Jos lapsen tai nuoren tilanteeseen liittyy huolta useammassa ympäristössä, kuten kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa tai vapaa-ajalla, voidaan tilanteen selvittämiseksi järjestää Yhdessä aika -tapaaminen. 

Yhdessä aika kokoaa yhteen lapsen, nuoren, huoltajat ja tarvittavat ammattilaiset. Tavoitteena on muodostaa yhteinen käsitys tilanteesta sekä sopia tarvittavista tukitoimista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhdessä ajalla pysähdytään miettimään keinoja ja ratkaisuja perheen tilanteeseen yhdessä ammattilaisten kanssa sekä laaditaan suunnitelma tilanteen tukemiseen. Perhe voi itse toivoa eri ammattilaisten osallistumista, esim. toiminta- tai puheterapeutti, perheneuvolan työntekijä. 

Yhdessä aikaa voi pyytää esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajalta, kouluterveydenhuollosta, varhaiskasvatuksesta tai koulusta. 

Yhdessä aika –video https://youtu.be/1kurwNbGmsA 

Lapset puheeksi -keskustelu auttaa tunnistamaan lapsen tai nuoren vahvuuksia, arjen sujumista sekä mahdollisia tuen tarpeita. 

Keskustelussa tarkastellaan yhdessä huoltajien kanssa esimerkiksi: 

• lapsen kehitystä ja hyvinvointia 

• perheen arjen vahvuuksia 

• kuormittavia tekijöitä 

• tarvittavia tukitoimia. 

Menetelmä soveltuu käytettäväksi varhaiskasvatuksessa, koulussa, opiskeluhuollossa sekä terveydenhuollon palveluissa 18-vuotiaaksi saakka, ikäryhmäkohtaisten vuositarkastusten yhteydessä tai tarpeen ilmetessä. 

Lue lisää: Lapset puheeksi® -menetelmä - MIELI ry

Lastenneuvola tukee alle kouluikäisen lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. 

Neuvolassa seurataan lapsen kehitystä säännöllisissä terveystarkastuksissa ja keskustellaan perheen mahdollisista huolista. 

Neuvolaan kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun huolta herättävät: 

• puheen kehitys 

• motorinen kehitys 

• keskittyminen ja toiminnanohjaus 

• vuorovaikutus 

• aistisäätely 

• lapsen käyttäytyminen  

• perheen jaksaminen ja hyvinvointi. 

Neurokehityksellisiin piirteisiin liittyviä pulmia pyritään tunnistamaan ikätarkastusten, erityisesti 4–6-vuotistarkastusten yhteydessä. Tarvittaessa neuvolasta voidaan ohjata lapsi jatkoarvioihin tai kuntoutuspalveluihin. 

Lue lisää: Lastenneuvolapalvelut - Pohjois-Savo 

Perheneuvola tarjoaa tukea lapsiperheille kasvatukseen, lapsen kehitykseen ja perheen arkeen liittyvissä kysymyksissä. 

Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun pohdit: 

• lapsen käyttäytymistä 

• tunnesäätelyn haasteita 

• vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä, perheasioiden sovittelua 

• perheen vuorovaikutusta 

• lapsen kehitystä tai hyvinvointia. 

Perheneuvolassa toimii moniammatillinen tiimi, joka tekee tarvittaessa yhteistyötä muun muassa päivähoidon, koulun ja neuvolan kanssa.  

Perheneuvola järjestää myös vertaistoimintaa, johon ei tarvita diagnoosia  

• Infoiltapäiviä vilkkaiden ja tarkkaamattomien lasten alle kouluikäisten lasten vanhemmille, 2 kertaa syksyisin, 2 kertaa keväisin 
• Infoiltapäiviä vanhemmille lapsen tunnesäätelyn tukemiseen 2 kertaa vuodessa 
• nepsy-piirteisten lasten vanhempien vertaisryhmä 

•Lisätietoa infoiltapäivistä löytyy Pohjois-Savon hyvinvointialueen Tapahtumat –sivulta. Tapahtumat - Pohjois-Savo 

Lue lisää: 

Perheneuvola - Pohjois-Savo 

Palvelupolku - Perheen palvelupolku 

Kuntoutuspalveluista voidaan saada apua silloin, kun lapsen kehityksessä, toimintakyvyssä tai oppimisessa tarvitaan tarkempaa arviota tai kuntoutusta. 

Palveluihin voidaan ohjata esimerkiksi neuvolasta, kouluterveydenhuollosta tai lääkärin vastaanotolta. 

Kuntoutuspalveluja ovat: 

• puheterapia 

• toimintaterapia 

• psykologin tutkimukset (Huom. alle esikouluikäisten psykologin tutkimukset toteutetaan perheneuvolassa) 

Lue lisää:

 Lasten ja nuorten avokuntoutuspalvelut - Pohjois-Savo 

Puheterapia Lasten ja nuorten puheterapian palvelut - Pohjois-Savo 

Toimintaterapia, mm. konsultaatiopuhelinnumerot löytyvät Lasten toimintaterapian palvelut - Pohjois-Savo 

Fysioterapia  Lasten ja nuorten fysioterapian palvelut - Pohjois-Savo 

Kouluterveydenhuolto on lakisääteinen terveyspalvelu perusopetuksen oppilaille ja heidän perheilleen. Kouluterveydenhuollon terveydenhoitajalta ja lääkäriltä voi saada apua lapsen tai nuoren terveyteen, hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä huolissa.  

Lapsi tai nuori voi hakeutua terveydenhoitajalle omatoimisesti tai huoltaja voi ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun huolta herättävät: 

• koulunkäynti ja siihen liittyvät turvallisuus tai kouluyhteisön toimivuus  

• keskittyminen 

• jaksaminen 

• mieliala 

• uni-, ravitsemus- tai muut arjen perustarpeet 

• sosiaaliset suhteet 

• neurokehityksellisiin piirteisiin liittyvät kysymykset 

• kasvatukseen liittyvät kysymykset 

Kouluterveydenhuollossa arvioidaan tuen tarvetta, ohjataan tarvittaessa jatkopalveluihin ja seurataan sovittujen tukitoimien vaikutuksia. Kouluterveydenhuollossa annetaan varhaista tukea, esimerkiksi neurokehityksellisiin haasteisiin liittyvää elintapa- ja oirehallintaohjausta ja järjestetään tuen seuranta yhdessä huoltajien kanssa.

Lue lisää:  Kouluterveydenhuollon palvelut - Pohjois-Savo  

Kuraattori tukee lasta, nuorta ja perhettä koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvissä tilanteissa. 

Lapsi, nuori tai huoltaja voi olla yhteydessä kuraattoriin esimerkiksi silloin, kun huolta aiheuttavat: 

• poissaolot 

• kaverisuhteet 

• kiusaaminen 

• käyttäytymisen haasteet 

• koulumotivaatio 

• perheen elämäntilanne. 

Kuraattori osallistuu yksilötyöskentelyn lisäksi yhteisölliseen työhön esimerkiksi osallistumalla oppilashuoltotapaamisiin, oppilasryhmien ohjaamiseen, oppituntien järjestämiseen (tunnetaitokasvatus, turvataidot ja ryhmäytyminen). 

Lue lisää: Opiskeluhuollon kuraattori, esi- ja perusopetus - Pohjois-Savo 

Psykologi auttaa, kun lapsen tai nuoren oppiminen, keskittyminen, tunne-elämä tai hyvinvointi herättävät huolta. 

Psykologi kartoittaa ja arvioi esimerkiksi: 

• oppimisen vaikeuksia 

• tarkkaavaisuutta 

• toiminnanohjausta 

• tunne-elämän haasteita 

• koulunkäyntiin liittyviä pulmia. 

Tarvittaessa psykologi osallistuu jatkotutkimusten suunnitteluun ja tukitoimien arviointiin sekä konsultoitiin neurokehityksellisissä haasteissa. 

Lue lisää: Opiskeluhuollon psykologi, esi- ja perusopetus - Pohjois-Savo​ 

Opiskeluterveydenhuolto tukee toisen asteen (lukio, ammatillinen oppilaitos) opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. 

Palveluun voi hakeutua esimerkiksi silloin, kun opinnot, jaksaminen, mieliala, keskittyminen tai arjen hallinta herättävät huolta. 

Opiskeluterveydenhuollossa toimii terveydenhoitaja ja lääkäri, jotka antavat ohjausta, arvioivat opiskelijan tilannetta ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon. Toisen asteen opiskelijalle kuuluu määräaikainen lääkärintarkastus ensimmäisen tai toisen opiskeluvuoden aikana. Tarkastus järjestetään ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, mikäli terveydentilan tai opiskelukyvyn selvittäminen esimerkiksi neurokehityksellisissä kysymyksissä on tarpeen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. 

Lue lisää: Opiskeluterveydenhuollon palvelut - Pohjois-Savo 

Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut

Opiskeluhuollon kuraattori tukee opiskelijan hyvinvointia, opiskelukykyä ja arjen sujumista opintojen aikana. 

Kuraattoriin voi olla yhteydessä esimerkiksi silloin, kun huolta aiheuttavat: 

• opiskelumotivaatio tai opintojen eteneminen 

• poissaolot 

• kaveri- ja ihmissuhteet 

• kiusaaminen tai yksinäisyys 

• perheen elämäntilanne 

• jaksaminen tai arjen hallinta. 

Kuraattori tarjoaa keskustelutukea, ohjausta ja neuvontaa sekä auttaa löytämään opiskelijan tilanteeseen sopivia tukimuotoja. Tarvittaessa kuraattori tekee yhteistyötä opiskelijan, huoltajien, oppilaitoksen henkilöstön ja muiden palveluiden kanssa. 

Tuki on pääsääntöisesti lyhytkestoista ja painottuu varhaiseen tukeen sekä tilanteen kartoittamiseen. Kuraattori osallistuu myös koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. 

Lue lisää: Opiskeluhuollon kuraattori, toinen aste - Pohjois-Savo 

Opiskeluhuollon psykologipalvelut

Opiskeluhuollon psykologi tukee opiskelijan hyvinvointia, opiskelukykyä ja opintojen etenemistä. 

Psykologiin voi olla yhteydessä esimerkiksi silloin, kun huolta herättävät: 

• keskittyminen tai tarkkaavaisuus 

• oppimiseen liittyvät vaikeudet 

• opiskeluun liittyvä kuormitus 

• mieliala tai jaksaminen 

• stressi, ahdistuneisuus tai muut tunne-elämän haasteet 

• opintoihin kiinnittyminen ja opiskelukyky. 

Psykologi tarjoaa keskustelutukea, arvioi opiskelijan tilannetta ja auttaa löytämään keinoja hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistamiseen. Tarvittaessa psykologi tekee yhteistyötä opiskelijan, huoltajien, oppilaitoksen henkilöstön ja muiden ammattilaisten kanssa. Monimuotoisissa ja pitkäkestoisemmissa haasteissa (kuten tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus, sosiaalinen vuorovaikutus) opiskelija voi ohjautua psykologin arvioon. 

Psykologin tarjoama tuki on yleensä ennaltaehkäisevää ja lyhytkestoista. Tavoitteena on tunnistaa mahdolliset tuen tarpeet varhain ja tukea opiskelijaa opinnoissa sekä arjen haasteissa. 

Lue lisää: 

Opiskeluhuollon psykologi, toinen aste - Pohjois-Savo 

Lapsiperheiden sosiaalityö tarjoaa tukea silloin, kun perheen arki kuormittaa tai perhe tarvitsee apua elämäntilanteensa ratkaisemiseen. 

Tukea voidaan tarjota esimerkiksi: 

• arjen hallintaan 

• kasvatukseen liittyviin kysymyksiin 

• vanhemmuuden tukemiseen 

• perheen vuorovaikutuksen vahvistamiseen 

• kuormittaviin elämäntilanteisiin. 

Yhdessä perheen kanssa arvioidaan, millainen tuki vastaa parhaiten perheen tarpeita. Lapsiperheiden sosiaalityö voi olla esimerkiksi perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua, tukiperhetoimintaa tai tukihenkilötoimintaa. 

Lue lisää: Perhesosiaalityö ja sosiaaliohjaus ​ 

Pohjois-Savo Lapsiperheiden kotipalvelu ja varhaisen tuen perhetyö - Pohjois-Savo 

Varhaiskasvatuksessa  lapsella on oikeus saada tarvitsemansa tuki heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen saaminen ei edellytä diagnoosia. 

Tavoitteena on tukea lapsen kasvua, oppimista, hyvinvointia ja osallistumista arjen toimintaan. Tuki suunnitellaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. 

Varhaiskasvatuksessa voidaan tukea esimerkiksi: 

• vuorovaikutus- ja kaveritaitoja 

• tunne- ja itsesäätelytaitoja 

• toiminnanohjausta ja keskittymistä 

• kielellistä kehitystä ja kommunikaatiota 

• oppimisen valmiuksia ja osallistumista ryhmän toimintaan. 

Lapsen tuen suunnittelu toteutetaan yhdessä huoltajien, varhaiskasvatuksen työntekijöiden, varhaiskasvatuksen erityisopettajan sekä tarvittaessa muiden lapsen kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa. 

Miten tukea järjestetään? 

Tukea voidaan toteuttaa monin eri tavoin lapsen tarpeiden mukaan. Käytössä voivat olla esimerkiksi: 

• varhaiskasvatuksen erityisopettajan antama tuki ja ohjaus 

• pienryhmätoiminta 

• ryhmän toimintatapojen ja ympäristön muokkaaminen 

• puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät (esim. kuvaohjaus, tukiviittomat) 

• moniammatillinen yhteistyö huoltajien ja muiden ammattilaisten, kuten toiminta-, fysio- ja puheterapeutin, psykologin tai sosiaalityöntekijän kanssa. 

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja voi osallistua lapsen tuen suunnitteluun, henkilöstön ohjaukseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön esimerkiksi Yhdessä aika -tapaamisissa ja varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa. 

Tarvittaessa lapselle voidaan järjestää myös pienryhmätoimintaa esimerkiksi tunne- ja kaveritaitojen, toiminnanohjauksen tai kielellisten taitojen vahvistamiseksi. 

Neuvola ja varhaiskasvatus tekevät yhteistyötä lapsen kasvun, kehityksen ja tuen tarpeiden arvioimiseksi. 

Esimerkki kuntakohtaisesta palvelusta 

Joissakin kunnissa on käytössä lisäksi paikallisia tukipalveluja. 

Siilinjärven varhaiskasvatuksen perheohjaus tarjoaa tukea esimerkiksi lapsen erityisiin tuen tarpeisiin ja kasvatukseen liittyvissä tilanteissa. 

Perheohjaus voi sisältää kotikäyntejä, tapaamisia päiväkodissa sekä yhteistyötä neuvolan ja muiden toimijoiden kanssa. Lisätietoa palvelusta löytyy Siilinjärven kunnan verkkosivuilta. 

Lue lisää: Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuki (Opetushallitus) 

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/esiopetus/oppimisen-ja-esiopetukseen-osallistumisen-tuki 

Jos huoli liittyy oppimiseen, koulunkäyntiin, käyttäytymiseen, keskittymiseen tai kaverisuhteisiin, kannattaa ottaa yhteyttä lapsen opettajaan tai koulun opiskeluhuollon palveluihin. 

Perusopetuksessa tukea tarjotaan varhain ja joustavasti. Tavoitteena on, että oppilas saa tarvitsemansa avun mahdollisimman nopeasti osana koulun arkea. Usein riittää, että huoli kerrotaan yhdelle tutulle aikuiselle koulussa. 

Lapsen tai nuoren tarvitsemat tukitoimet suunnitellaan yhteistyössä huoltajien ja tarvittaessa muiden ammattilaisten kanssa. Tukea annetaan niin kauan kuin sitä tarvitaan, ja eri tukimuotoja voidaan käyttää samanaikaisesti oppilaan tarpeiden mukaan. 

Koulussa voidaan tukea esimerkiksi: 

• oppimista ja opiskelutaitoja 

• keskittymistä ja toiminnanohjausta 

• koulunkäyntiin kiinnittymistä 

• tunne- ja vuorovaikutustaitoja 

• koulupäivän rakenteita ja työskentelytapoja 

• osallisuutta ja kaverisuhteita. 

Perusopetuksen opiskeluhuollon palveluihin kuuluvat: 

• kouluterveydenhuolto 

• kuraattoripalvelut 

• psykologipalvelut. 

Näistä palveluista vastaa Pohjois-Savon hyvinvointialue. 

Lue lisää: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki | Opetushallitus 

Lapsella ja nuorella on oikeus saada tarvitsemansa tuki esiopetuksessa ja koulussa heti tuen tarpeen ilmetessä. Tukitoimien aloittaminen ei edellytä diagnoosia eikä terveydenhuollon suositusta. 

Tukitoimet suunnitellaan yhteistyössä huoltajien kanssa, ja niiden toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Tavoitteena on tukea oppimista, koulunkäyntiä ja hyvinvointia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Miten oppimista voidaan tukea? 

Oppimisen edellytyksiä voidaan vahvistaa esimerkiksi: 

• opetuksen eriyttämisellä 

• ennakoitavilla toimintatavoilla ja selkeillä rakenteilla 

• opetuksen rytmittämisellä ja riittävillä toistoilla 

• erilaisilla oppimisen apuvälineillä 

• vahvuuksien huomioimisella opetuksessa 

• sopivilla ryhmä- ja opetusjärjestelyillä 

• ohjaavan henkilöstön tai avustajan tuella. 

Oppimisen tukimuodot 

Tukea voidaan järjestää eri tavoin oppilaan tarpeiden mukaan. 

Ryhmäkohtainen tuki voi sisältää esimerkiksi: 

• tukiopetusta 

• erityisopettajan antamaa opetusta muun opetuksen yhteydessä

• opetuskielen tukiopetusta 

Oppilaskohtainen tuki voi sisältää esimerkiksi: 

• erityisopettajan opetusta pienryhmässä tai osana muuta opetusta 

• avustajapalveluja 

• oppimisen apuvälineitä ja muita yksilöllisiä tukitoimia. 

• opetuskielen tukiopetusta 

Oppilaskohtaisen tuen järjestämisestä tehdään erillinen hallintopäätös ja laaditaan tuen toteuttamisen suunnitelma.

Moniammatillinen yhteistyö 

Tarvittaessa oppilaan tilannetta voidaan arvioida yhdessä huoltajien, koulun henkilöstön ja muiden ammattilaisten kanssa. Koululla voidaan järjestää moniammatillinen, yksilökohtainen oppilashuoltotapaaminen, jossa tarkastellaan oppilaan tuen tarpeita ja suunnitellaan tukitoimia. 

Kouluilla on lisäksi mahdollisuus hyödyntää konsultatiivista sairaalaopetuksen tukea tilanteissa, joissa tarvitaan asiantuntija-apua opetuksen järjestämiseen. 

Siirtymävaiheet koulupolulla ja toisen asteen jatko-opinnot  

Tukitoimien jatkuvuus on tärkeää lapsen tai nuoren siirtyessä esimerkiksi: 

• varhaiskasvatuksesta esiopetukseen 

• esiopetuksesta kouluun 

• alakoulusta yläkouluun 

• perusopetuksesta toiselle asteelle. 

Tarvittavat tiedot tuen järjestämiseksi siirretään lainsäädännön mukaisesti, jotta lapsen tai nuoren tuki voi jatkua mahdollisimman sujuvasti. 

Joissakin tilanteissa oppilaalla voi olla oikeus myös varhennettuun oppivelvollisuuteen tai hakea toiselle asteelle harkinnanvaraisen valinnan kautta. 

Nuori voi hakea toiselle asteelle siirtyessä myös valmentavaan koulutukseen. Vaihtoehtoja ovat tutkintoon valmentavaan koulutus TUVA, jonka painopisteenä on perusopetuksen sisältöjen osaamisen vahvistaminen, sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus TELMA.

TELMA on tarkoitettu opiskelijalle, joka tarvitsee erityistä tukea vamman tai sairauden vuoksi sekä henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Pääsääntöisesti TELMA-koulutuksen tavoitteena ei ole jatkaa ammatilliseen koulutukseen, vaan vahvistaa elämänhallintaa, arjen taitoja ja omatoimisuutta.   

Opiskelija voi hakea lisäksi erityisammattioppilaitokseen toisen asteen haussa. Erityisammattiopistoja ovat esimerkiksi Kuopiossa sijaitseva LUOVI ja SPECIA Pieksämäellä. 

Lue lisää: 

• Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (Opetushallitus) www.oph.fi 

• Harkinnanvarainen valinta (Opintopolku) 

Hakeminen harkinnanvaraisessa valinnassa - Opintopolku  

Kuopion kaupungin TUVA - Kuopio 

Telma I Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus - Savon ammattiopisto 

Etusivu - Ammattiopisto Luovi 

Etusivu - Ammattiopisto Spesia 

Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijan käytettävissä on monipuolinen tukiverkosto. Apua voi saada esimerkiksi oppimiseen, opiskelutaitoihin, keskittymiseen, jaksamiseen, hyvinvointiin sekä tulevaisuuden suunnitelmiin liittyvissä kysymyksissä. 

Tukea kannattaa hakea matalalla kynnyksellä heti, kun opiskeluun tai arkeen liittyy huolta. 

Kuka voi auttaa? 

Ryhmänohjaajat ja opettajat ovat usein opiskelijan ensimmäisiä tukihenkilöitä oppilaitoksessa. He seuraavat opintojen etenemistä, opiskelukykyä ja hyvinvointia sekä auttavat löytämään tarvittavaa tukea. 

Opinto-ohjaaja auttaa opintojen suunnittelussa, jatko-opintoihin hakeutumisessa, uravalinnoissa ja opiskeluun liittyvissä päätöksissä. 

Erityisopettaja tukee opiskelijaa oppimiseen liittyvissä haasteissa ja auttaa suunnittelemaan yksilöllisiä tukitoimia sekä opiskelujärjestelyjä. 

Opiskeluhuollon palvelut 

Oppilaitoksen opiskeluhuoltoon kuuluvat: 

• opiskeluterveydenhuolto 

• kuraattoripalvelut 

• psykologipalvelut. 

Palveluiden tavoitteena on tukea opiskelijan hyvinvointia, opiskelukykyä ja opintojen sujumista. Opiskeluhuollon palveluista vastaa Pohjois-Savon hyvinvointialue. 

Lue lisää: Opiskeluterveydenhuollon palvelut – Pohjois-Savo 

Lisätietoa oppimisen tuesta 

• Oppimisen tuki ja erityisopetus lukiossa | Opetushallitus 

• Oppimisen tuki ja erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa (Opetushallitus) Oppimisen tuen uudistus ammatillisessa koulutuksessa | Opetushallitus 

• Oppimisen tuki ja erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa – uusi opas on julkaistu | Opetushallitus 

Kuntien kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalvelut tarjoavat lapsille, nuorille ja perheille mahdollisuuksia hyvinvoinnin, osallisuuden ja arjen taitojen vahvistamiseen. Palveluista voi saada tukea esimerkiksi harrastamiseen, vapaa-aikaan, sosiaalisiin suhteisiin ja arjessa selviytymiseen. 

Lisätietoa kunnallisista palveluista löydät 0. portaalta. 

Verkosta löytyy paljon maksutonta tietoa, omahoito-ohjelmia ja käytännön työkaluja lapsen, nuoren ja koko perheen hyvinvoinnin tueksi. Digitaalisia palveluja voi käyttää itsenäisesti arjen tukena sekä ammattilaisen antaman ohjauksen rinnalla. Verkosta löytyy lisäksi runsaasti tukea kommunikoinnin, vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen tukemiseen. 

Lisätietoa verkosta löytyvistä arjen vinkeistä löydät 0. portaalta.

EU:n vammaiskortti helpottaa tuen tarpeen osoittamista erilaisissa palveluissa ja tilanteissa. Kortti on vapaaehtoinen apuväline, joka voi tukea osallistumista arjen toimintoihin, harrastuksiin ja tapahtumiin. 

Kortin avulla voi esimerkiksi: 

• osoittaa avustajan tai tukihenkilön tarpeen 

• helpottaa julkisilla kulkuneuvoilla liikkumista 

• saada korttiin liittyviä etuja liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa 

• helpottaa asiointia palveluissa ja tapahtumissa. 

Kortti on käytössä Suomessa ja useissa muissa EU-maissa. 

Kuka voi saada vammaiskortin? 

Vammaiskortin voi hakea henkilö, jolla on: 

• oikeus Kelan vammaistukeen tai 

• muu virallinen päätös, joka osoittaa tuen tarpeen. 

Kortin hinta on tällä hetkellä 10 euroa. 

Lisätietoa ja hakeminen 

Lisätietoja kortin käyttömahdollisuuksista, hakemisen edellytyksistä ja hakemisesta löydät Vammaiskortin verkkosivuilta. 

Lue lisää: Vammaiskortti