhtikuussa

Vuorelan terveysaseman lääkäri- ja hoitajavastaanotto on huhtikuussa avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Vastaanotto on suljettu maanantaisin ja perjantaisin.­­­­­

Kiireettömissä asioissa pyydetään ottamaan yhteyttä Vuorelan terveysasemalle niinä päivinä, kun Vuorelan vastaanotto on avoinna. Kiireellisissä asioissa palvelee Siilinjärven akuuttivastaanotto arkisin kello 8-20 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä kello 8-18. Ennen akuuttivastaanotolle tuloa, pyydetään soittamaan numeroon (017) 402 281. Muina aikoina palvelee Päivystysapu numerossa 116 117.

Hätätapauksissa tulee soittaa valtakunnalliseen hätänumeroon 112.

Vuorelan suun terveydenhuollon palvelut toimivat normaalisti.

Lisätietoja: 
Siilinjärven terveysaseman info, puhelin (017) 402 894 tai osastonhoitaja Sirkku Koskinen, sähköposti sirkku.koskinen@pshyvinvointialue.fi.

Aluevaltuuston kokouksessa 25.3.3024 käsiteltiin valtuustoaloitteita

Aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan maanantaina 25.3.2024 useita eri puolueiden tekemiä valtuustoaloitteita ja viranhaltijoiden aloitteisiin valmistelemia vastauksia. 
Kokouksessa käsiteltiin valtuustoaloitteita, jotka koskivat terveydenhuollon työolojen kehittämistä, maakunnan alueen kattavaa kotisairaanhoitopalvelua, palvelusetelijärjestelmän kehittämistä yksilö- ja perhepsykoterapiaan, suoriteperustaisen palkkauksen kartoittamista ja TYÖOTE-toimintamallin käyttöönottoa. 

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen antoi aluevaltuustolle katsauksen hyvinvointialueen onnistumisista ja haasteista toiminnan rakentumisessa ja lakisääteisten palveluiden toteuttamisessa. Korhonen muistutti, että lähtötilanne oli Pohjois-Savossa Suomen vaikeimpia. Tästä huolimatta merkittäviä ongelmia ei toiminnan käynnistymisessä vuoden 2023 ollut ja talousarvion toteutuminkin onnistui viime vuonna suhteellisen hyvin. Asiakas- ja potilastyytyväisyys on hyvällä tasolla ja esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan osalta asiakkaat olivat vuonna 2023 tyytyväisempiä kuin vuonna 2022. Hyvinvointialuejohtaja kertoi myös useista haasteista. Esimerkiksi uusien toimintamallien käyttöönotto ja vanhoista luopuminen on vielä haasteellista, vaikka toimintojen integraation eteen töitä koko ajan tehdäänkin. 

Kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme , jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen. Aluevaltuuston kokous striimattiin ja sen tallenne on katsottavissa hyvinvointialueen Dreambroker-kanavalla.
 

Erikoislääkäri Rauno Harvima on ainoa lääkintöneuvoksen arvonimen saanut ihotautilääkäri Suomessa

KYSin ihotautien erikoislääkäri Rauno Harvimalle myönnettiin lääkintöneuvoksen arvonimi vuonna 2020, jolloin hän toimi KYSin ihotautien osastonylilääkärinä. Vuonna 2021 Harvima jäi eläkkeelle osastonylilääkärin virastaan. Tuolloin hän jatkoi Itä-Suomen yliopiston ihotautien kliinisenä opettajana, johon on kytketty KYSin ihotautien erikoislääkärin sivuvirka vuoden 2025 loppupuolelle. Rauno Harvimasta on tehty muotokuvamaalaus, joka julkistettiin KYSin hallituksen kokoushuoneessa helmikuussa 2024.

- Sain lääkintäneuvoksen arvonimen ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana ihotautilääkärinä Suomen historiassa. Olen nyt myös ainoa KYS:llä vielä työssä oleva lääkintöneuvos. Esitysten käsittely arvonimilautakunnassa lausuntokierroksineen voi kestää jopa yhdeksän kuukautta, ja noin kolmasosa anomuksista hylätään, joten se ei ole läpihuutojuttu. Jokainen voi kuitenkin saada saavutuksia, kun tekee riittävästi töitä sen eteen, Harvima tuumii.

Lääkintöneuvos Rauno Harviman mottona toimii kuuluisa sanonta ”Menestys ennen työntekoa esiintyy vain sanakirjassa” (”Success before work occurs in the dictionary only”). Harvima onkin ehtinyt ammatillisesti paljon. Hän on sekä tuplatohtori että tupladosentti. Hän on Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisen biokemian dosentti ja Ihotautien ja allergologian dosentti. Harvima on ollut aktiivisesti kehittämässä potilashoitoa osallistumalla useisiin Faasi-III kliinisiin pääosin kansainvälisisiin monikeskustutkimuksiin lääkäritutkijana ja osassa päätutkijana.

- Perustutkimustyöni alkoi jo lääketieteen ensimmäisellä vuosikurssilla yhdessä kurssikaveriveljeni, ihotautien professori Ilkka Harviman kanssa. Toisen opiskeluvuoden jälkeen vuonna 1984 sain tilaisuuden lähteä arvostettuun UCSF:n ihotautien tutkimuslaboratorioon San Franciscoon vierailevaksi tutkimusbiokemistiksi. Pidin silloin välivuoden opinnoissa.

Laaja tehtäväkenttä ja huomattava määrä julkaisuja

Opintojen lopun ohella vuonna 1989 syntyi ensimmäisen väitöskirjan lisäksi myös ensimmäistä dosentuuria varten olevat julkaisut. Heti seuraavana vuonna valmistumisensa jälkeen Harvima vietti postdoctoral fellow (tutkijatohtori) -tutkija-ajan Virginiassa yhdessä Ilkka-veljensä kanssa.

Erikoistumisvaiheen lopussa hän haki HYKS:ssa lisäoppia laseroinneista ja dermatokirurgiasta. Harviman toinen filosofian tohtorin väitöskirja valmistui vuonna 1999.

- Työhöni on kuulunut myös perusopetus sekä väitöskirjatyön, syventävien opintojen ja gradujen ohjaukset, dosentuurilausunnonanto ja väitöskirjan esitarkastustyö. Minulla on myös pätevyys suljettujen ja avoimien säteilylähteiden käyttöön laboratoriotyöskentelyssä, mikä mahdollistaa isotooppien käytön tutkimustyössä.

Julkaisuluettelossa Harvimalla on noin 150 nimikettä, joista runsas 80 on peer review –julkaisua (vertaisarviointi-julkaisua).

Pitkä kokemus myös useiden organisaatioiden asiantuntijalääkärinä

Harvima toimi vuosina 2011–2020 ihotautien pysyvänä asiantuntilääkärinä Valvirassa, mitä jatkettiin vuoden 2025 loppuun saakka ns. ad hoc -ihotautien asiantuntijalääkärinä. Lisäksi hän on toiminut pysyvänä ihotautien asiantuntijalääkärinä myös Potilasvahinkolautakunnassa vuosina 2018–2020, jota myös jatkettiin vuoden 2025 loppuun.

- Olen toiminut vuosien varrella myös lukuisia kertoja ihotautien asiantuntijalääkärinä yksittäistapauksissa muun muassa Kuluttajariitalautakunnalle, Potilasvakuutuskeskukselle ja AVI:n eri yksiköille.

Lääkintöneuvos Harvima asuu kahdestaan lukioikäisen poikansa kanssa vaimonsa menehdyttyä vuonna 2018. Harvimalla on museoajoneuvotarkastajan oikeudet ja hänellä itselläänkin on seitsemät museoajoneuvoa, joista erityistä on kaksi kappaletta vuosimallin 1971 Shelby Europa -avoautoa.

- Niitä valmistettiin vain nämä kaksi yksilöä avomalleina koko tuotantosarjan ollessa yhdeksän autoa.

Neuvoksen arvonimet myöntää tasavallan presidentti

Pohjois-Savon alueella lääkintöneuvoksen arvonimiä on saanut vuosien varrella useampikin, mutta Harvima on Suomen ainoa ihotautien alalla sekä KYSillä vielä työskentelevä arvonimen saanut. Muita lääkintöneuvoksia KYSllä ovat olleet osastonylilääkäri Pirjo Saarinen v. 2014 ja professori Juha jääskeläinen v. 2021 sekä Pohjois-Savon alueella Petter Savola v. 1989, Matti Pietikäinen v. 2009 ja Pentti Sihvola v. 2013.

Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Käytössä on noin 100 arvonimeä, ja ne myöntää tasavallan presidentti. Arvonimiä myönnetään yleensä kaksi kertaa vuodessa: touko-kesäkuussa ja marras-joulukuussa. Arvonimilautakunta antaa lausuntonsa arvonimiasioista presidentille, ja lautakunnan esitykset valmistellaan valtioneuvoston kansliassa. Kaiken kaikkiaan arvonimiä on myönnetty vuodesta 1918 lähtien vajaa 15 000.

Haastattelun lisäksi lähteinä käytetty: KYSin verkkotiedote 16.12.2020, ja  Arvonimet - Valtioneuvoston kanslia (vnk.fi)

Aluevaltuuston kokous 25.3.2024

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa (Auditoriorakennus, 2. kerros, Puijonlaaksontie 2, Kuopio), maanantaina  25.3. kello 10.00.
Tutustu esityslistaan verkkosivuillamme.  
Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta paikan päällä tai suorana verkosta striimin välityksellä.

Ikääntyneiden palveluissa kehitetään huoli-ilmoitusprosessia ja etsivän vanhustyön mallia

Ikääntyneiden palveluiden asiakasohjauksessa on käynnistynyt vuoden alussa etsivän vanhustyön projekti.

Projektin tavoitteena on luoda etsivään vanhustyöhön malli, johon kutsutaan kolmannen sektorin toimijoita hyvinvointialueen palveluiden rinnalle. Verkoston tavoitteena on löytää, neuvoa ja ohjata palveluiden ulkopuolella olevia tai niihin huonosti kiinnittyneitä ikääntyneitä henkilöitä heille sopivien palveluiden piiriin. Tarvittaessa verkosto voi kannatella ja tukea heitä palveluissa.

Mallia pilotoidaan ensin hyvinvointialueen eteläisellä alueella tulevana syksynä.

Toisena tavoitteena projektissa on uudistaa ja yhtenäistää ikääntyneiden huoli-ilmoitusprosessi. Uudistamistyössä huomioidaan uusi asiakastietojärjestelmä. Tavoitteena on saada koko hyvinvointialueelle yhtenäinen prosessi huoli-ilmoitusten käsittelyyn.

Projekti kestää vuoden 2025 kesään asti. Projektissa työskentelee kaksi projektisuunnittelijaa ja yksi projektikoordinaattori. Projekti on osa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hanketta.

​​​​​​​Lisätietoja projektista:

• Mari Väätäinen, projektisuunnittelija, etsivän vanhustyön verkostomalli: mari.vaatainen1@pshyvinvointialue.fi, 044 461 2745
• Kaija Blomberg, projektisuunnittelija, huoli-ilmoitusprosessin uudistaminen: kaija.blomberg@pshyvinvointialue.fi, 044 790 6090
• Helinä Mustonen, projektikoordinaattori:
  ​​​​​​​helina.mustonen@pshyvinvointialue.fi, 040 515 8914

Hyvinvointialue selvittää toimielinjärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja

Pohjois-Savon hyvinvointialue on käynnistänyt projektin toimielinjärjestelmänsä kehittämiseksi. Tavoitteena on arvioida hyvinvointialueen nykyistä toimielinjärjestelmää sekä tuottaa tietoa toimielinrakenteen ja toimielinten tehtävien kehittämistä varten. Projekti on käynnistynyt maaliskuussa ja on käynnissä syyskuuhun 2024.

Projektin sisältö ja aikataulu

Projekti lähtee liikkeelle hyvinvointialueiden toimielinvertailulla sekä Pohjois-Savon toimielinjärjestelmän nykytila-analyysillä kevään 2024 aikana. Osana nykytila-analyysiä hyvinvointialueen luottamushenkilöille järjestetään toukokuun aikana sähköinen kysely, jonka tavoitteena on kartoittaa nykyisen toimielinjärjestelmän toimivuutta sekä muutostarpeita. Projektin aikana laaditaan luonnoksia vaihtoehtoisista toimielinmalleista, joita hyvinvointialue hyödyntää myöhemmässä hallintosäännön päivittämisen valmistelussa.

Projektin osana elokuussa järjestetään tilaisuuksia aluehallitukselle, lautakunnille sekä jaostoille, jonka jälkeen syyskuussa aluevaltuustolle järjestetään aiheesta valtuustoseminaari. Tilaisuuksissa luottamushenkilöt arvioivat hyvinvointialueen nykyistä toimielinjärjestelmää sekä antavat näkemyksiään siitä, millaiseen suuntaan toimielinrakennetta ja toimielinten tehtäviä tulisi Pohjois-Savossa kehittää.

Työ tukee hallintosäännön päivittämistä

Projektin tarkoituksena on luoda tilannekuvaa sekä taustatietoa, mikä toimii tukena hyvinvointialueen hallintosäännön päivittämiselle. Päämääränä on, että hyvinvointialueen uusi hallintosääntö sekä kehitetty toimielinjärjestelmä ovat aluevaltuuston hyväksyttävänä kevään 2025 aikana.

Projektia johtaa työryhmä, johon kuuluu aluehallituksen puheenjohtajisto, eli Riitta Raatikainen, Hannu Kokki, Markku Rossi ja Kari Ojala sekä aluevaltuuston puheenjohtajisto, eli Hannu Tsupari, Kati Hynninen, Anne Kumpusalo-Vauhkonen ja Minna Reijonen. Lisäksi työryhmässä ovat hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen, hallintojohtaja Janne Niemeläinen, hallintopäällikkö Henna Räsänen sekä strategiajohtaja Jussi Lampi.

Työryhmän tehtävänä on ohjata ja valvoa projektin etenemistä. Toimielinjärjestelmän kehittämistyötä tukevat myös FCG Finnish Consulting Groupin konsultti Santeri Lajunen sekä johtava asiantuntija Jouni Mutanen.

Löydät Pohjois-Savon hyvinvointialueen nykyiset toimielimet täältä.

Lisätietoja:

• aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen, riitta.raatikainen(at)pshyvinvointialue.fi
• hallintojohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen(at)pshyvinvointialue.fi
• hallintopäällikkö Henna Räsänen, henna.rasanen(at)pshyvinvointialue.fi
   

Digiohjelmasta todeksi - Lymfoomapotilaiden digitaalinen hoitopolku KYSin ja OYSin yhteistyönä

Lymfoomasta tietoa digihoitopolulta ja Syöpätalosta

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) syöpätautien poliklinikalla on kehitetty lymfoomapotilaan digihoitopolkua yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) syöpäkeskuksen kanssa. Digihoitopolku toimii Terveyskylän Omapolkualustalla. Kehittämistyön aikana on myös täydennetty Terveyskylän Syöpätalon Lymfooma- osion sisältöä, mikä tullaan päivittämään Syöpätaloon tämän kevään aikana.

Lymfoomapotilaiden digihoitopolku sisältää yleistä tietoa lymfoomasta ja sen hoidoista sekä hoitojen yleisimmistä haittavaikutuksista. Lisäksi digihoitopolulla on linkkejä Syöpätalon Lymfooma-osioon, josta potilaat saavat vielä kattavammin tietoa. Digihoitopolulla esitellään lyhyesti KYSin lymfoomapotilaita hoitavat yksiköt.

Lymfoomahoitajan toiminta ja digihoitopolku alkoivat käsi kädessä

Lymfoomapotilaan digihoitopolun pilottikäyttö alkoi helmikuun alussa 2024. Alkuvaiheessa digihoitopolun käyttöä pilotoidaan syöpähoitojen jälkeisessä seurannassa olevilla lymfoomapotilailla. Lymfoomapotilaiden seuranta-aika on yleensä 5–10 vuotta.

Samanaikaisesti lymfoomapotilaiden seuranta on siirtymässä osin lymfoomahoitajan vastaanotoilla tapahtuvaksi seurannaksi. Lymfoomahoitaja on asiantuntijasairaanhoitaja, joka on perehdytetty lymfoomapotilaiden hoitoon ja seurantaan. Lymfoomahoitajan vastaanottoja on kahtena päivänä viikossa. Vastaava toiminta on jo aiemmin aloitettu rintasyöpäpotilaiden seurantavastaanotoille.

Digihoitopolku toimii lymfoomahoitajan yhtenä työkaluna. Ne potilaat, jotka eivät ole soveltuvia käyttämään sähköistä digihoitopolkua, pysyvät perinteisessä vastaanotolla tapahtuvassa seurannassa. Jokaisen potilaan kanssa keskustellaan henkilökohtaisesti mahdollisuudesta siirtyä digihoitopolulle ja lopullisen päätöksen tekee potilas itse.

Lymfoomapotilaiden hoidon seuranta uudistuu

Kun potilas on liitetty digihoitopolulle, osa hänen seurantakäynneistään tapahtuu sähköisesti. Potilas käy suunnitellusti tutkimuksissa (verikokeet, kuvantamistutkimukset) ja täyttää itselleen sopivana ajankohtana digihoitopolulla olevan sähköisen seurantavaiheen oirekyselylomakkeen. Lomakkeessa kysytään mahdollisia lymfooman uusimiseen liittyviä oireita ja syöpähoitojen myöhäishaittoja sekä elämänlaatuun liittyviä asioita.

Sairaanhoitaja tarkastaa potilaan tutkimustulokset ja oirekyselylomakkeen vastaukset. Jos tuloksissa ei ole mitään poikkeavaa, sairaanhoitaja kommentoi potilaan tuloksista potilaalle lyhyesti digihoitopolun viestitoiminnon kautta ja tekee kattavamman tekstin hoitokertomukseen. Potilas voi käydä lukemassa kattavamman tekstin Omakannasta. Jos tutkimustuloksista tai oirekyselylomakkeelta nousee jotain erityistä huomioitavaa, on hoitaja yhteydessä potilaaseen ja konsultoi lääkäriä.

Digiä hoidon tueksi ja potilaan hyödyksi

Digihoitopolun hyötynä potilaalle on ajantasaisen ja asianmukaisen tiedonsaanti vuorokauden ajasta riippumatta. Potilas voi lisäksi olla yhteydessä lymfoomahoitajaan viestitoiminnon kautta kiireettömissä asioissa. Potilas voi lähettää viestin hänelle sopivana ajankohtana. Lymfoomahoitaja vastaa viestiin neljän päivän kuluessa. Digihoitopolku vähentää potilaan matkustamista kodin ja sairaalan välillä.

Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman avulla 12,8 miljoonan euron säästöt vuonna 2023

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli kokouksessaan 18.3.2024 valtiovarainministeriön edellyttämän tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman raportin vuodelta 2023. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa talouden tasapaino vuoden 2026 loppuun mennessä ja turvata hyvinvointialueen palvelukyky, kehittymiskyky, investointi- ja lainanhoitokyky sekä sote- ja pelastustoimen uudistuksen sekä strategisten tavoitteiden saavuttaminen. 

Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman säästötavoitteet vuodelle 2023 olivat 40,5 miljoonaa euroa. Erilaisilla toimenpiteillä saavutettiin 12,8 miljoonan euron säästöt eli ohjelman tavoitteet eivät toteutuneet toivotusti. Merkittävimmät säästöt, noin 8,5 miljoonaa euroa, saavutettiin henkilöstöohjelmalla, jonka puitteissa mm. tuettiin henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista. Viime vuonna alittuikin vuosittainen sairauspoissaolojen tavoite, alle 20 kalenteripäivää/työntekijä ja oli yhteensä 18,65 kalenteripäivää/työntekijä. 

Yhteistoimintaneuvottelujen tulos käsitellään seuraavassa kokouksessa

Aluehallitus päätti kokouksessaan 18.3.2024 jättää 7.3.2024 päättyneen yhteistoimintamenettelyn neuvottelutuloksen pöydälle. Aluehallitus palaa asiaan seuraavassa kokouksessaan 27.3.2024. Yhteistoimintamenettely käytiin lakisääteisenä kuuden viikon aikana ajalla 25.1.-7.3.2024. Yhteistoimintaneuvotteluiden taustalla olivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen velvoitteet talouden tasapainottamiseksi. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena oli myös tehostaa ja keventää johtamisrakennetta ja hallintoa sekä poistaa mahdollisia tehtävien päällekkäisyyksiä.  

Iltavastaanottotoiminta jatkuu Siilinjärvellä ja Suonenjoella

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käytti kokouksessaan 18.3.2024 otto-oikeutta koskien yleisten palvelujen lautakunnan 29.2.2024 tekemää käyttösuunnitelmapäätöstä terveysasemien kiireellisistä iltavastaanotoista. Otto-oikeuden käyttäminen päätettiin kokouksessa äänestyksellä. Tämän jälkeen äänestettiin yksittäisestä asiakohdasta, joka koski terveysasemien kiireellisiä iltavastaanottoja. Äänestyksen perusteella aluehallitus päätti jatkaa kiireellisiä iltavastaanottoja Siilinjärven ja Suonenjoen terveysasemilla. Leppävirran, Pielaveden ja Lapinlahden terveysasemilla iltavastaanottotoiminta päättyy yleisten palvelujen lautakunnan päätöksen mukaisesti 1.5.2024 alkaen.

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen. 
 

Biopankkilain uudistuksen tuomat muutokset

Biopankkilaki on uudistunut 1.1.2024. Henkilötietojen käsittely biopankkitoiminnassa on aiemmin perustunut suostumukseen. Vuoden 2024 alusta lähtien suostumus annetaan näytteenottamiseen ja näytteiden ja niihin liittyvien tietojen keräämiseen biopankkiin. Samalla pyydetään myös hyväksyntää liittää näytteisiin muita terveydentilaa ja terveyttä koskevia tietoja, jolloin myös niitä voidaan jatkossa luovuttaa biopankista tutkimuskäyttöön. Näytteiden ja niihin liitettyjen tietojen tallentaminen biopankkiin edellyttää sekä suostumusta että hyväksyntää. Biopankkitoimintaan osallistuminen on edelleenkin vapaaehtoista ja aikaisemmin annettu biopankkisuostumus tai -kielto pysyy voimassa.

Itä-Suomen Biopankki tallettaa vapaaehtoisten, suostumuksen ja hyväksynnän antaneiden henkilöiden näytteitä ja niihin liittyviä tietoja biopankkilain mukaisesti. Näytteitä luovutetaan terveyttä edistävään tutkimukseen sekä terveyden- ja sairaanhoidossa käytettävien tuotteiden ja hoitokäytäntöjen kehittämiseen.

Biopankkitoiminnan kehittämiseksi Itä-Suomen Biopankki tekee monipuolista yhteistyötä muiden biopankkien, tutkijoiden, oppilaitosten, hyvinvointialueiden ja alan yritysten kanssa. Itä-Suomen Biopankki tukee etenkin verenkierto-, aineenvaihdunta-, tuki- ja liikuntaelimistön-, neurologisten- ja syöpäsairauksien sekä mielenterveyden tutkimusta. Kansalaisia kannustetaan antamaan biopankkisuostumus ja hyväksyntä ja sitä kautta tukemaan tutkimustyötä.
 

Näytteiden ja niihin liitettyjen tietojen tallentaminen biopankkiin edellyttää sekä suostumusta että hyväksyntää

1.1.2024 alkaen suostumus annetaan näytteenottamiseen ja näytteiden ja niihin liittyvän tiedon siirtoon biopankkiin. Samalla annetaan myös hyväksyntä liittää näytteisiin muita terveydentilaa ja terveyttä koskevia tietoja, jolloin myös niitä voidaan jatkossa luovuttaa biopankista tutkimuskäyttöön. Kun näytteenantaja on antanut luvan, hänelle voidaan myös ilmoittaa kliinisesti merkittävistä löydöksistä. 
Biopankkisuostumuksen ja -hyväksynnän voi tehdä OmaKYS-palvelun kautta, osoitteessa omakys.fi.

Biopankkitoimintaan osallistuminen vapaaehtoista

Biopankkitoimintaan osallistuminen sekä suostumuksen ja hyväksynnän antaminen on vapaaehtoista. Aikaisemmin annettu biopankkisuostumus tai -kielto pysyy edelleen voimassa.

Biopankin suostumuksen voi perua ja/tai käyttää vastustamisoikeutta kirjallisesti biopankin kieltolomakkeella. Allekirjoitetun kieltolomakkeen voi palauttaa Itä-Suomen Biopankkiin tai hoito-/tutkimushenkilökunnalle. Kielto ja/tai vastustamisoikeuden käyttö astuu voimaan, kun Itä-Suomen Biopankki on vastaanottanut tiedon.

Suostumuksen ja hyväksynnän antamatta jättäminen tai kieltolomakkeen täyttäminen eivät vaikuta terveydenhuoltopalveluiden saamiseen.

Lisätietoja: Professori, Itä-Suomen Biopankin johtaja Arto Mannermaa, arto.mannermaa@pshyvinvointialue.fi

Vastaa kyselyyn palvelujärjestelmän uudistamisesta

Pohjois-Savon hyvinvointialue on avannut asukkaille kohdennetun kyselyn palvelujärjestelmän uudistamisesta. Kyselyyn vastataan anonyymisti, eli nimettömänä. Kysely on avoinna sunnuntaihin 21.4.2024 saakka.

Kyselyssä kerätään asukkailta näkemyksiä muun muassa palveluverkon, liikkuvien palveluiden ja digipalveluiden kehittämiseen liittyen. Kyselyssä on esimerkiksi väittämiä sekä monivalintakysymyksiä, joilla kerätään mielipiteitä. Palautetta ja omia kehittämisehdotuksia voi jättää myös avoimin vastauksin.

• Vastaa kyselyyn tämän linkin kautta.
• Voit tulostaa kyselyn tästä vastattavaksi paperiversiona. Lähetä kysely kirjaamoon: 
  Pohjois-Savon hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1711, 70211 Kuopio.
• Lue lisää uudistuksesta ja tutustu palvelujärjestelmän uudistamisehdotuksiin materiaalipaketista

Paperinen tulostettu versio kyselystä toimitetaan myös terveysasemille, jossa sen voi täyttää ja palauttaa tai ottaa mukaansa täytettäväksi. Mukaan otetut ja verkosta tulostetut paperiset kyselyt tulee toimittaa hyvinvointialueen kirjaamoon. 

Kysely henkilöstölle julkaistaan hyvinvointialueen intranetissä keskiviikkona 20.3.2024.

Tulevaisuuden palvelujärjestelmää suunnitellaan parhaillaan – nyt on aika vaikuttaa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistaminen on käynnissä. Uudistus koskettaa kaikkia pohjoissavolaisia ja herättää paljon keskustelua. 

−Tätä me toivommekin – nyt on aika tuoda omat näkemykset ja ideat esiin ja vaikuttaa siihen, miltä sosiaali- ja terveyspalveluiden verkosto tulevaisuudessa näyttää, strategiajohtaja Jussi Lampi kannustaa.

Kyselyn lisäksi oman kantansa voi tuoda esiin osallistumalla hyvinvointialueen järjestämiin alueellisiin kuulemistilaisuuksiin. Kuulemistilaisuuksiin ovat tervetulleita Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaat ja kuntien edustajat, hyvinvointialueen henkilöstö, sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten edustajat sekä muut kumppanit.

• Lue lisää ja katso kiertueaikataulu

Hyvinvointialueen päätöksenteko- ja vaikuttamistoimielimiltä, kunnilta ja sidosryhmiltä, kuten järjestöiltä ja yrityksiltä on pyydetty lausunnot. 

• Lue lisää lausuntopyynnöstä sidosryhmille

−Näiden kuulemisten, kyselyjen ja muiden osallistamisen tapojen avulla pystymme arvioimaan entistäkin syvemmin uudistuksen vaikutuksia ja riskejä. Kevään aikana valmistelutyöryhmät tekevätkin tiukasti töitä ja analysoivat saatua palautetta, lausuntoja ja vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä muokkaavat, täydentävät ja korjaavat luonnoksia, kertoo Lampi.

Tavoitteena on, että aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisesta kokouksessaan 17.6.2024. Uudistusten toimeenpanon arvioidaan kestävän 3–4 vuotta, ennen kuin uusi järjestelmä on kokonaisuudessaan toiminnassa.
 

Pohjois-Savon hyvinvointialue on mukana Kaikukortti-kokeilussa

Kulttuuri kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta. Kaikukortti-kokeilun tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten, perheiden ja ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. 

Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia lippuja myös omille alle 18-vuotiaille lapsille ja lastenlapsille samaan tilaisuuteen, johon on itsekin osallistumassa. 

Kokeilussa on mukana reilut 50 palveluntarjoajaa ja yli 40 kortinjakajaa. Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kaikukortin jakajia ovat:

• Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö (keskinen alue), 
• Iäkkäiden asiakas- ja palveluohjaus sekä 
• Kuopion psykiatrian poliklinikka. 

Pohjois-Savon kunnista Kaikukortti-kokeilussa mukana ovat Iisalmi, Joroinen, Kaavi, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vieremä. 

Kaikukortti-kokeilu kestää vuoden loppuun ja jatkosta päätetään alueen kunnissa ja hyvinvointialueella syyskuussa 2024. Kokeilujakson jälkeen hyvinvointialueen muillakin toimialoilla on mahdollisuus liittyä mukaan toimintaan. 

Toimintaa hallinnoi valtakunnallisesti Kulttuuria kaikille -palvelu, joka tarjoaa reaaliaikaista tilastotietoa verkostoon kuuluville toimijoille. Kokeilussa on päästy jo hyvään alkuun. Asiakkaille on jaettu maaliskuun alkuun mennessä 700 Kaikukorttia ja korteilla on käyttökertoja eri kohteissa jo 551. 

Lisätietoa aiheesta: 
Kuopion kaupungin verkkosivuilla
Valtakunnallisilla Kaikukortin verkkosivuilla

Innovatiivisilla digitaalisilla työkaluilla tunnistetaan elintapojen ja mielenterveyden riskitekijöitä sekä edistetään hyvinvointia

Vuoden vaihteessa käynnistyi kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston yhteishanke Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa (HYPE).

Yhteishankkeessa yhtenä osatavoitteena on toteuttaa Pohjois-Savossa väestötason tutkimus, jossa hyödynnetään Wellpro Impact Solutions Oy:n innovatiivisia digitaalisia työkaluja arvioimaan mielen hyvinvoinnin riskitekijöitä ja edistämään asukkaiden elintapoja ja mielen hyvinvointia.

Digitaalisella elintapainterventiolla mielen hyvinvointia

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tunnistettu tarve kustannusvaikuttaville mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluille eli interventioille, ja digitaaliset interventiot voisivat tarjota tähän yhden ratkaisun. Elintavat ja arjen tottumukset ovat yhteydessä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ja lisäksi terveellisillä elintavoilla on havaittu olevan keskeinen rooli mielen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Digitaaliset interventiot nähdään kustannustehokkaina ja helposti laajemmin käyttöönotettavina. Ne voivat tarjota myös joustavan tavan väestön terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden seurantaan ja varhaiseen puuttumiseen ongelmien ilmetessä.

Vaikka tutkimustulokset ovat lupaavia ja digitaalisilla interventioilla on pystytty parantamaan elintapoja, myös selkeitä haasteita on tunnistettu. Digitaalisten interventioiden tulisi ottaa paremmin huomioon käyttäjien tarpeet ja kokemukset sekä olla personoitavissa käyttäjän mieltymysten mukaisesti. Keskeisiä tekijöitä näiden interventioiden onnistumisen näkökulmasta ovat oman kehityksen seuranta, tavoitteenasettelu, palaute ja ohjeistus sekä sosiaaliset toiminnallisuudet.

BitHabit-sovellus kehitettiin alunperin StopDia-hankkeessa elintapojen parantamiseen

BitHabit-sovellus kehitettiin Itä-Suomen yliopiston Stop Diabetes -hankkeessa kannustamaan aikuisia elintapamuutosten tekemiseen ja uusien terveellisten tapojen muodostamiseen. Tutkimuksessa saatiin lupaavia tuloksia sovelluksen käytön vaikutuksista tutkittavien ruokavalioon ja liikunnallisuuteen.

Keväällä 2023 Pohjois-Savon alueen Mieliteko-ohjelma tarjosi sovelluksen kaikille pohjoissavolaisille kokeiltavaksi kahdeksi kuukaudeksi. Sovellukseen lisättiin myös mielen hyvinvointia edistäviä pieniä tekoja, esimerkiksi rentoutumis- ja hengitysharjoituksia, kanssaihmisten huomioimista, tietoisen läsnäolon ja positiivisen ajattelun lisäämistä sekä omista ajatuksista kirjoittamista.

Ennen sovelluksen käyttöönottoa tutkittavat vastasivat lyhyeen hyvinvointikyselyyn, johon saatiin 1647 vastausta. Puolet kyselyyn vastanneista otti käyttöön BitHabit-sovelluksen, mutta vain harva käytti sovellusta aktiivisesti. Sovellus kiinnosti enemmän naisia miehiin verrattuna, ja myös työelämän ulkopuolella olevat aloittivat sovelluksen käytön harvemmin kuin työssäkäyvät. Tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, millaiset digitaaliset interventiot olisivat käyttäjille houkuttelevimpia, ja erityisesti miten miehet ja työelämän ulkopuolella olevat saataisiin hyötymään interventioista.

Jatkotutkimuksessa sovelluksen käytettävyyttä ja vaikuttavuutta mielen hyvinvoinnin edistämisessä tutkitaan lisää

HYPE-hankkeessa toteutamme interventiotutkimuksen Pohjois-Savon väestöä edustavassa ositetussa otanta-asetelmassa. Kutsumme tänä keväänä noin 10000 pohjoissavolaista osallistumaan tutkimukseen ja kaikki kutsutut saavat BitHabit-sovelluksen käyttöönsä porrastetusti. Interventio kestää koko tutkimuksen osalta vuoden, jonka aikana tietoa sovelluksen käyttäjien hyvinvoinnista kerätään lyhyellä digitaalisella kyselyllä neljä kertaa. Kyselyn päätteeksi käyttäjät saavat hyvinvoinnistaan raportin, jonka tavoitteena on lisätä sovelluksen käyttöaktiivisuutta ja tuoda esiin niitä hyvinvoinnin osa-alueita, jotka erityisesti vaativat tutkittavan kohdalla huomiota.

Kertyvän aineiston perusteella voimme arvioida digitaalisten työkalujen vaikutuksia elintapoihin, mielen hyvinvointiin ja päihteettömyyteen. Lisäksi tavoitteena on arvioida mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä kustannuksia sosiaali- ja terveystaloustieteellisiä menetelmiä hyödyntäen. Tutkimukseen osallistuneita seurataan pidempään intervention jälkeen hyödyntäen hyvinvointialueen omia ja kansallisia rekisteritietoja, mikäli jatkorahoitus tämän mahdollistaa.

Kansallinen Vaikuttavuuskeskus-verkosto

Kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston tavoitteena on edistää yhdenvertaista, vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa hoitoa ja palveluita asiakkaille ja ihmisille Suomessa sekä parantaa ihmisten elämänlaatua sekä tukea arjessa pärjäämistä. Työtä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueiden ja muiden kansallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on juurruttaa vaikuttavuusperusteinen ajattelutapa perusterveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon rooli on tuoda verkostoon monitieteellistä TKI- ja koulutusosaamista perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuudesta sekä näihin liittyvien toimintamallien implementoinnista. Tämä lisäksi tuemme verkoston rakentumista päivittämällä tilannekuvan tietotarpeista ja osaamistarpeiden nykytilasta. Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Vaikuttavuuden talon yhteistyönä toteutamme näihin liittyen Pohjois-Savon alueella kehittämistoimenpiteitä, joissa levitämme koko maakunnan alueelle hyväksi havaittuja toimintamalleja asukkaiden mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden edistämiseksi (osahanke 1) sekä tyypin 2 diabeteksen seuraamuksien vähentämiseksi (osahanke 2) että toteutamme vointimittareiden kehittämistä tiedolla johtamisen tueksi (osahanke 3).

Alkuperäinen julkaisu (11.3.2024) UEFin sivuilla: Innovatiivisilla digitaalisilla työkaluilla tunnistetaan elintapojen ja mielenterveyden riskitekijöitä sekä edustetään hyvinvointia.

Lausuntopyyntö sidosryhmille Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisesta

Pohjois-Savon hyvinvointialue on julkaissut 20. helmikuuta ensimmäiset ehdotukset palvelujärjestelmän uudistamiseksi. Palvelurakennetta ja -valikoimaa monipuolistetaan vahvistamalla etä- ja digipalveluita sekä kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 28.2.2024 lähettää palvelurakenneuudistuksen luonnokset lausunnoille hyvinvointialueen lautakuntiin, jaostoihin sekä lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin vaikuttamistoimielimiin. Luonnokset on lähetetty lausunnoille myös Pohjois-Savon kuntiin. 

Haluamme kuulla myös sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten näkemyksiä esitettyihin luonnoksiin. 

Materiaalipaketti ehdotettuine luonnoksineen ja tausta-aineistoineen löytyy hyvinvointialueen verkkosivuilta pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus.

Pyydetyt lausunnot koskevat uudistamiskokonaisuuksia:

• vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus ja
• osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus.

Perhe- ja vammaispalveluiden palvelujärjestelmän uudistamisehdotukset julkaistaan toukokuun alussa. Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) uudistamisohjelman ehdotukset julkaistaan syksyllä 2024.

Toimita lausunnot hyvinvointialueen kirjaamoon

Pyydämme toimittamaan lausunnot 30.4.2024 mennessä hyvinvointialueen kirjaamoon. Lausunnot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@pshyvinvointialue.fi tai postitse osoitteeseen Pohjois-Savon hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1711, 70211 Kuopio.

Varkauden sairaala laajentaa sähköisten todistusten ja lausuntojen käyttöä

Varkauden sairaala ottaa keskiviikkona 13. maaliskuuta käyttöön uusia sähköisiä todistuksia ja lausuntoja.

Sähköiseksi muuttuvat esimerkiksi asiakkaalle annettava lääkärinlausunto ajokyvystä ja todistus matkakorvausta varten.

Varkauden seudun potilaille muutos on osin jo tuttua viime syksystä. Silloin sairaalan ammattilaiset alkoivat tehdä sähköisesti A-todistuksia eli sairauslomatodistuksia. Nyt Lomake UNA-sovellus laajenee myös muihin todistuksiin ja lausuntoihin.

- Muutoksesta hyötyvät kaikki osapuolet. Potilas voi itse tarkastella annettuja todistuksia ja lausuntoja Omakannasta eikä hänen tarvitse toimittaa todistuksiaan erikseen viranomaisille. Ammattilaisten aikaa säästyy myös eikä heidän tarvitse postittaa potilaan lausuntoja ja todistuksia eteenpäin, Pohjois-Savon hyvinvointialueen hankepäällikkö Sami Haapamäki kertoo.

Omainen voi myös seurata tietoja

Lomake UNA tallentaa todistukset valtakunnalliseen Kanta-palveluun, missä potilaan tiedot pysyvät ajan tasalla ja tietoja voivat käyttää kaikki terveydenhuollon organisaatiot, jos potilas on antanut siihen suostumuksen.

Potilaan suostumuksella lääkäri voi välittää lausunnon suoraan Kelan etuuskäsittelyyn. Lisäksi esimerkiksi Traficom saa ajoterveystodistuksen suoraan Kanta-palveluista, jos potilas antaa siihen suostumuksen.

Myös omainen pystyy seuraamaan asioiden etenemistä OmaKannasta, jos asiakas tekee valtuutuksen tietojensa katsomiseen.

Potilaat, joille sähköinen asiointi ei ole mahdollista tai luontevaa tai jotka eivät anna suostumusta tiedon sähköiseen välittämiseen, saavat palvelun samalla tavalla kuin tähänkin asti. 

Paperisia tulosteita tarvitaan edelleen joissakin tilanteissa, koska kolmansilla osapuolilla, kuten työnantajilla, vakuutusyhtiöillä tai kouluilla, ei ole pääsyä potilastietoihin.

Lapinlahdelle seuraavaksi

Ohjelma on jo laajasti käytössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen eri toimipaikoissa. Kun Lapinlahden terveyskeskus ottaa Lomake UNAn käyttöön ennen kesää, ohjelma on käytössä koko hyvinvointialueella.

Sovellusta on kehitetty käyttäjien kanssa ja kehitystyötä tehdään edelleen nopeassa syklissä ammattilaisten kokemusten ja palautteiden perusteella. 

Tietolaatikko: Mikä Lomake UNA on

• Lomake UNAn avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehdä asiakkaille todistuksia ja lausuntoja kuten lääkärintodistuksen.
• Lomake UNA tallentaa todistukset ja lausunnot välittömästi Kanta-palveluun ja välittää ne sähköisesti Kelaan ja Traficomille, jos potilas antaa siihen suostumuksen.
• Lomake UNA-sovelluksessa ovat esimerkiksi A-todistus (SV 6), ajoterveystodistus (F122) ja todistus matkakorvausta varten (SV 67). Ohjelmassa ei ole kaikkia terveydenhuollon todistuksia ja lausuntoja.
• A-todistus on sairauslomatodistus, jonka lääkäri kirjoittaa varsinkin lyhytaikaiseen sairauteen.
• UNA Oy on hyvinvointialueiden yhdessä omistama kehitys- ja asiantuntijayhtiö, jonka yksi omistajista on Pohjois-Savon hyvinvointialue.

Itä-Suomen hallinto-oikeuden 6.3.2024 päätökset koskien Iisalmen ja Sonkajärven valituksia vuokrausperiaatteisiin liittyen 

Itä-Suomen hallinto-oikeus on antanut 6.3.2024 päätökset koskien Iisalmen ja Sonkajärven valituksia vuokrausperiaatteisiin liittyen. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan aluehallitus ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä aluehallituksen päätökset 14.11.2022 § 300 ja 16.1.2023 § 8 ja 9 ole muutoinkaan lainvastaisia.  

Hallinto-oikeuden päätökset ovat luettavissa tältä verkkosivulta. 

Etäkuntoutus laajenee koko hyvinvointialueelle ikääntyneiden palveluissa

Ikäkeskuksen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan kuuluvassa projektissa on tarkoituksena laajentaa etäkuntoutus koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluihin vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoitteena on kehittää ja käyttöönottaa kotiin annettaviin palveluihin yhtenäinen kotikuntoutuksen palvelukokonaisuus, jossa etäkuntoutus on merkittävässä roolissa.

Etäkuntoutuksen pilotti alkoi lokakuussa 2023 ikääntyneiden palveluissa Leppävirralla, Siilinjärvellä, Varkaudessa ja Iisalmessa. Pilotissa on testattu myös Remote trainer -nimistä palvelua. Sen avulla kotikuntoutuksen fysioterapeutti on pystynyt ohjaamaan ja kuntouttamaan etänä yksilö- ja ryhmäasiakkaita heidän käytössään olevien laitteiden kautta. Pilotti kestää huhtikuuhun saakka, jonka jälkeen arvioidaan Remote trainer-palvelun käytettävyyttä ja kustannuksia koko hyvinvointialueella.

Etäkuntoutus sopii lähes jokaiselle ikääntyneelle

Fysioterapeutit Riina Myyryläinen ja Jyri Multanen ovat molemmat pitäneet etäkuntoutuksen ohjaamisesta. He kokevat, että suurimpia eroja kasvokkaiseen kuntoutustilanteeseen verrattuna ovat turvallisuus- ja ympäristöasiat. Nämä täytyy ottaa eri tavalla huomioon, kun fysioterapeutti ei pysty samalla tapaa antamaan asiakkaan vieressä tukea tai ohjausta. Jotta harjoittelu on turvallista, myös laitteiden sijoituspaikalla kotona on suuri merkitys.

– Olen myös oppinut, että asiakkaita kannattaa puhutella ryhmätilanteissa yksitellen ja nimillä, tai muuten kaikki vastaavat yhtä aikaa, kertoo Jyri naureskellen.

Riinan ja Jyrin mielestä etäkuntoutus sopii kenelle tahansa, jolla on kykyä ottaa vastaan suullisia ja visuaalisia ohjeita. Jos liikkumiskyky on rajoittunut, liikkeitä tehdään sovelletusti ja kiinnitetään huomiota siihen, mistä asiakkaalle on hyötyä. Jokainen asiakas ja tilanne arvioidaan kuitenkin yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti.

– Etäkuntoutus on oikein suunniteltuna tehokasta ja vaikuttavaa. Etenkin ikääntyneiden lihasvoimaa pystytään hyvin ja turvallisesti vahvistamaan, vaikka esimerkiksi osa tasapainoharjoitteista on tehtävä turvallisuussyiden takia helpotetusti. Noin puolen tunnin harjoitus on monelle riittävä, kertovat Riina ja Jyri.

Etäkuntoutus antaa mahdollisuuden lisätä kuntoutusta asiakkaillemme

Myös asiakkaat ovat ottaneet etäkuntoutuksen hyvin vastaan ja se on monelle viikon kohokohta. Harjoitustuokio on myös sosiaalinen tapahtuma, etenkin ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa. Riinan pitämä etäkuntoutusryhmä oli jopa saattanut sattumalta yhteen vanhat tuttavat monen vuoden takaa!

– Olemme tämän pilotin aikana huomanneet, miten vaikuttavaa etäkuntoutus on asiakkaillemme. Jos vaihtoehtona etäkuntoutukselle on se, että resurssimme riittävät tekemään vain kartoituskäynnin asiakkaan kotiin sekä omatoimisen harjoitusohjelman, jonka noudattamisesta ei ole takeita, niin tällä tavoin saadaan kuitenkin helposti ja kustannustehokkaasti pidettyä ikääntyneet liikkeessä ja toimintakykyisinä. Etäkuntoutuksen kautta pystymme tavoittamaan saman asiakkaan useamman kerran viikossa, jolloin hänen toimintakykynsä pysyy ennallaan tai jopa paranee, pohtii Riina.

– Tulevina vuosina väestön ikääntyessä tarve kotikuntoutuksellekin tulee todennäköisesti kasvamaan merkittävästi. Tässä tilanteessa etäyhteyksien hyödyntäminen tarjoaa meille mahdollisuuden vastata tähän kasvavaan tarpeeseen. Se on myös yksi keino lisätä kotikuntoutuksen vaikuttavuutta, kun saamme lisättyä asiakkaalle tarjottavien kuntoutuskäyntien määrää. Tutkimukset vahvistavat, että yksittäisellä viikoittaisella tapaamisella on rajallinen vaikutus asiakkaan toimintakykyyn. Sen sijaan useammat tapaamiset viikossa, vaikka etäyhteydellä, ovat huomattavasti vaikuttavampia, toteaa projektissa työskentelevä fysioterapeutti Ninni Lappi.

Tällä hetkellä etäkuntoutusta on tarjottu pääasiassa etähoivan piirissä oleville asiakkaille. Tulevaisuuden tavoitteena on, että etäkuntoutusta voidaan tarjota kaikille kotihoidon tai kuntouttavan arviointijakson asiakkaille, joilla on tarve lääkinnälliselle kuntoutukselle. 

Yhteistoimintaneuvottelun tuloksena tehty viranhaltijaehdotus toisi arviolta noin 860 000 euron säästöt

Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistoimintamenettely johtamis- ja asiantuntijarakenteen tarkastelemiseksi päättyi tänään. Yhteistoimintamenettely käytiin lakisääteisenä kuuden viikon aikana ajalla 25.1.-7.3.2024. Yhteistoimintaneuvotteluiden taustalla olivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen velvoitteet talouden tasapainottamiseksi. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena oli myös tehostaa ja keventää johtamisrakennetta ja hallintoa sekä poistaa mahdollisia tehtävien päällekkäisyyksiä.  

Yhteistoimintamenettelyn tuloksena on tehty viranhaltijavalmisteluna ehdotus, jonka myötä hyvinvointialueen johtamisrakenteesta vähenisi näiden neuvottelujen pohjalta 32 tehtävää. Ehdotuksen tuomat säästöt vuositasolla olisivat noin 860 000 euroa. 

Neuvotteluissa käsiteltiin sekä konsernipalvelun että palvelutuotannon johtamisrakenteita. Henkilöstöjärjestöt jättivät eriävän näkemyksensä työnantajan esittämään palvelutuotannon hallinnollisen aluejakomallin muutokseen ja tähän liittyviin mahdollisiin esihenkilövähennyksiin. Esitetyn muutoksen myötä nykyisistä viidestä hallinnollisesta johtamisalueesta siirryttäisiin kolmeen.
Yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista, käsittelee neuvottelutuloksen kokouksessaan 15.3.2024.  

Aluehallitus tekee lopullisen päätöksen muutoksista ja käsittelee yhteistoimintamenettelyn neuvottelutuloksena syntyneen viranhaltijaehdotuksen kokouksessaan 18.3.2024. 
 

Irtisanomisia ei ole suunnitteilla

Vaikka ehdotettujen muutosten myötä useamman työntekijän tehtäväkuva ja työn vaativuus voisi muuttua, viranhaltijavalmisteluna tehdyssä ehdotuksessa ei ole irtisanomisia. Tavoitteena on tarjota uutta tehtävää kaikille, joiden entinen tehtävä olisi lakkaamassa. 

Henkilöille, joiden ylimmän johdon, keskijohdon tai muut esihenkilötehtävät olisivat suunnitelmien mukaan päättymässä, tarjotaan heidän virkamääräyksensä tai työsopimuksensa mukaista työtä vastaavia tehtäviä. Jos tällaista työtä ei ole, tarjottaisiin muuta henkilön koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä. 

Lisätietoja medialle: Mari Antikainen, henkilöstöjohtaja. Sähköposti: mari.antikainen@pshyvinvointialue.fi, puhelinnumero: 044 718 6401