Diagnoosin saamisen jälkeen lapselle, nuorelle ja huoltajille tarjotaan aina ensitietoa, ohjausta ja neuvontaa eli psykoedukaatiota, diagnoosiin, oireisiin ja oirehallintaan liittyen. Ensitietoa tarjotaan myös lapsen tai nuoren sisaruksille ja muille läheisille tarpeen mukaan. 

Psykoedukaation tarjoaminen myös varhaiskasvatuksen, koulun tai opiskelutahon toimijoille voi olla hyödyllistä ja edistää tukitoimien suunnittelua ja vastuunjakoa sekä toteuttamista eri toimijoiden (koti, varhaiskasvatus, opetustoimi, hoitotaho) osalta. Ensitietoa voidaan tarjota yksilö- tai ryhmämuotoisena. 

Ensitiedon tavoitteena on lisätä ymmärrystä: 

• ADHD:n, autismikirjon, kehityksellisen kielihäiriön ja/tai Touretten oireyhtymän piirteistä 

• neurokehityksellisen häiriön ydinoireista ja oireiden vaikutuksista arkeen 

• lapsen/ nuoren vahvuuksista  

• elintapojen merkityksestä oireiden hallinnassa 

• ympäristön muokkaamisen keinoista ja apuvälineistä (kuten kuvaohjaus, perheen arjen struktuuri, aistikuormituksen hallinta esimerkiksi apuvälinein)  

• toivottuun käyttäytymiseen ohjaaminen, välitön palaute (ennakointi, struktuuri, kannustus) 

• taitojen opettamisesta (tunnetaidot, opiskelustrategiat, stressinhallinnan taidot) 

• hyvinvointialueen, Kelan, kunnan ja järjestöjen tukimuodoista ja kuntoutuksista 

Ensitietoa voidaan tarjota esimerkiksi: 

• keskusteluissa ammattilaisten kanssa 

• vanhempainryhmissä 

• ensitietopäivissä 

• Mielenterveystalon omahoito-ohjelmien tai ohjatun omahoidon avulla 

• muissa ohjaus- ja vertaistukipalveluissa, kuten järjestöjen toiminnan kautta. 

Neurokehityksellisten häiriöiden hoidossa ja ohjauksessa parhaat tulokset saavutetaan usein yhdistämällä tukimuotoja – kohdistamalla hoidollinen tai kuntoutuksellinen tuki lapseen tai nuoreen sekä ohjaamalla lapsen/ nuoren lähiaikuisia. Lisäksi tärkeä osa arjen tukemista perustuu ympäristön muokkaamiseen ja vahvistamiseen neuroystävällisemmäksi.  

Tukimuotoja voivat olla esimerkiksi: 

• elämäntapa- ja oirehallintaohjaus  

• vanhemmuuden tuki ja ohjaus 

• arjen taitojen harjoittelu 

• tunne- ja itsesäätelytaitojen harjoittelu 

• varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen tukitoimet 

• neuropsykiatrinen valmennus 

• neuropsykologinen kuntoutus 

• toimintaterapia 

• psykoterapia 

• lääkehoito (ADHD) 

Lue lisää arjen tukitoimista: Nepsy-vinkkejä arkeen Nepsy-vinkkejä arkeen - Pohjois-Savo  

Lisätietoa löydät myös 0. portaalta.

ADHD:n hoito ja kuntoutus 

Kouluyhteisö | Mielenterveystalo.fi 

Opettajat ja työpaikkaohjaajat | Mielenterveystalo.fi 

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää ADHD- ja autismikirjon diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten perheille ensitietotapatumia. 

Tarjolla on: 

• ADHD-ensitietopäivä 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmille 

• ADHD-ensitietopäivä 12–17-vuotiaiden nuorten vanhemmille 

• Lastenpsykiatrian poliklinikka järjestää vuosittain ensitietopäivän alle 14-vuotiaiden autismikirjon diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille. Tilaisuuteen voivat osallistua myös muualla diagnoosin saaneiden lasten perheet. 

Ajantasaiset tiedot tapahtumista löytyvät Pohjois-Savon hyvinvointialueen tapahtumakalenterista Tapahtumat - Pohjois-Savo 

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten perheille ensitieto- ja vertaistukiryhmiä. Nuorella voi olla oikeus ADHD:n nettiterapiaan. 

Tarjolla on: 

• Strategia-kurssi 4-12-vuotiaiden ADHD-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille  

• Strategia-kurssi 13-17-vuotiaiden ADHD-diagnoosin saaneiden nuorten vanhemmille 

• ADHD:n nettiterapia yli 16-vuotiaille lääkärin arvion perusteella. 

Ajantasaiset tiedot tapahtumista löytyvät Pohjois-Savon hyvinvointialueen tapahtumakalenterista Tapahtumat - Pohjois-Savo 

ADHD-liitto järjestää myös etänä toteutuvia Strategia-kursseja. Lisätietoa Strategia-menetelmästä sekä ADHD-liiton toteuttamat kurssit löydät: 

Strategia-menetelmä - ADHD-liitto 

 Kurssit - ADHD-liitto 

Autismiliiton koulutuksista, huoltajille ja läheisille suunnatuista koulutuksista, esimerkiksi Autismi tutuksi löydät lisätietoa: Koulutukset ja tapahtumat - Autismiliitto 

ADHD-nettiterapiasta löydät lisätietoa: ADHD:n nettiterapia | Mielenterveystalo.fi 

Neuropsykiatrinen valmennus (nepsy -valmennus) tukee lasta tai nuorta sekä vanhempia arjen tilanteissa, kuten: 

• oireiden hallinnassa ja taitojen harjoittelussa 

• arjen sujuvuudessa 

• toiminnanohjauksessa 

• ajanhallinnassa 

• opiskelussa 

• tunne- ja itsesäätelyssä. 

Hyvinvointialueella nepsy -valmennusta voidaan tarjota jaksoluonteisesti yksilöllisen tarpeen mukaan hyvinvointialueen tuottamana tai ostopalveluna. Nepsy-valmennus sisältää usein yksilötapaamisia nuoren kanssa sekä yhteistyötä oppilaitoksen kanssa.

Nuoremman lapsen kohdalla pääpainona on ohjauksellinen työskentely huoltajien ja muiden arjessa toimivien aikuisten kanssa (päivähoito, koulu). Nepsy-valmennus voi toteutua vastaanotolla ja/ tai lapsen, nuoren ja perheen arkiympäristössä. 

Nepsy -valmennukseen ohjaudutaan lääkärin tai hoitavan työryhmän lähetteellä. 

Lisätietoa neuropsykiatrisesta valmennuksesta löydät:  

ADHD ja neuropsykiatrinen valmennus 

Neuropsykiatrinen valmennus autismikirjon häiriössä 

Monet perheet kokevat vertaistuen tärkeäksi diagnoosin saamisen jälkeen. 

Vertaistuki tarjoaa mahdollisuuden: 

• jakaa kokemuksia muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa (lapsi, nuori, vanhempi, sisarus, läheinen) 

• saada käytännön vinkkejä arkeen 

• löytää uusia näkökulmia ja selviytymiskeinoja 

• vahvistaa yhteenkuuluvuuden kokemusta. 

Pohjois-Savossa vertaistukea tarjoavat esimerkiksi: 

• Eijsveikeet ry 

• Varkauden Seudun Nepsyt ry 

• Savon Autismiyhdistys ry 

• TATU ry 

• Vamlas. 

Lisäksi monet muut yhdistykset järjestävät vertaistukea, ryhmätoimintaa ja tapahtumia. 

Tutustu paikallisiin toimijoihin: Lähellä.fi 

Vertaistuesta löydät lisätietoa myös 0. portaalta.

Diagnoosin saamisen jälkeen omahoitomateriaalit voivat auttaa lisäämään ymmärrystä diagnoosista ja tarjoamaan käytännön keinoja arkeen. 

Hyödyllisiä materiaaleja ovat esimerkiksi: 

• ADHD-liiton Arki toimimaan -opas 

• OmaHyten nepsy-ohjausmateriaalit 

• Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat. 

Omahoitomateriaalit soveltuvat sekä perheille että nuorille itsenäiseen tutustumiseen ja keinojen käyttöönottoon omassa arjessaan askeleittain. 

Omahoidosta löydät lisätietoa 0. portaalta.

Perheneuvola tarjoaa tukea lapsille, nuorille ja perheille tilanteissa, joissa neurokehitykselliset piirteet, arjen kuormitus tai elämäntilanne vaikuttavat hyvinvointiin ja arjessa selviytymiseen. 

Perheneuvolaan voi hakeutua ilman lähetettä silloin, kun perhe tarvitsee lisätukea esimerkiksi: 

• lapsen tai nuoren käyttäytymiseen liittyvissä huolissa 

• vanhemmuuden kysymyksissä ja perheasioiden sovitteluun liittyvissä kysymyksissä 

• perheen vuorovaikutuksen tukemisessa 

• lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa 

• arjen kuormittavissa tilanteissa. 

Neurokehitykselliset piirteet voivat ajoittain lisätä kuormitusta lapsen, nuoren tai koko perheen arjessa. Perheneuvolasta voi saada keskusteluapua, ohjausta sekä tukea tilanteiden ymmärtämiseen ja arjen sujuvuuden vahvistamiseen. 

Tarvittaessa perheneuvola tekee yhteistyötä muiden lapsen, nuoren ja perheen kanssa työskentelevien toimijoiden kanssa. 

Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä ilman lähetettä. 

Alueelliset perheneuvoloiden yhteystiedot löydät: Perheneuvola – Pohjois-Savo 

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut (LANU) tarjoavat tukea lapsille, nuorille ja perheille, kun oireilu on pitkittynyttä tai vaikuttaa merkittävästi arkeen, hyvinvointiin tai toimintakykyyn.

Neurokehitykselliset ydinoireet saattavat lisätä lapsen ja nuoren kokemaa arjen kuormitusta ja haastaa esimerkiksi mielialaa ja erilaisissa ympäristöissä ja sosiaalisissa tilanteissa pärjäämistä. Mielenterveyspalveluiden tuki voi tällöin olla tarpeen ja mielekästä sekä lapselle, nuorelle että perheelle.

Palvelu on tarkoitettu esimerkiksi tilanteisiin, joissa: 

• lapsella tai nuorella on pitkittynyttä lievää tai keskivaikeaa mielenterveyden tai päihdehäiriöoireilua

• käytössä olleet tukitoimet eivät ole riittävästi helpottaneet tilannetta

• tarvitaan tarkempaa arviointia, hoitoa tai tukea mielenterveyden kysymyksiin tai monimuotoisissa neurokehityksellisissä haasteissa 

• perhe tarvitsee lisäohjausta lapsen tai nuoren tilanteen tueksi. 

Miten palveluun ohjaudutaan? 

Ohjaus lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin tapahtuu yleensä: 

• lastenneuvolasta 

• koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta 

• opiskeluhuollosta 

• perheneuvolasta 

• terveyskeskuksesta 

• muun terveydenhuollon ammattilaisen arvioimana. 

Palveluun ohjaamista harkitaan silloin, kun aiemmin toteutetut tukitoimet eivät ole riittäviä tai tilanteeseen tarvitaan tarkempaa selvittelyä. 

Mitä työskentelyn tavoitteena on?  

Työskentelyä toteutetaan Pohjois-Savon alueella sekä lähi- että etävastaanottoina. 

Lapsen, nuoren ja perheen tukena toimii moniammatillinen tiimi, jossa voi työskennellä esimerkiksi: 

• lääkäri 

• psykologi 

• sairaanhoitaja 

• sosiaalialan ammattilainen. 

Tarvittaessa yhteistyötä ja konsultointia tehdään myös varhaiskasvatuksen, koulun, opiskeluhuollon sekä muiden lapsen tai nuoren arjessa mukana olevien toimijoiden kanssa. 

Mitä tavoitteena on? 

Työskentelyn tavoitteena on: 

• vahvistaa lapsen tai nuoren hyvinvointia ja toimintakykyä 

• tukea perhettä arjen haasteissa 

• arvioida mahdollisen lisätuen tai jatkohoidon tarvetta 

• löytää tilanteeseen sopivat tukimuodot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Miten ottaa yhteyttä? 

Alueelliset lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteystiedot löydät: Lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut - Pohjois-Savo 

Vammaispalvelut voivat tarjota tukea lapselle, nuorelle ja perheelle silloin, kun pitkäaikainen sairaus tai toimintarajoite vaikeuttaa tavanomaisista arjen toiminnoista selviytymistä. 

Palvelujen tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren osallistumista, toimintakykyä, itsenäistymistä ja hyvinvointia sekä helpottaa perheen arkea. 

Millaista tukea vammaispalveluista voi saada? 

Tarvittavat palvelut arvioidaan aina yksilöllisesti. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi: 

• valmennuksena ja tukena arjen tilanteisiin 

• kommunikaatio-ohjauksena 

• autismikuntoutusohjauksena 

• erilaisina arkea tukevina palveluina 

• omaishoidon tukena. 

Palvelujen sisältö, kesto ja laajuus määräytyvät lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen perusteella. 

Miten palveluja haetaan? 

Vammaispalveluja haetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalveluista. 

Hakemuksen voi tehdä: 

• kirjallisesti 

• suullisesti, jolloin sosiaalihuollon työntekijä kirjaa hakemuksen. 

Hakemuksen jälkeen arvioidaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen palvelutarve sekä mahdolliset tukimuodot. 

Hakemus löytyy osoitteesta: Vammaispalvelukeskusten palvelut - Pohjois-Savo 

Miten palveluihin ohjaudutaan? 

Vammaispalveluiden palvelutarpeen arviointiin ohjaudutaan usein: 

• lastenneurologian  

• lastenpsykiatrian  

• nuorisopsykiatrian  

• avopediatrian 

• foniatrian kautta 

• sosiaalihuollon ammattilaisen arvion perusteella. 

Palvelupäätökset tekee vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä. 

Omaishoidon tuki 

Jos lapsen tai nuoren hoito ja huolenpito on vaativaa ja säännöllistä, ja perheen arkea merkittävästi sitovaa, huoltaja voi olla oikeutettu omaishoidon tukeen. 

Omaishoidon tukea haetaan vammaispalvelujen kautta. 

Lue lisää: 

• Omaishoidon tuki alle 65-vuotiaille henkilöille – Pohjois-Savo 

• Vammaispalvelukeskusten palvelut – Pohjois-Savo  

• https://pshyvinvointialue.fi/vammaispalvelut 

Lastensuojelun palvelut on tarkoitettu tilanteisiin, joissa lapsi, nuori tai perhe tarvitsee tavallista enemmän tukea hyvinvoinnin, turvallisuuden tai arjen sujumisen turvaamiseksi. 

Palvelujen tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä vahvistaa perheen mahdollisuuksia selviytyä arjessa. Tukea pyritään tarjoamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ensisijaisesti yhteistyössä perheen kanssa. 

Millaista tukea voidaan tarjota? 

Tarvittaessa perhe voi saada esimerkiksi: 

• tehostettua perhetyötä kotiin 

• kotiin tehtävää perhekuntoutusta 

• laitosmuotoista perhekuntoutusta 

• taloudellista tukea 

• muita yksilöllisen tarpeen mukaisia lastensuojelun tukitoimia. 

Tehostettu perhetyö tarjoaa tavallista enemmän tukea ja työskentelyä perheen arkeen silloin, kun perheen tarvitsemat tukitoimet ovat laaja-alaisempia, ja perhe tarvitsee lapsiperheiden sosiaalityön mukaisia palveluita runsaampaa ja vahvempaa tukea. 

Sijoitus kodin ulkopuolelle 

Joissakin tilanteissa lapsen turvallisuus, hyvinvointi tai kehitys voi edellyttää sijoitusta kodin ulkopuolelle. 

Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi: 

• avohuollon sijoitus 

• kiireellinen sijoitus 

• huostaanotto. 

Näitä ratkaisuja arvioidaan aina yksilöllisesti lapsen tilanteen perusteella ja lainsäädännön mukaisesti. 

Palvelut voivat täydentää muuta tukea 

Lastensuojelun asiakkuus ja lastensuojelun asiakkuuden mukaisten palveluiden saaminen ei poista oikeutta muihin palveluihin. Lapsi, nuori ja perhe voivat saada samanaikaisesti myös muita sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja sekä lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluja. 

Lisätietoa 

• Lastensuojelu – Pohjois-Savo

• Perhesosiaalityö ja sosiaaliohjaus – Pohjois-Savo 

Erikoissairaanhoitoa voidaan tarvita silloin, kun lapsen tai nuoren oireet ovat vaikea-asteisia, aiheuttavat merkittävää haittaa toimintakyvylle tai tilanteeseen tarvitaan tarkempia tutkimuksia tai erityisosaamista sekä hoito- ja kuntoutustarpeen arviota. 

Lähete erikoissairaanhoitoon tehdään lääkärin arvion perusteella. 

Milloin erikoissairaanhoidon arvio voi olla tarpeen? 

Erikoissairaanhoidon arviointia voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun: 

• oireet ovat vaikeita tai pitkäkestoisia 

• käytössä olleet tukitoimet eivät ole riittäviä

• tarvitaan tarkempia tutkimuksia tai erotusdiagnostista arviointia 

• lapsella tai nuorella on useita samanaikaisia, psyykkisiä, neurokehityksellisiä haasteita tai oireita. 

Mihin erikoissairaanhoidon palveluihin voidaan ohjata? 

Lapsen tai nuoren tilanteesta riippuen arvio tai hoito voi toteutua esimerkiksi: 

• lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian yksikössä, lastenneurologian tai foniatrian yksikössä. 

Mitä erikoissairaanhoidossa tapahtuu? 

Erikoissairaanhoidossa tehdään tarvittavat arvioinnit ja tutkimukset sekä suunnitellaan jatkohoito ja kuntoutus yksilöllisten tarpeiden mukaan. Erikoissairaanhoidon käynnit toteutetaan yleisimmin poliklinikkakäynteinä erikoissairaanhoidon yksikön vastaanotolla.

Erikoissairaanhoidon yksiköissä on mahdollista toteuttaa tutkimus- ja hoitojakso tarpeen arvion mukaisesti myös kokovuorokautisesti osastolla (lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria), mikäli lapsen tai nuoren tilanne sitä edellyttää.

Lapselle tai nuorelle laaditaan tarvittaessa hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa huomioidaan yhteistyö eri verkostojen kanssa, kuten: 

• lapsen tai nuoren kanssa 

• huoltajien kanssa 

• varhaiskasvatuksen tai koulun/ oppilaitoksen kanssa 

• muiden tarpeellisten yhteistyötahojen kanssa (esimerkiksi sosiaalityö, kuntoutuksen järjestäjätaho). 

Tuki jatkuu myös arjessa 

Erikoissairaanhoito tekee tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulun/ oppilaitoksen sekä sosiaali- ja vammaispalvelujen kanssa. 

Tavoitteena on varmistaa, että lapsen tai nuoren tarvitsema tuki jatkuu sujuvasti myös arjessa tutkimusten, hoidon ja kuntoutuksen aikana.

Kuntoutuskurssit lapsille, nuorille ja perheille 

Kuntoutus voi olla esimerkiksi: 

• Sopeutumisvalmennuskursseja neurokehitykselliseen diagnoosiin liittyen (ADHD, autismi, autismikirjon häiriö alle kouluikäisille ja alakouluikäisten perheille). Sopeutumisvalmennus auttaa lasta, nuorta ja perhettä ymmärtämään diagnoosia sekä löytämään keinoja arjen sujuvuuteen sekä vertaistukea toisilta perheiltä.

• LAKU-perhekuntoutusta, joka on suunnattu 7-15-vuotiaalle lapselle tai nuorelle, jolla diagnosoitu ADHD, autismikirjon häiriö (ilman merkittävää kognitiivista kehityksen viivettä), Touretten oireyhtymä tai pitkäaikaiset tic-oireet. LAKU-kuntoutuksessa perhe saa keinoja neurokehityksellisten oireiden kanssa- toimimiseen, konkreettisia ohjeita arjen sujuvoitumiseen, esimerkiksi keskittymisen ja toiminnanohjuksen, tunnesäätelyn ja omatoimisuustaitojen vahvistumiseen sekä voimavarojen löytämiseen. Kuntoutuksessa tehdään yhteistyötä myös koulun ja tarvittaessa muiden arjessa toimivien henkilöiden kanssa.  

• Oma väylä -kuntoutusta, joka on tarkoitettu 16-29-vuotiaille, joilla on todettu autismikirjon häiriö ilman kognitiivisenkehityksen häiriötä tai ADHD. Kuntoutuksen tavoite on vahvistaa opiskelu- ja työelämätaitoja, arjen hallintaa ja sosiaalisia taitoja.  

Yksilöllinen kuntoutus 

Tarvittaessa lapsi tai nuori voi saada myös yksilöllistä kuntoutusta. 

Kuntoutusmuotoja voivat olla esimerkiksi: 

• toimintaterapia 

• puheterapia 

• fysioterapia 

• neuropsykologinen kuntoutus 

• moniammatillinen yksilökuntoutus 

• psykoterapia 

Lisätietoa kuntoutusvaihtoehdoista ja ohjeita kuntoutukseen hakemisesta löydät: Kuntoutus | Kela 

Miten kuntoutusta haetaan? 

Useimpien Kelan kuntoutuspalvelujen hakemiseen tarvitaan: 

• lääkärinlausunto 

• asiakkaan täyttämä hakemus (Kelan lomakkeet). 

Monia Kelan kuntoutus- ja valmennuspalveluja on mahdollista saada myös ilman neurokehityksellistä diagnoosia. Tukea voidaan myöntää silloin, kun toimintakyky, opiskelu-, työ- tai arjessa selviytymisen taidot tarvitsevat vahvistamista. 

Palvelujen tarkoituksena on auttaa nuorta tai aikuista löytämään keinoja arjen hallintaan, opiskeluun, työelämään tai tulevaisuuden suunnitteluun. 

Ammatillinen kuntoutusselvitys (AKSE) 

Ammatillinen kuntoutusselvitys on tarkoitettu 16–64-vuotiaille henkilöille, joiden työ- tai opiskelukykyyn liittyy haasteita. 

Kuntoutusselvityksen aikana arvioidaan: 

• toimintakykyä 

• opiskelun tai työn edellytyksiä 

• vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita 

• sopivia jatkopolkuja kuntoutukseen, opiskeluun tai työelämään. 

Koulutuskokeilu 

Koulutuskokeilun avulla voidaan selvittää, millainen opiskeluala tai opiskelumuoto vastaisi parhaiten nuoren vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja toimintakykyä. 

Koulutuskokeilu voi auttaa esimerkiksi silloin, kun: 

• opintojen suunnittelu tuntuu vaikealta 

• oma ala on vielä epäselvä 

• tarvitaan tietoa opiskelun tukitarpeista. 

Työkokeilu 

Työkokeilu tarjoaa mahdollisuuden tutustua työelämään käytännössä. 

Työkokeilun tavoitteena voi olla: 

• omien vahvuuksien tunnistaminen 

• työkyvyn arviointi 

• soveltuvien työtehtävien löytäminen 

• työelämätaitojen vahvistaminen. 

Työhönvalmennus 

Työhönvalmennus tukee henkilöä työn löytämisessä, työn aloittamisessa ja työssä pysymisessä. 

Valmennuksessa voidaan harjoitella esimerkiksi: 

• työnhakutaitoja 

• työelämävalmiuksia 

• työssä tarvittavia arjen taitoja. 

Tavoitteena on löytää henkilölle sopiva ja mahdollisimman pysyvä ratkaisu työelämässä. 

Lue lisää edellä mainituista kuntoutuspalveluista: 

 Ammatillinen kuntoutus | Henkilöasiakkaat | Kela 

Koulutuskokeilu | Henkilöasiakkaat | KelaTyökokeilu | Henkilöasiakkaat | Kela 

Työhönvalmennus | Henkilöasiakkaat | Kela

Lisätietoa Kelan kuntoutuspalveluista 

Kela tarjoaa myös muita harkinnanvaraisia kuntoutuspalveluja yksilöllisen tarpeen mukaan. 

Lue lisää:

Kelan harkinnanvarainen kuntoutus Harkinnanvarainen kuntoutus | Henkilöasiakkaat | Kela 

Kela voi myöntää lapselle, nuorelle tai perheelle taloudellista tukea, kun sairaus, vamma tai toimintakyvyn haasteet aiheuttavat merkittävää haittaa toimintakyvylle ja säännöllistä hoidon, kuntoutuksen tai arjen tuen tarvetta. 

Etuuksien tarkoituksena on helpottaa sairauden tai toimintarajoitteen aiheuttamia kustannuksia sekä tukea lapsen, nuoren ja perheen arkea. 

Erityishoitoraha 

Erityishoitoraha voi olla mahdollinen silloin, kun huoltaja joutuu olemaan pois työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen eikä saa tuolta ajalta palkkaa tai muuta työtuloa.  

Tukea voidaan maksaa esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi: 

• osallistuu tutkimuksiin tai hoitoon 

• tarvitsee sairauden vuoksi huoltajan läsnäoloa 

• on kuntoutuksessa tai sairaalahoidossa. 

Vammaistuki 

Vammaistukea voidaan myöntää lapselle tai nuorelle, jonka sairaus tai toimintarajoite aiheuttaa tavallista suuremman hoidon, huolenpidon tai ohjauksen tarpeen. 

Vammaistukea on mahdollista hakea: 

• alle 16-vuotiaalle lapselle 

• yli 16-vuotiaalle nuorelle. 

Tuen myöntäminen perustuu aina yksilölliseen arvioon. 

Matka- ja lääkekorvaukset 

Kela korvaa tietyin ehdoin sairauden tai kuntoutuksen vuoksi syntyneitä kustannuksia, kuten: 

• terveydenhuollon matkoja 

• lääkekustannuksia 

• kuntoutukseen liittyviä matkoja. 

Miten etuuksia haetaan? 

Useimpien Kelan etuuksien hakemiseen tarvitaan: 

• lääkärinlausunto 

• asiakkaan täyttämä hakemus (Kelan hakemuslomake). 

Oikeus etuuksiin arvioidaan aina yksilöllisesti hakemuksen ja lääketieteellisten selvitysten perusteella. 

Lisätietoa 

Tutustu Kelan etuuksiin ja hakemisohjeisiin: 

• Vammaistuet  Vammaistuet | Henkilöasiakkaat | Kela 

• Erityishoitoraha Erityishoitoraha | Henkilöasiakkaat | Kela 

• Matkakorvaukset  Matkakorvaukset | Henkilöasiakkaat | Kela 

• Lääkekorvaukset Lääkekorvaukset | Henkilöasiakkaat | Kela