Miten arviointi etenee? 

Jos huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista, kehityksestä tai toimintakyvystä jatkuu arjessa toteutetuista tukitoimista huolimatta, voidaan tilannetta selvittää tarkemmin. Tällöin arvioidaan, voivatko lapsen tai nuoren haasteet liittyä esimerkiksi ADHD:hen, autismikirjon häiriöön, muihin neurokehityksellisiin piirteisiin tai  esimerkiksi muuhun somaattiseen tai psyykkiseen oireiluun.  

Mitä arvioinnissa selvitetään?  

Arvioinnissa muodostetaan mahdollisimman kattava kokonaiskuva lapsen tai nuoren tilanteesta. Tietoa kerätään yhteistyössä lapsen tai nuoren, huoltajien sekä varhaiskasvatuksen, koulun ja muiden lapsen tai nuoren arjessa olevien ammattilaisten kanssa. 

Selvitykseen sisältyy esimerkiksi: 

• lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen tarkastelu 

• toimintakyvyn arviointi eri arjen ympäristöissä 

• oppimisen ja koulunkäynnin tilanteen selvittäminen 

• kehityshistorian kartoittaminen 

• terveydentilan ja elämäntapojen arviointi 

• käytössä olleiden tukitoimien vaikutusten arviointi

Lue lisää: Neuropsykiatriset vaikeudet – Mielenterveystalo 

Mitä arvioinnin jälkeen tapahtuu? 

Arvioinnin perusteella päätetään yhdessä, tarvitaanko: 

• nykyisten tukitoimien vahvistamista tai laajentamista 

• lisäselvityksiä tai -tutkimuksia 

• erikoissairaanhoidon arviota 

• muiden palvelujen tukea 

Tuen tarvetta voidaan arvioida esimerkiksi yksilöllisen opiskeluhuollon moniammatillisessa yhteistyössä tai konsultoimalla psykologia tai koululääkäriä.

Lasten ja nuorten ADHD:n diagnostinen arvio toteutuu pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa, esimerkiksi: 

• lastenneuvolassa 

• kouluterveydenhuollossa 

• opiskeluterveydenhuollossa. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueella ADHD-tutkimuksissa noudatetaan ADHD-hoitoketju-mallia, josta löytyy lisätietoa:  Hoitoketjujen hakemisto - Hoitoketjut - Pohjois-Savo 

Tarvittaessa arviointia tehdään yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Konsultaatiota voidaan pyytää esimerkiksi avo- ja yleispediatrian, lastenneurologian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian tai foniatrian yksiköstä. 

Alle 6-vuotiaiden lasten ADHD:n diagnostinen arvio toteutetaan yleensä avo- ja yleispediatrian palveluissa terveydenhuollon lähetteellä. 

ADHD:n arviointi perustuu Käypä hoito -suosituksiin ja lapsen tai nuoren kokonaistilanteen huolelliseen selvittämiseen. 

Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi: 

• oireiden esiintymistä eri ympäristöissä  

• toimintakykyä kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa tai opinnoissa 

• kehityshistoriaa  

• terveydentilaa ja elämäntilannetta 

• aiempien tukitoimien vaikutuksia. 

Tietoa kerätään lapselta tai nuorelta, huoltajilta sekä varhaiskasvatuksesta, koulusta ja muilta lapsen arjessa mukana olevilta ammattilaisilta muun muassa kyselylomakkeiden, haastattelun ja toimintakyvyn havainnoinnin kautta. 

Tutustu lisää: ADHD:n diagnosointi vaatii huolellisen arvion ADHD:n diagnosointi vaatii huolellisen arvion (video) 

Keskittymisvaikeudet ja koulunkäynnin haasteet voivat liittyä myös oppimisvaikeuksiin. 

Lievemmissä tilanteissa koulun erityisopettajan tekemä lukemisen, kirjoittamisen tai matemaattisten taitojen kartoitus voi riittää. Tarvittaessa koulupsykologi arvioi tehtyjen kartoitusten perusteella tarkempien oppimisvalmiustutkimusten tarvetta. Psykologisten tutkimusten perusteella ei yksinomaan voida varmistaa tai poissulkea ADHD:ta. Diagnostinen arvio on aina lääkärin tehtävä. 

Lisätietoa ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) – Käypä hoito 

Lapsen kasvaessa nuoruusikään voi ADHD:n oirekuva muuttua. Oireilu voi lievittyä tai muuttaa muotoaan ympäristön vaateiden ja kehityksen tuomien muutoksien saatossa. ADHD-oireilua voidaan myös alkaa tarkentamaan vasta nuoruusiässä, kun yläkouluajan toimintaympäristön vaatimukset haastavat nuoren keskittymis- ja toiminnanohjauskykyä. Ei olekaan tavatonta, että neurokehityksellisiä oireita selvitellään tarkemmin vasta nuoruusiässä.

Tavanomaisia oirekuvan piirteitä nuoruudessa ovat tarkkaamattomuusoireilun voimistuminen, impulsiivisuus ja riskikäyttäytyminen, toiminnanohjauksen haasteiden korostuminen. Nuoren voi olla myös vaikeaa tunnistaa omia oireitaan. Nuoruusiässä voi olla tarpeen tarkistaa hoidon ja kuntoutuksen tilannetta ja tehdä tarpeen mukainen tuentarpeen päivitys. 

Tällöin voi olla tarpeen arvioida myös terveydentila ajokorttia, palveluskelpoisuutta sekä ammatinvalintaa varten. Nuori voi hyötyä myös kuntoutuksesta ja psykososiaalisen ohjauksen keinoista arjen hallinnan ja itsenäistymisen taitojen oppimisessa.  

Lue lisää:

Nuoret | Mielenterveystalo.fi 

Arki toimimaan nuoren kanssa -opas tarjoaa keinoja sujuvampaan perhe-elämään - Barnavårdsföreningen 

ADHD nuorella - ADHD-tutuksi 

Nuoren läheiselle - ADHD-liitto 

Osalle lapsista ja nuorista lääkehoito voi olla osa ADHD:n hoitoa. Lääkehoidon tarve arvioidaan aina yksilöllisesti osana kokonaisarviota. Lasten ja nuorten ADHD:n lääkehoidon voi aloittaa lastenlääkäri, lastenpsykiatri, nuorisopsykiatri, lastenneurologi tai lasten ja nuorten kehitykseen ja ADHD:n hoitoon perehtynyt lääkäri (esim. koululääkäri).  

Mahdollinen lääkehoidon aloitus ja seuranta toteutetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen ADHD-hoitoketjun mukaisesti. Lääkärin tietokannat - Duodecim 

Lisää tietoa Käypä hoito- suosituksesta ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) 

ADHD-diagnoosin saaminen auttaa ymmärtämään paremmin lapsen tai nuoren toimintaa, vahvuuksia ja tuen tarpeita. Diagnoosin jälkeen suunnitellaan yhdessä lapselle tai nuorelle sopivat tukitoimet, hoito ja mahdollinen kuntoutus. Tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren hyvinvointia, toimintakykyä, oppimista ja arjen sujumista kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa sekä vapaa-ajalla. 

Perheellä tulee aina olla tieto, keneen olla yhteydessä, mikäli hoidossa on haasteita tai ilmenee tarvetta lisätuelle. 

Lue lisää: 

Lasten adhd - ADHD-liitto 

Sain ADHD-diagnoosin | Mielenterveystalo.fi 

Yleistä tietoa adhd:stä - ADHD-liitto 

Hoito- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen tai nuoren, huoltajien sekä tarvittaessa varhaiskasvatuksen, koulun ja muiden ammattilaisten kanssa. 

Tukimuodot valitaan aina yksilöllisen tarpeen mukaan lapsen tai nuoren ikä ja kehitystaso huomioiden. Perheen oman aktiivisen arjen elintapoja tukevan roolin ja omakuntoutuksen lisäksi tarjolla on useita psykososiaalisen tuen vaihtoehtoja.  

Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta 

Keinoja aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi 

Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen - ADHD-liitto 

Vaiheesta 3. löydät lisätietoa tukitoimista diagnoosin jälkeen. 

Arviointi voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa moniammatillisessa työryhmässä (esimerkiksi opiskeluhuollossa) tai lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa, tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultaatiotuella (avopediatrian, lastenneurologian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian tai foniatrian yksikkö). 

Tilanteen selvittämiseen voivat osallistua esimerkiksi: 

• lääkäri 

• terveydenhoitaja 

• psykologi 

• sosiaalityöntekijä 

• toimintaterapeutti 

• puheterapeutti 

Autismikirjon häiriön arviointi perustuu kokonaiskuvaan lapsen tai nuoren tilanteesta. 

Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi: 

• toimintakykyä eri arjen ympäristöissä 

• vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja  

• sosiaalisia taitoja ja osallisuutta ikätoverisuhteissa 

• kehityshistoriaa (mm. sosiaalisten, motoristen, kielellisten sekä leikkitaitojen kehitys) 

• oppimista ja koulunkäyntiä 

• psyykkistä ja fyysistä terveyttä 

• aiemmin käytössä olleita tukitoimia ja niiden vaikutuksia. 

Tietoa kerätään yhteistyössä lapsen tai nuoren, huoltajien, varhaiskasvatuksen, koulun sekä tarvittaessa muiden ammattilaisten kanssa. 

Lue lisää: Diagnosointi - Autismiliitto 

Tarkempia autismikirjon tutkimuksia voidaan tehdä silloin, kun: 

• esitiedot ja havainnot viittaavat autismikirjon häiriöön 

• seulontalomakkeiden tulokset tukevat epäilyä 

• aiemmin käytössä olleet tukitoimet eivät ole riittäneet tukemaan toimintakykyä. 

Lapsi tai nuori voidaan ohjata erikoissairaanhoitoon, jos: 

• tarvitaan laajempaa erotusdiagnostista arviointia 

• epäillään samanaikaisia muita häiriöitä tai sairauksia. 

• oireet ovat monimuotoisia ja aiheuttavat merkittävää haittaa toimintakyvylle 

• toteutetuista tukitoimista ei ole saatu riittävää hyötyä 

Nuoruusikä tuo autismikirjon nuorelle usein uusia haasteita erityisesti oman identiteetin rakentamisessa, sosiaalisissa suhteissa ja kuormituksen säätelyssä. Ystävyyssuhteet muuttuvat aiempaa monimutkaisemmiksi, ja nuori voi kokea ulkopuolisuutta, väärinymmärryksiä tai yksinäisyyttä, jos sosiaalisten tilanteiden kirjoittamattomat säännöt ovat vaikeita hahmottaa.

Samalla vertaisten hyväksyntä ja ryhmään kuuluminen korostuvat, mikä voi lisätä paineita sopeutua ympäristön odotuksiin. Nuori saattaa myös pohtia omaa erilaisuuttaan ja rakentaa käsitystä itsestään autismikirjon henkilönä. Ymmärrys autismikirjosta ja myönteinen tieto omista vahvuuksista tukevat nuoren tervettä minäkuvaa ja hyvinvointia. 

Nuoruusiässä lisääntyvät ympäristön vaatimukset voivat tehdä näkyvämmiksi myös toiminnanohjauksen ja aistitiedon käsittelyn haasteita. Esimerkiksi itsenäistymisen, opiskelun, ja ajanhallinnan vaatimukset kasvavat samaan aikaan, kun ympäristöt muuttuvat usein aiempaa suuremmiksi, meluisammiksi ja vähemmän ennakoitaviksi. Tämä voi lisätä stressiä, kuormittumista, uupumusta sekä altistaa ahdistuneisuus- ja mielialaoireille.

Nuoren toimintakyvyn kannalta keskeistä ei ole ainoastaan hänen omat taitonsa, vaan myös ympäristön tarjoama ymmärrys, ennakoitavuus, joustavuus, sekä oikea-aikainen tuki. Turvalliset aikuiset, myönteiset vertaissuhteet sekä hyvin suunnitellut tukitoimet ovat merkittäviä nuoren hyvinvointia suojaavia tekijöitä. 

Nuoruuden mukana tulee muutoksia

Nuoruus ei yleensä muuta autismikirjon perustavanlaatuisia piirteitä, mutta nuoruuden mukanaan tuomat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset muutokset voivat tehdä niistä näkyvämpiä ja kuormittavampia. 

Usein lapsuudessa hyvin selviytynyt nuori saattaa kohdata uusia haasteita juuri yläkoulu- tai toisen asteen opintojen vaiheessa, kun: 

• itsenäistymisen vaatimukset lisääntyvät 

• sosiaaliset suhteet monimutkaistuvat 

• vertaissuhteiden merkitys kasvaa 

• identiteetin rakentuminen korostuu 

• opiskelun organisointi vaikeutuu. 

Nuoruusikä voi lisätä kuormittumista ja tuen tarvetta, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa nuoren osallisuutta, itseymmärrystä, vahvuuksia ja itsenäistymistä, kun tuki sovitetaan nuoren tarpeisiin. 

Lue lisää:

Autismikirjo nuoruusiässä - Autismiliitto 

Askel aikuisuuteen » Askel aikuisuuteen  

Tervetuloa autismikirjon omahoito-ohjelmaan! | Mielenterveystalo.fi 

Autismikirjon häiriön hoito ja kuntoutus perustuvat aina yksilöllisesti suunniteltuihin tukitoimiin. 

Kaikki sovitut tukitoimet kirjataan terveydenhuollon toimesta hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Tukeen voi kuulua esimerkiksi: 

• ohjausta ja neuvontaa 

• arjen tukikeinojen suunnittelua arjen eri ympäristöihin, yhteistyössä kodin ja päivähoidon/ koulun/ oppilaitoksen kanssa 

• kuntoutuspalveluja 

• koulun tai varhaiskasvatuksen tukitoimia 

• perheen saamaa tukea. 

Perheellä tulee aina olla tieto, keneen olla yhteydessä, mikäli hoidossa on haasteita tai ilmenee tarvetta lisätuelle. 

Lisää tietoa autismikirjosta:  

Autismikirjon ensiopas perheille - Autismiliitto 

Autismikirjon lapset ja nuoret - Autismiliitto 

Erilaisista tukitoimista kerrotaan tarkemmin 3. portaalla.