Tämä palvelupolun vaihe on tarkoitettu tilanteisiin, joissa lapsella tai nuorella on todettu neurokehityksellinen häiriö tai arvioinnin perusteella on tunnistettu pidempikestoisen tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarve.
Diagnoosin tai arvioinnin jälkeen keskeistä on varmistaa, että lapsi, nuori ja perhe saavat riittävästi tietoa tilanteesta sekä tarkoituksenmukaiset tukitoimet, hoidon ja kuntoutuksen. Tavoitteena on vahvistaa toimintakykyä, hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä lapsen tai nuoren eri toimintaympäristöissä.
Tästä palvelupolun vaiheesta löydät tietoa:
ensitiedosta ja psykoedukaatiosta neurokehityksellisten häiriöiden yhteydessä
vertaistuesta
hyvinvointialueen tarjoamista tukipalveluista
hoito- ja kuntoutusmuodoista
Kelan etuuksista ja kuntoutuksesta
lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista
lapsiperheiden sosiaalityön ja ohjauksen ja lastensuojelun palveluista
erikoissairaanhoitoon ohjautumisesta sekä jatkotutkimuksista.
Neurokehityksellisten häiriöiden vaikutukset toimintakykyyn vaihtelevat yksilöllisesti ja muuttuvat usein lapsen kasvun, kehitysvaiheen sekä ympäristön vaatimusten mukaan. Tämän vuoksi hoito-, kuntoutus- ja tukisuunnitelma rakennetaan aina lapsen tai nuoren sekä perheen yksilöllisten tarpeiden perusteella.
missä ympäristöissä tuen tarve ilmenee
mitkä tekijät tukevat toimintakykyä ja hyvinvointia
mitä tukimuotoja tarvitaan arjessa, varhaiskasvatuksessa, koulussa tai opinnoissa
mitä kuntoutus-, sosiaali- tai terveyspalveluita tarvitaan tilanteen tukemiseksi (Kela, hyvinvointialueen palvelut, kunnalliset toimijat, järjestöiden tuki)
Diagnoosin jälkeisen tuen tavoitteena on:
vahvistaa lapsen tai nuoren itseymmärrystä
lisätä tietoa neurokehityksellisestä häiriöstä lapselle, nuorelle ja perheelle
tukea toimintakykyä arjessa
tukea oppimista, opiskelukykyä ja itsenäistymistä
vahvistaa perheen voimavaroja
vahvistaa osallisuutta ja myönteistä minäkuvaa
ehkäistä kuormittumista ja syrjäytymisriskiä.
Tuen ja kuntoutuksen kokonaisuutta arvioidaan säännöllisesti ja sitä päivitetään lapsen tai nuoren tilanteen muuttuessa.
Neurokehityksellisten häiriöiden hoidossa, kuntoutuksessa ja tukemisessa ei ole yhtä kaikille sopivaa ratkaisua. Tuki suunnitellaan yksilöllisesti lapsen, nuoren ja perheen senhetkisten tarpeiden mukaan.
Katso myös: ADHD:n hyvä hoito vastaa yksilöllisiin tarpeisiin (video) (ADHD: Käypä hoito -suositus)
Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin tai todetun tuen tarpeen jälkeen lapsi, nuori ja perhe voivat hyötyä psykososiaalisista tukimuodoista. Tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä oireista ja niiden vaikutuksista, tukea arjessa selviytymistä sekä edistää hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta.
Tukea voidaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmämuotoisesti tai digitaalisesti lapsen, nuoren ja perheen tarpeiden mukaisesti.
Diagnoosin saamisen jälkeen lapselle, nuorelle ja huoltajille tarjotaan ensitietoa, ohjausta ja neuvontaa eli psykoedukaatiota. Tarvittaessa psykoedukaatiota voidaan tarjota myös sisaruksille, läheisille sekä lapsen tai nuoren arjessa toimiville ammattilaisille. Neurokehityksellisen häiriön ensitiedon tarjoaminen kuuluu hyvinvointialueen terveyden- ja sosiaalihuollon palveluihin osana asiakkaan ohjausta, neuvontaa sekä tutkimus, hoito- ja kuntoutuprosessia.
Psykoedukaation tavoitteena on lisätä ymmärrystä:
neurokehityksellisen häiriön keskeisistä piirteistä ja vaikutuksista arkeen
lapsen tai nuoren vahvuuksista ja voimavaroista
elintapojen merkityksestä hyvinvoinnille ja oireiden hallinnalle
toimintakykyä tukevista arjen rakenteista ja toimintatavoista
ympäristön mukauttamisen mahdollisuuksista
tunnetaitojen, itsesäätelyn ja arjenhallinnan tukemisesta
käytettävissä olevista palveluista, tukimuodoista ja kuntoutuksesta.
Psykoedukaatiota voidaan toteuttaa esimerkiksi:
yksilöllisenä ohjauksena
ryhmämuotoisena ensitietopäivissä
vanhempainryhmissä
ohjattuina omahoito-ohjelmina
järjestöjen tarjoamien palveluiden ja vertaistuen yhteydessä.
Huomio esimerkiksi, että Kelan myöntämän LAKU-perhekuntoutuksen saamisen edellytyksenä, että neurokehityksellisen häiriön ensitieto ja alkuvaiheen tuki on toteutettu hyvinvointialueella. Katso lisää: LAKU-perhekuntoutus | Henkilöasiakkaat | Kela
Ensitietomateriaalia neurokehityksellisistä häiriöistä löydät:
Nepsy-vinkkejä arkeen - Pohjois-Savo
Arkistot: Aineistot - Autismiliitto
HUS:n nepsy-materiaali Tulostettava materiaali päivitetty!... - HUS Lastenpsykiatria | Facebook
Hyvinvointialueen ammattilaisten työohjeita ja tietoa IMS-ohjeista (vaatii kirjautumisen): Ohjeet ja käsikirjat
Psykososiaalisen tuen tavoitteena on vahvistaa lapsen tai nuoren toimintakykyä sekä lisätä arjen sujuvuutta eri toimintaympäristöissä. Vaikuttavin tuki rakentuu usein useiden tukimuotojen yhdistelmästä sekä lapsen tai nuoren lähiverkoston ohjauksesta.
Tukitoimia voivat olla esimerkiksi:
elämäntapa- ja oirehallintaohjaus
vanhemmuuden tuki ja ohjaus
arjen taitojen harjoittelu
tunne- ja itsesäätelytaitojen vahvistaminen
varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen tukitoimet
neuropsykiatrinen valmennus
neuropsykologinen kuntoutus
toimintaterapia
psykoterapia
ADHD:n lääkehoito osana kokonaisuutta.
Psykososiaalisen tuen tavoitteena ei ole ainoastaan oireiden vähentäminen, vaan lapsen tai nuoren toimintakyvyn, osallisuuden ja arjessa selviytymisen vahvistaminen. Yksi tavoite on myös auttaa lasta, nuorta ja perhettä hyväksymään ja löytämään omat keinonsa neurokehityksellisten piirteiden ja ominaisuuksien mukanaan tuomien haasteiden kanssa elämiseen.
Keskeistä on, että tukea kohdennetaan sekä lapseen tai nuoreen että hänen toimintaympäristöihinsä. Ympäristön rakenteiden, toimintatapojen ja vuorovaikutuksen kehittäminen ja arjen ohjauskeinojen käyttöönotto sekä kotona että päivähoito- ja kouluympäristössä ovat usein merkittävä osa onnistunutta tukea.
Lue lisää arjen tukitoimista:
Nepsy-vinkkejä arkeen - Pohjois-Savo
Autismikirjon häiriöt - Duodecim
Kouluyhteisö | Mielenterveystalo.fi
Opettajat ja työpaikkaohjaajat | Mielenterveystalo.fi
Lisätietoa löydät myös palvelupolun 0. vaiheesta: 0. Tietoa arjen tueksi ja kaikille avoimet palvelut (Ammattilaisille) - Pohjois-Savo
huolehtia, että lapsi, nuori ja huoltajat saavat riittävästi ensitietoa diagnoosista ja tukimahdollisuuksista
tunnistaa lapsen tai nuoren vahvuudet sekä toimintakykyä tukevat tekijät
ohjata perhe tarkoituksenmukaisten psykososiaalisten tukimuotojen piiriin
hyödyntää moniammatillista yhteistyötä tukitoimien suunnittelussa
tukea toimintaympäristöjen mukauttamisessa lapsen tai nuoren tarpeita vastaaviksi
seurata tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta.
Ensitieto ja vertaistuki ovat usein ensimmäisiä diagnoosin jälkeisiä tukimuotoja, joiden avulla perhe voi vahvistaa ymmärrystään tilanteesta ja löytää toimivia keinoja arjen tueksi. Ensitiedon ja psykososiaalisen tuen tavoitteena on vahvistaa perheen ymmärrystä neurokehityksellisestä häiriöstä, lisätä arjen tukikeinoja sekä vahvistaa vanhempien ja lähiverkoston valmiuksia tukea lapsen tai nuoren toimintakykyä.
Ammattilaisen on hyvä ohjata perhe ensitiedon ja ohjatun vertaistuen piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa diagnoosin saamisen jälkeen.
Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää ADHD- ja autismikirjon diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten perheille ensitietotapahtumia.
Tarjolla on esimerkiksi:
ADHD-ensitietopäivä 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmille
ADHD-ensitietopäivä 13–17-vuotiaiden nuorten vanhemmille
Lastenpsykiatrian poliklinikka järjestää vuosittain ensitietopäivän alle 14-vuotiaiden autismikirjon diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille. Tilaisuuteen voivat osallistua myös muualla diagnoosin saaneiden lasten perheet.
Ensitietopäivien tavoitteena on:
lisätä ymmärrystä diagnoosista ja sen vaikutuksista arjessa
tarjota käytännön tukikeinoja
vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä
lisätä tietoa saatavilla olevista palveluista, tukimuodoista ja kuntoutuksesta.
Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää esimerkiksi:
Strategia-kursseja 4–12-vuotiaiden ADHD-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille
Strategia-kursseja 13–17-vuotiaiden ADHD-diagnoosin saaneiden nuorten vanhemmille.
Lisäksi ADHD-liitto ja Autismiliitto tarjoavat valtakunnallisesti koulutuksia, kursseja ja vertaistukea lapsille, nuorille, huoltajille sekä läheisille.
ADHD-liitto kouluttaa Strategia-kurssiohjaajia sekä järjestää myös etänä toteutuvia Strategia-kursseja. Lisätietoa Strategia-menetelmästä sekä ADHD-liiton toteuttamat kurssit löydät:
Strategia-menetelmä - ADHD-liitto
Autismiliiton koulutuksista ammattilaisille, huoltajille ja läheisille suunnatuista koulutuksista, esimerkiksi Autismi tutuksi löydät lisätietoa: Koulutukset ja tapahtumat - Autismiliitto
Ajantasaiset tiedot Pohjois-Savon hyvinvointialueen järjestämistä tapahtumista löytyvät tapahtumakalenterista Tapahtumat - Pohjois-Savo
Neuropsykiatrinen valmennus (nepsy-valmennus) on tavoitteellista ja arkeen kiinnittyvää tukea, jonka avulla vahvistetaan lapsen tai nuoren toimintakykyä, arjen taitoja ja osallisuutta.
Neuropsykiatrinen valmennus (nepsy -valmennus) tukee lasta tai nuorta sekä vanhempia arjen tilanteissa, kuten:
oireiden hallinnassa ja taitojen harjoittelussa
arjen sujuvuudessa
toiminnanohjauksessa
ajanhallinnassa
opiskelussa
tunne- ja itsesäätelyssä.
Hyvinvointialueella nepsy -valmennusta voidaan tarjota jaksoluonteisesti yksilöllisen tarpeen mukaan hyvinvointialueen tuottamana (keskinen ja eteläinen alue). Nuoren kanssa nepsy-valmennus sisältää usein yksilötapaamisia sekä yhteistyötä oppilaitoksen kanssa. Nuoremman lapsen kohdalla pääpainona on ohjauksellinen työskentely huoltajien ja muiden arjessa toimivien aikuisten kanssa (varhaiskasvatus, koulu). Nepsy-valmennus voi toteutua vastaanotolla ja/ tai lapsen, nuoren ja perheen arkiympäristössä.
Ennen nepsy –valmennukseen ohjautumista työskentelyn tarvetta ja oikea-aikaisuutta arvioidaan yhdessä perheen kanssa, valmennukseen ohjaamisen voi tehdä laillistettu terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattilainen.
Neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen tai nuoren arjen sujuvuutta sekä lisätä käytännön keinoja toimintakyvyn tueksi omissa toimintaympäristöissä.
Lisätietoa neuropsykiatrisesta valmennuksesta löydät:
ADHD ja neuropsykiatrinen valmennus
Neuropsykiatrinen valmennus autismikirjon häiriössä
Hyvinvointialueen ammattilaisten työohjeita ja tietoa neuropsykiatriseen valmennukseen ohjaamisen käytänteet löydät IMS-ohjeista (vaatii kirjautumisen): Ohjeet ja käsikirjat
Vertaistuki on monille lapsille, nuorille ja perheille merkittävä osa diagnoosin jälkeistä tukea. Ammattilaisen on hyvä tunnistaa vertaistuen merkitys osana kokonaisvaltaista hoito-, kuntoutus- ja tukikokonaisuutta sekä ohjata perheitä vertaistoiminnan piiriin tarpeen mukaan.
Vertaistuki voi tarjota mahdollisuuden:
jakaa kokemuksia muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien lasten, nuorten, vanhempien, sisarusten tai läheisten kanssa
saada käytännön vinkkejä arjen tilanteisiin
löytää uusia näkökulmia ja selviytymiskeinoja
vahvistaa osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemusta
lisätä ymmärrystä neurokehityksellisen häiriön vaikutuksista arkeen.
Vertaistukea voidaan toteuttaa esimerkiksi vertaistukiryhmissä, kursseilla, järjestötoiminnassa, tapahtumissa sekä digitaalisissa yhteisöissä. Vertaistuki voi täydentää ammatillista tukea, mutta ei korvaa hoitoa, kuntoutusta tai muita palveluita.
Pohjois-Savon alueella vertaistukea tarjoavat muun muassa:
Lisäksi useat valtakunnalliset ja paikalliset järjestöt tarjoavat vertaistukea, ryhmätoimintaa, kursseja sekä tapahtumia neurokehityksellisiä häiriöitä omaaville henkilöille ja heidän läheisilleen.
Lisätietoa: Paikallisia vertaistuki- ja järjestötoimijoita voi hakea OmaHyte-sivustolta ja Lähellä.fi.
Oman työn tukena on mahdollista hyödyntää myös kokemusosaajia/kokemusasiantuntijoita. Kokemustieto tuo tieteellisen ja ammatillisen tiedon rinnalle kokemukseen pohjautuvan näkökulman. kokemusasiantuntijaa voi hyödyntää asiakkaan auttamisessa ja tukemisessa, kehittämistyössä sekä tiedon lisäämisessä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella kokemusosaamista hyödynnetään monipuolisesti.
Voit tiedustella kokemusosaajaa myös alueesi eri järjestöiltä sekä yhdistyksiltä.
Lisää tietoa vertaistuesta löytyy myös palvelupolun 0. vaiheen materiaaleista: 0. Tietoa arjen tueksi ja kaikille avoimet palvelut (Ammattilaisille) - Pohjois-Savo
Osa nuorista voi hyötyä myös digitaalisista hoito- ja tukimuodoista, kuten Mielenterveystalon ADHD-nettiterapiasta (yli 16-vuotiaille). Hoitoon soveltuvuus arvioidaan terveydenhuollossa.
ADHD-nettiterapiasta löydät lisätietoa: ADHD:n nettiterapia | Mielenterveystalo.fi
Omahoitomateriaalit ja digitaaliset tukipalvelut ovat tärkeä osa neurokehityksellisten häiriöiden hoidon, kuntoutuksen ja arjen tuen kokonaisuutta. Ammattilainen voi hyödyntää niitä osana ohjausta, ensitietoa sekä psykososiaalista tukea.
Digitaaliset materiaalit voivat auttaa lasta, nuorta ja perhettä:
lisäämään ymmärrystä diagnoosista ja sen vaikutuksista arkeen
tunnistamaan omia vahvuuksia ja toimintatapoja
harjoittelemaan arjenhallinnan ja itsesäätelyn taitoja
löytämään käytännön keinoja opiskelun, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tueksi
vahvistamaan omatoimista työskentelyä ammatillisen tuen rinnalla.
Omahoitomateriaalit soveltuvat sekä lapsille, nuorille että huoltajille itsenäisen työskentelyn tueksi. Niitä voidaan käyttää osana ohjausta, kuntoutusta tai arjessa toteutettavien tukitoimien vahvistamista.
Omahoito ja digitaaliset tukimateriaalit voivat vahvistaa perheen valmiuksia ymmärtää neurokehityksellisiä haasteita sekä löytää toimivia ratkaisuja arjen tueksi.
Ammattilaisen on hyvä keskustella omahoitomateriaalin soveltuvuudesta asiakkaan tilanteeseen (mm. oikea-aikaisuus, riittävyys tukitoimena ja perheen voimavarat) ja tarvittaessa tarjota ohjausta ja seurantaa omahoidon toteuttamisen tueksi.
Perheille annettavia materiaaleja löydät Pohjois-Savon hyvinvointialueen ADHD-hoitoketjumallista kohdasta “psykoedukaatio”.
Lääkärin tietokannat - Duodecim
Omahoidosta löydät lisätietoa palvelupolun 0. vaiheesta: 0. Tietoa arjen tueksi ja kaikille avoimet palvelut (Ammattilaisille) - Pohjois-Savo
Mikäli neurokehityksellisiin piirteisiin liittyvät haasteet kuormittavat merkittävästi lapsen, nuoren tai perheen arkea, tai aiemmin toteutetut tukitoimet eivät ole riittäviä, tulee arvioida lisäpalveluiden, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta. Tavoitteena on varmistaa oikea-aikainen tuki sekä ehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä ja kuormituksen pitkittymistä.
Perheneuvola tarjoaa moniammatillista tukea lapsille, nuorille ja perheille tilanteissa, joissa neurokehitykselliset piirteet, käyttäytymiseen liittyvät haasteet, perheen kuormitus tai elämäntilanteen muutokset vaikuttavat arjen sujumiseen ja hyvinvointiin.
Perheneuvolan tukea voidaan hyödyntää erityisesti silloin, kun tarvitaan tukea:
lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa
vanhemmuuden tukemisessa
lapsen tai nuoren käyttäytymiseen liittyvissä haasteissa
perheen vuorovaikutuksen vahvistamisessa
kuormittavien elämäntilanteiden käsittelyssä
neurokehityksellisiin piirteisiin liittyvän arjen ymmärtämisessä ja tukemisessa.
Perheneuvola tarjoaa ohjausta, keskustelutukea sekä tarvittaessa perhekohtaisia työskentelyjaksoja. Työskentelyssä huomioidaan lapsen, nuoren ja koko perheen toimintakyky sekä voimavarat.
Perheneuvola tekee tarvittaessa yhteistyötä varhaiskasvatuksen, koulun, opiskeluhuollon, sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon sekä muiden lapsen tai nuoren verkostojen kanssa.
Perheneuvolan keskeinen tehtävä on vahvistaa lapsen, nuoren ja perheen voimavaroja sekä tukea arjessa selviytymistä silloin, kun perhe tarvitsee perustason palveluja (kuten kouluterveydenhuoltoa) vahvempaa tukea.
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut (LANU) tarjoavat perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja silloin, kun lapsella tai nuorella on mielenterveyden haasteita, lapsen tai nuoren oireilu on pitkittynyttä, kuormittavaa tai vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn, hyvinvointiin tai arjessa selviytymiseen.
Neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät haasteet voivat lisätä psyykkistä kuormittumista, vaikeuttaa sosiaalista toimintakykyä sekä altistaa mieliala- ja ahdistusoireille. Tällöin mielenterveyspalveluiden tuki voi olla tarkoituksenmukainen osa hoito- ja kuntoutuskokonaisuutta.
Työskentely toteutuu moniammatillisesti ja siinä voi olla mukana esimerkiksi lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä.
Palvelua voidaan hyödyntää erityisesti silloin, kun:
lapsella tai nuorella on pitkittynyttä lievää tai keskivaikeaa mielenterveys- tai päihdeoireilua
aiemmin toteutetut tukitoimet eivät ole riittäneet
tarvitaan tarkempaa arviota mielenterveyden oireista tai toimintakyvystä
neurokehityksellisiin haasteisiin liittyy merkittävää kuormittumista
lapsi, nuori tai perhe tarvitsee lisäohjausta tai hoidollista tukea.
Neurokehityksellinen häiriö ja mielenterveyden oireilu esiintyvät usein samanaikaisesti. Tällöin hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa tulee huomioida lapsen tai nuoren kokonaistilanne sekä eri palveluiden yhteistyö. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen, koulun, opiskeluhuollon, sosiaalipalveluiden, kuntoutuspalveluiden sekä muiden lapsen tai nuoren verkostojen kanssa.
vahvistaa lapsen tai nuoren hyvinvointia ja toimintakykyä
vähentää oireilusta aiheutuvaa haittaa
tukea perhettä arjen haasteissa
arvioida jatkohoidon ja lisäpalveluiden tarvetta
löytää tarkoituksenmukaiset tukimuodot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Saat konsultointiapua esimerkiksi palveluohjauksen tueksi alueellisen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista puhelimitse. Alueelliset yhteystiedot löytyy täältä: Lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut - Pohjois-Savo
Hyvinvointialueen ammattilaisten ohjeita ja tietoa ohjautumiskäytänteistä löydät IMS-ohjeista (vaatii kirjautumisen): Ohjeet ja käsikirjat
tunnistaa tilanteet, joissa perustason tukitoimet eivät enää ole riittäviä
arvioida mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve osana kokonaisuutta
toimittaa arvioinnin kannalta keskeiset tiedot aiemmista tukitoimista ja niiden vaikutuksista TÄMÄN MUOTOILU?
osallistua moniammatilliseen yhteistyöhön hoidon ja tuen suunnittelussa
huolehtia arjessa toteutuvien tukitoimien jatkuvuudesta palveluprosessin aikana.
Lapsiperheiden sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja lastensuojelun palveluita voidaan tarvita silloin, kun lapsen tai nuoren hyvinvointi, turvallisuus, kasvu tai kehitys ovat vaarantuneet tai perheen voimavarat eivät riitä vastaamaan tuen tarpeisiin.
Neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät haasteet eivät yksin ole peruste lastensuojelun asiakkuudelle. Pitkittynyt kuormitus, toimintakyvyn heikkeneminen, perheen voimavarojen vähentyminen tai useiden samanaikaisten tuen tarpeiden kasautuminen voivat kuitenkin lisätä sosiaalihuollon tuen tarvetta.
Sosiaalihuollon palveluilla voidaan vahvistaa perheen arkea, vanhemmuutta, lapsen hyvinvointia sekä palveluiden yhteensovittamista.
Lastensuojelun palveluna perheelle voidaan järjestää esimerkiksi:
tehostettua perhetyötä
lapsiperheiden kotipalvelua
perhekuntoutusta
taloudellista tukea
tukihenkilö- tai tukiperhetoimintaa
muita yksilöllisen tarpeen mukaisia sosiaalihuollon tukitoimia.
Tehostettu perhetyö soveltuu tilanteisiin, joissa perhe tarvitsee pitkäkestoisempaa, tiiviimpää ja tavoitteellista tukea arjen hallintaan, vanhemmuuteen tai lapsen tarpeisiin vastaamiseen.
Mikäli lapsen kasvuolosuhteet, turvallisuus tai kehitys vaarantuvat, arvioidaan lastensuojelun palveluiden tarve lastensuojelulain mukaisesti.
Lastensuojelun tukitoimet suunnitellaan aina yksilöllisesti lapsen tilanteen perusteella. Tarvittaessa käytettävissä voivat olla esimerkiksi:
avohuollon tukitoimet
avohuollon sijoitus
kiireellinen sijoitus
huostaanotto ja sijaishuolto.
Näitä ratkaisuja arvioidaan aina lapsen edun näkökulmasta sekä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Sosiaalihuollon ja lastensuojelun palvelut toteutuvat usein osana laajempaa palvelukokonaisuutta. Lastensuojelun asiakkuus ei poista oikeutta muihin palveluihin tai kuntoutukseen.
Lapsi, nuori ja perhe voivat saada samanaikaisesti esimerkiksi:
terveydenhuollon palveluja
kuntoutuspalveluja
mielenterveyspalveluja
varhaiskasvatuksen tai opetuksen tukitoimia
lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluja.
Neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät haasteet voivat lisätä perheen tuen tarvetta, mutta tuen suunnittelu perustuu aina lapsen, nuoren ja perheen kokonaistilanteen arviointiin sekä yksilöllisiin tarpeisiin.
Lisätietoa:
Lapsiperheiden sosiaalityöstä ja ohjauksesta lisää palvelupolun 1. vaiheessa: 1. Kun huoli lapsen tai nuoren kehityksestä herää - Pohjois-Savo
Tunnista tilanteet, joissa lapsen tai nuoren hyvinvointi tai turvallisuus edellyttää sosiaalihuollon vahvempaa tukea.
Arvioi perheen voimavaroja, kuormitustekijöitä ja palvelutarpeita kokonaisuutena.
Tee tarvittaessa yhteistyötä sosiaalihuollon ja lastensuojelun kanssa, esimerkiksi yhteydenotto huoltajan kanssa sosiaalihuoltoon palvelutarpeen arviota varten.
Huolehdi omalta osaltasi tiedonkulusta ja moniammatillisesta yhteistyöstä.
Varmista, että lapsen tai nuoren tarvitsemat tukitoimet jatkuvat myös sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakkuuden aikana.
Vammaispalvelut voivat olla osa lapsen tai nuoren tuki- ja kuntoutuskokonaisuutta silloin, kun neurokehityksellinen häiriö, pitkäaikainen sairaus tai toimintarajoite aiheuttaa merkittäviä haasteita arjessa selviytymisessä, osallistumisessa tai toimintakyvyssä.
Vammaispalveluiden tavoitteena on vahvistaa lapsen tai nuoren yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua arkeen, opiskeluun, harrastuksiin ja yhteiskuntaan sekä tukea perheen hyvinvointia ja jaksamista.
Vammaispalveluiden tarvetta on hyvä arvioida silloin, kun lapsen tai nuoren toimintakyvyn haasteet ovat pitkäaikaisia ja aiheuttavat merkittävää tuen tarvetta päivittäisessä elämässä, vaikka muut tukitoimet ovat käytössä.
Vammaispalvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan muun muassa:
toimintakyky arjessa
osallistumisen mahdollisuudet eri ympäristöissä
avun, ohjauksen tai valvonnan tarve
perheen kokonaistilanne
käytössä olevat tukitoimet ja palvelut.
Vammaispalveluista voidaan myöntää yksilöllisen tarpeen perusteella esimerkiksi:
valmennuksena (kuten kommunikaatio-ohjauksena ja autismikuntoutusohjauksena)
erilaisina arkea tukevina palveluina, kuten liikkumisen palveluina ja henkilökohtaisen tuen palveluina
omaishoidon tukena.
Palvelujen sisältö, kesto ja laajuus määräytyvät lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen perusteella.
Palvelujen sisältö, kesto ja laajuus määräytyvät aina yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella.
Vammaispalveluja haetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalveluista.
Vammaispalveluiden palvelutarpeen arviointiin ohjaudutaan usein asiakkaan omalla yhteydenotolla, vammaispalveluhakemuksella tai joissain tilanteissa terveydenhuollon ammattilaisen tekemällä sosiaalihuollon ilmoituksella.
Hakemuksen voi tehdä:
kirjallisesti
suullisesti, jolloin sosiaalihuollon työntekijä kirjaa hakemuksen.
Hakemuksen jälkeen arvioidaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen palvelutarve sekä mahdolliset tukimuodot.
Hakemus löytyy osoitteesta: Vammaispalvelukeskusten palvelut - Pohjois-Savo
Palvelupäätökset tekee vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä.
Jos lapsen tai nuoren hoito, huolenpito ja valvonta ovat pitkäaikaisesti sitovia ja tavanomaista vaativampia, voidaan arvioida omaishoidon tuen edellytyksiä osana palvelutarpeen arviointia.
Omaishoidon tukea haetaan vammaispalvelujen kautta.
Omaishoitajalla on mahdollisuus hakea Kelalta kuntoutuskurssia, omaishoitajalla ei tarvitse olla omaishoitosopimusta.
Lue lisää:
Omaishoidon tuki alle 65-vuotiaille henkilöille – Pohjois-Savo
Omaishoitajan kuntoutus | Henkilöasiakkaat | Kela
tunnistaa tilanteet, joissa toimintakyvyn rajoitteet aiheuttavat pitkäaikaista ja merkittävää tuen tarvetta
ohjata perhe tarvittaessa vammaispalveluiden palvelutarpeen arviointiin
toimittaa arvioinnin tueksi tarvittavat lausunnot ja kuvaukset toimintakyvystä
tehdä yhteistyötä vammaispalveluiden, kuntoutuspalveluiden, varhaiskasvatuksen, koulun sekä terveydenhuollon kanssa
huolehtia, että vammaispalvelut nivoutuvat osaksi lapsen tai nuoren muuta tuki- ja kuntoutuskokonaisuutta.
Vammaispalveluiden tarkoituksena on turvata lapsen tai nuoren yksilöllisten tarpeiden mukainen tuki sekä vahvistaa osallisuutta, toimintakykyä ja mahdollisuuksia osallistua omaan arkeensa yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Lue lisää:
Erikoissairaanhoidon arvio tai hoito voi olla tarpeen silloin, kun lapsen tai nuoren oireilu on vaikea-asteista, toimintakykyä merkittävästi rajoittavaa tai tilanteen selvittäminen edellyttää erityisosaamista, laajempia tutkimuksia tai vaativan hoidon ja kuntoutuksen arviointia.
Erikoissairaanhoitoon ohjaaminen perustuu lääkärin tai moniammatillisen, lääkärijohtoisen työryhmän tekemään arvioon lapsen tai nuoren kokonaistilanteesta.
Perusterveydenhuollon lääkäri voi konsultoida erikoissairaanhoidon tarpeen arvioinnissa tai perusterveydenhuollossa toteutettavan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen konsultaatiokäytänteistä ja erikoisalojen roolista diagnostisissa arviotarpeissa löytyy lisätietoa ADHD:n hoitoketjumallista Lääkärin tietokannat - Duodecim sekä ammattilaisten rautalankamallista lasten ja nuorten autismikirjon häiriöepäilyihin IMS-ohjeista. Ohjeet ja käsikirjat
Erikoissairaanhoidon arviota voidaan harkita esimerkiksi silloin, kun:
oireilu on vaikea-asteista tai pitkäkestoista
toimintakyky on merkittävästi heikentynyt
perustason tukitoimet, hoito tai kuntoutus eivät ole riittäviä
tarvitaan tarkempia tutkimuksia tai erotusdiagnostista arviointia
lapsella tai nuorella on samanaikaisesti useita neurokehityksellisiä, psyykkisiä tai muita toimintakykyyn vaikuttavia haasteita
tarvitaan vaativaa lääkehoidon arviota ja hoitoa
tarvitaan vaativan hoidon tai kuntoutuksen suunnittelua.
Lapsen tai nuoren tarpeiden mukaan arviointi, hoito ja kuntoutuksen suunnittelu voi toteutua esimerkiksi:
lastenneurologian yksikössä
lastenpsykiatrian yksikössä
nuorisopsykiatrian yksikössä
foniatrian yksikössä
avo- ja yleispediatrian palveluissa
muissa tilanteen edellyttämissä erikoissairaanhoidon palveluissa.
Erikoissairaanhoidossa arvioidaan lapsen tai nuoren tilannetta kokonaisvaltaisesti sekä toteutetaan tarvittavat tutkimukset, hoito ja kuntoutussuunnittelu.
Arviointi voi sisältää esimerkiksi:
diagnostisia tutkimuksia
toimintakyvyn arviointia
hoidon tarpeen arviointia
kuntoutustarpeen arviointia
moniammatillista työskentelyä.
Palvelut toteutuvat useimmiten polikliinisina vastaanottokäynteinä. Tarpeen vaatiessa tutkimus- tai hoitojakso voidaan toteuttaa myös osastohoidossa lasten- tai nuorisopsykiatrian osastolla.
Lapselle tai nuorelle laaditaan tarvittaessa hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa sovitaan hoidon tavoitteista, vastuista sekä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä.
Erikoissairaanhoito toimii yhteistyössä:
lapsen tai nuoren ja huoltajien kanssa
perusterveydenhuollon kanssa
varhaiskasvatuksen, koulun tai oppilaitoksen kanssa
opiskeluhuollon kanssa
sosiaali- ja vammaispalveluiden kanssa
kuntoutuspalveluiden kanssa
muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa.
Erikoissairaanhoidon tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimus-, hoito- ja kuntoutusosaamista, jota ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa perustason palveluissa. Arjen tuen toteuttaminen on tärkeää samanaikaisesti lapsen tai nuoren omissa toimintaympäristöissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Hyödyllistä materiaalia:
Avopediatrian poliklinikkapalvelut - Pohjois-Savo
Lastenpsykiatrian palvelut - Pohjois-Savo
Lastenneurologia - Pohjois-Savo
Kelan palvelut voivat täydentää lapsen tai nuoren hoito-, kuntoutus- ja tukikokonaisuutta silloin, kun neurokehityksellinen häiriö tai muu pitkäaikainen toimintakyvyn haaste vaikuttaa arjessa selviytymiseen, osallistumiseen, opiskeluun tai kehitykseen pitkäaikaisesti.
Ammattilaisen on hyvä arvioida Kelan kuntoutuksen ja etuuksien mahdollisuutta osana kokonaiskuntoutusta. Kelan kautta perhe voi hyötyä ensitietovaiheen jälkeen sopeutumisvalmennuskurssin tuesta arjen tukikeinojen löytymiseksi neurokehityksellisten haasteiden kanssa elämiseen sekä vertaisperheiden tuesta. Kelan kuntoutukset voivat olla lapselle, nuorelle tai perheelle tarkoituksenmukainen tukimuoto myös silloin, kun tuen tarve on pitkäkestoinen tai toimintakykyyn liittyvät haasteet edellyttävät säännöllistä kuntoutusta.
Kela järjestää esimerkiksi:
sopeutumisvalmennuskursseja
terapiapalveluja
kuntoutuspalveluja
ammatillista kuntoutusta
taloudellisia etuuksia ja tukia lapsen sairauteen, lisääntyneen tuentarpeen tai kuntoutukseen osallistumisen tukemiseksi
Kuntoutuksen tarve arvioidaan terveydenhuollossa ja kirjataan kuntoutussuunnitelmaan. Useimpiin Kelan kuntoutuspalveluihin tarvitaan lääkärinlausunto sekä asiakkaan tai huoltajan tai nuoren täyttämä Kelan hakemus.
Kelan palveluiden tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren toimintakykyä, osallistumista ja kehitystä sekä vahvistaa perheen arjessa selviytymistä.
Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin jälkeen voidaan arvioida Kelan järjestämän kuntoutuksen soveltuvuutta osaksi lapsen tai nuoren hoito- ja kuntoutuskokonaisuutta.
Kela järjestää erilaisia kursseja ja valmennuksia neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneille, joiden tavoitteena on vahvistaa arjen hallintaa, toimintakykyä ja vertaistukea.
Kuntoutusvaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi:
sopeutumisvalmennuskurssit ADHD:n, autismikirjon ja kehityksellisen kielihäiriön yhteydessä
LAKU-perhekuntoutus 7-15-vuotiaille ADHD, autismikirjo tai Touretten oireyhtymä diagnoosin saaneille lapsille, nuorille ja perheille
Oma Väylä -kuntoutus nuorille ja nuorille aikuisille (16-29v.), joilla diagnosoitu ADHD tai autismikirjo
Kuntoutuksissa huomioidaan lapsen tai nuoren lisäksi myös perheen ja arkiympäristöjen merkitys ja sitoutuminen toimintakyvyn tukemisessa.
Yksilöllisen tarpeen perusteella Kelan järjestämää kuntoutusta voivat olla esimerkiksi:
toimintaterapia
puheterapia
fysioterapia (myös esimerkiksi psykofyysinen lähestymistapa tai ratsastusterapia)
neuropsykologinen kuntoutus
psykoterapia
moniammatillinen kuntoutus.
Kuntoutuksen tavoitteet määritellään yksilöllisesti ja niiden tulee perustua tunnistettuun toimintakyvyn haittaan, arvioituun tuen pitkäaikaiseen tarpeeseen sekä kuntoutuksen arvioituun hyötyyn.
Kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen tai nuoren toimintakykyä omissa arkiympäristöissä sekä tukea osallistumista, oppimista ja itsenäistymistä.
arvioida Kelan kuntoutuksen ja etuuksien tarvetta ja ajankohtaisuutta osana kokonaiskuntoutusta
huolehtia, että kuntoutustarve ja tavoitteet on kuvattu kuntoutussuunnitelmassa.
ohjata perhe tarvittaessa Kelan palveluiden ja etuuksien selvittämiseen ja avustaa mahdollisuuksien mukaan hakemuksien täyttämisessä
tehdä yhteistyötä kuntoutuksen palveluntuottajien sekä muiden palveluiden kanssa
seurata kuntoutuksen vaikutuksia toimintakykyyn ja arjessa selviytymiseen.
Lisätietoa Kelan kuntoutusvaihtoehdoista: Kelan kuntoutus
Kelan etuuksien tavoitteena on tukea lapsen, nuoren ja perheen arjessa selviytymistä silloin, kun sairaus, vamma tai toimintakykyä heikentävä häiriö aiheuttaa tavanomaista suuremman tuen, hoidon, kuntoutuksen tai ohjauksen tarpeen.
Ammattilaisen on hyvä tunnistaa tilanteet, joissa perhe voi hyötyä Kelan taloudellisista etuuksista sekä ohjata perhe tarvittaessa hakemaan niitä.
Erityishoitorahaa voidaan myöntää tilanteissa, joissa huoltaja osallistuu lapsen tutkimuksiin,
hoitoon tai kuntoutukseen ja joutuu olemaan tämän vuoksi pois työstä.
Vammaistuki voi tulla kyseeseen silloin, kun lapsen tai nuoren sairaus tai toimintarajoite aiheuttaa pitkäaikaisesti tavanomaista suuremman hoidon, huolenpidon, ohjauksen tai valvonnan tarpeen.
Tukea voidaan hakea:
alle 16-vuotiaalle lapselle
16 vuotta täyttäneelle nuorelle.
Kela voi korvata sairauden, hoidon tai kuntoutuksen vuoksi syntyneitä kustannuksia, kuten:
terveydenhuollon matkoja
kuntoutusmatkoja
lääkekustannuksia.
tunnistaa tilanteet, joissa perhe voi hyötyä Kelan etuuksista.
keskustella etuuksista osana palveluohjausta
huolehtia tarvittavien lausuntojen ja toimintakyvyn kuvausten laatimisesta
ohjata perhe tarvittaessa Kelan neuvontaan ja hakuprosessiin
huomioida etuuksien merkitys osana lapsen, nuoren ja perheen kokonaisvaltaista tukemista.
Taloudelliset etuudet eivät perustu diagnoosiin yksin, vaan sairauden tai toimintarajoitteen aiheuttamaan tuen, hoidon, ohjauksen tai kuntoutuksen tarpeeseen.
Lisätietoa
Tutustu Kelan etuuksiin ja hakemisohjeisiin:
Vammaistuet Vammaistuet | Henkilöasiakkaat | Kela
Erityishoitoraha Erityishoitoraha | Henkilöasiakkaat | Kela
Matkakorvaukset Matkakorvaukset | Henkilöasiakkaat | Kela
Lääkekorvaukset Lääkekorvaukset | Henkilöasiakkaat | Kela
Mikäli lapsen tai nuoren oireilu on vaikea-asteista, toimintakykyyn liittyy merkittäviä rajoitteita tai tarvitaan vaativaa tutkimusta, hoitoa tai kuntoutusta, palvelupolku voi jatkua erikoissairaanhoidon ja vaativan tuen palveluihin. Siirry palvelupolun 4. vaiheeseen: