AIMedRiskTool – Lääkitysriskityökalu

Uusi tekoälyratkaisu tunnistamaan lääkehoidon vaaratapahtumia

Pohjois-Savon hyvinvointialue, Itä-Suomen yliopisto ja Istekki Oy teknisenä kumppanina kehittävät tekoälyavusteista lääkitysriskityökalua iäkkäiden potilaiden hoidon tueksi. Työkalun tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta, ehkäistä lääkityspoikkeamia, tukea ammattilaisten päätöksentekoa sekä vähentää terveydenhuollon kustannuksia.

Hanke on tällä hetkellä saanut rahoitusta kahdesta lähteestä

DigiFinland (2025): tutkimus käynnistyy 29.9.2025 Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä (RCT-tutkimus). Tutkimuksessa pilotoidaan lääkitysriskityökalua yli 65-vuotiailla monilääkityillä potilailla, joiden päivystystarve liittyy esimerkiksi kaatumiseen, sisäiseen verenvuotoon tai sekavuuteen. Tutkimusprojektin aikainen työkalu ei ole lääkinnällinen laite, vaan sitä hyödynnetään osana tutkimusta.

Sitra (alkaen 9/2025): rahoittaa seuraavan vaiheen, jossa työkalua kehitetään kohti lääkinnällisen laitteen vaatimuksia. Tavoitteena on tekoälymallin jatkokoulutus, uusien rajapintaintegraatioiden hyödyntäminen sekä vaadittavan dokumentaation tuottaminen.

Miksi lääkitysriskityökalu?

Lääkehaitat ovat merkittävä syy päivystyskäynteihin erityisesti iäkkäillä. Suomessa jopa 23 % yli 65-vuotiaiden päivystyskäynneistä liittyy lääkitykseen tai lääkehaittoihin – ja suurin osa olisi ennaltaehkäistävissä.

Uusi työkalu tunnistaa kolme yleisintä ja vakavinta lääkitykseen liittyvää riskiä:

• kaatumisriskin
• ​​​​​​​vuotoriskin
• sekavuuden (deliriumin)

Tekoäly ei tee päätöksiä ammattilaisen puolesta, vaan kokoaa potilaan lääkitys- ja sairaustiedot helposti arvioitavaan muotoon. Näin se tukee kliinistä harkintaa ja auttaa kohdentamaan lääkehoitoa turvallisemmin ja tehokkaammin.

Tulevaisuuden ratkaisu

Sitran rahoittamassa kehitystyössä työkalun seuraava versio pystyy paitsi tunnistamaan myös ennustamaan merkittävimmät lääkityshaittariskit. Ratkaisu on suunniteltu skaalautuvaksi laajempaan käyttöön sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa eri hyvinvointialueilla. Tavoitteena on vähentää lääkehoidon haittatapahtumia ja niiden kustannuksia, kohdentaa resursseja paremmin sekä lisätä potilasturvallisuutta kustannustehokkaasti.